Ihmisen sukupuoli

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ihmisen sukupuolella voidaan tarkoittaa geenien määräämää biologista sukupuolta (mies tai nainen), yksilöllistä tai yhteisöllistä kokemusta sukupuolesta (sosiaalinen sukupuoli), yksilön omaa kokemusta omasta sukupuolestaan (sukupuoli-identiteetti), tai merkintää väestörekisterissä (juridinen sukupuoli). Ihmisellä sukupuoleen liittyy biologian lisäksi monenlaisia kulttuurillisia, juridisia, identiteetillisiä ja sosiaalisia tasoja.

Terminologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kielessä sekä biologiseen että sosiaaliseen sukupuoleen viitataan sanalla sukupuoli, vaikka ne ovat eri asioita. Tässä suhteessa suomen kieli poikkeaa esimerkiksi englannin kielestä, jossa käsitteistä käytetään eri termejä, sex ja gender. Emeritusprofessori Ilpo Huhtaniemen mukaan saman termin käyttö kahdesta eri asiasta aiheuttaa hämmennystä, sekaannusta ja loukkaantumista, jotka voitaisiin ehkä välttää, jos käytettäisiin tarvittaessa nimityksiä biologinen sukupuoli ja sosiaalinen sukupuoli.[1]

Biologinen sukupuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Mies ja Nainen

Munasoluja tuottava ja hedelmöittyvä ihminen on biologisesti nainen, ja siittiöitä tuottava ja hedelmöittävä ihminen on mies.[2]

Geneettisesti sukupuoli määräytyy perityistä sukupuolikromosomeista. Sukupuolen määrää jonkin tietyn sukupuolikromosomin läsnäolo tai sen puuttuminen tai sukupuolikromosomien lukumäärä. Nainen on homogameettinen, eli hänellä on vain yhdentyyppisiä sukupuolikromosomeja (XX). Mies on heterogameettinen, eli hänellä on kahdentyyppisiä sukupuolikromosomeja (XY).[3] Y-kromosomi tai sen puuttuminen määrää sukupuolen myös epätavallisemmissa yhdistelmissä, kuten XXY, XYY, X ja XXX.[3] Y-kromosomi sisältää SRY-geenin (Sex-determining Region Y), joka laukaisee alkion kehittymisen mieheksi eli kivesten kehittymisen ja testosteronin tuotannon. Muussa tapauksessa (myös silloin, kun alkiolla esiintyy XY-kromosomit mutta sen SRY-geeni on puuttuva tai toimimaton) hän kehittyy naiseksi.[3]

Ihmisen sukupuoli on aina kehityksen alkuvaiheessa biologisesti naaras. Mahdollinen maskulinisoituminen testosteronin vaikutuksesta tapahtuu 12–20. raskausviikon aikana.[4]

Biologisen sukupuolen voi jakaa geneettiseen sukupuoleen ja anatomiseen sukupuoleen.[5] Yksilön sukupuolen voi määrittää geenien lisäksi myös sukupuolihormonien, sukupuolirauhasten sekä ulkoisten sukupuolielinten morfologian perusteella.[6] Ihminen on intersukupuolinen, jos hänellä on sekä miehen että naisen sukupuolisia ominaisuuksialähde?.

Sosiaalinen sukupuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sosiaalinen sukupuoli

Sosiaalinen sukupuoli on yhteisön kokemus ja tulkinta yksilön sukupuolesta. Sen piiriin kuuluvat mm. käsitykset siitä, mikä on miehekästä ja mikä naisellista.

Juridinen sukupuoli saattaa aiheuttaa ongelmia, mikäli yhteiskunnan tulkinta on ristiriidassa henkilön psykologisen sukupuolen, pukeutumisen ja käytöksen kanssa.

Mm. länsimaissa ihmisen kuten sukupuoliin jakauvien eläinlajienkin sukupuolia on sosiaalisessakin mielessä kaksi (samoin kuin biologisesti), mutta tunnetaan myös ihmisyhteisöjä, joissa sosiaalisia sukupuolia on useampia. Näissä yhteiskunnissa täysikasvuiset henkilöt, joiden ei katsota olevan miehiä eikä naisia, ovat yleensä geneettisesti miespuolisia henkilöitä, jotka on tehty lisääntymiskyvyttömiksi ja jotka ovat omaksuneet miessukupuolelle epäominaisia käyttäytymispiirteitä. Intiassa kutsutaan nimellä "hijra" henkilöä, joka esiintyy yhteiskunnassa naisena, vaikka on sukupuoleltaan luokiteltu syntyessään mieheksilähde?. On myös kulttuureita, joissa miessukupuoli jakaantuu kahteen sosiaaliseen sukupuoleen. Näistä toinen saattaa olla maskuliininen ja toinen feminiinisempi.

Modernissa länsimaisessa kulttuurissa on kehittynyt gender blender -ilmiö, jossa henkilö yhdistelee pukeutumisessaan ja käyttäytymisessään naisellisia ja miehisiä piirteitä.

Sukupuoli-identiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sukupuoli-identiteetti

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan yksilön sisäistä kokemusta ja tietoisuutta sukupuolestaan. Se muodostuu useimmilla varhaislapsuudessa monitekijäisesti biologisen, anatomisen, psykologisen ja sosiaalisen sukupuolen mukaan.lähde?

Ensimmäisinä elinvuosina lapselle kehittyy ylisukupuoli-identiteetti, jonka aikana lapsi muodostaa käsityksen omasta sukupuolestaan, sekä miehenä ja naisena olemisesta, tai sukupuolen kokemus voi olla muunsukupuolinen tai sukupuoleton. CSI-käsitettä käytetään toisinaan myös tarkoittamaan kromosomien, sikiöaikaisten sukupuolielinten ja hormonaalisesti ohjatun erilaistumiskehituksen tuloksena ilmenevää fyysistä ulkomuotoalähde?.

Sukupuoli-identiteettiin kuuluvaksi lasketaan myös sukupuolirooli, joka sisältää kaiken yksilön toiminnan ja käyttäymisen, jolla hän ilmaisee itselleen ja muille olevansa mies, nainen tai jotakin muuta. Sukupuolirooli on myös kulttuuri- ja aikakausisidonnainen yhteisön asettama normi, jonka mukaan yksilön oletetaan käyttäytyvän. Myös seksuaalinen orientaatio eli suuntautuminen kuuluu sukupuoli-identiteetin osa-alueisiin.lähde?

Sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolin (eli sosiaalisen sukupuolen) ero ilmenee esimerkiksi ihmisillä, jotka kokevat olevansa toista sukupuolta, kuin heidän kehonsa (lääk. transsukupuoli), erotettuna ihmisistä, jotka ilmentävät pukeutumisella sukupuolensa feminiinistä tai maskuliinista puoltaan (lääk. transvestismi). Pukeutumisen avulla ihminen voi ilmentää kuuluvansa sosiaalisen sukupuolen tasolla toiseen sukupuoleen, kuin hänen yhteisön kautta oletettu sukupuolensa on (kts. myös drag queen, drag king). Sukupuolen ristiriitaa kokevat haluavat kuitenkin elää pysyvästi toisessa sukupuolen roolissa ja tähän liittyy usein myös kehodysforia[7][8].

Sukupuoli-identiteettiä ei pystytä tutkimaan eläinkokeilla. Esimerkiksi rotilla tehtävät eläinkokeet rajoittuvat sukupuolelle tyypillisen käyttäytymisen havainnointiin.[9]

Autistiset ihmiset kokevat tavanomaiset sukupuoliroolit itselleen usein epäluonteviksi ja keinotekoisiksi[10]. Kaksikymmentä prosenttia vuonna 2012 suoritetun kansainvälisen kyselyn naisvastaajista ilmoittikin kokevansa itsensä muuksi kuin biologisen sukupuolensa edustajaksi. Lisäksi havaittiin, että epätyypillinen sukupuoli-identiteetti korreloi positiivisesti henkilön autististen piirteiden kanssa etenkin naisilla.[11][12]

Sukupuolten välinen tasa-arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sukupuolten tasa-arvo

Suomessa tasa-arvon edistämisestä ja syrjinnän estämisestä säädetään lailla.[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huhtaniemi, Ilpo: Hyvä ja paha testosteroni. Helsinki: Gaudeamus, 2021. ISBN 978-952-345-130-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Huhtaniemi 2021, s. 105–106.
  2. Sukupuoli kielitoimistonsanakirja.fi. 2020. ”eliön ominaisuus, joka määräytyy sen mukaan, onko kyseinen yksilö lisääntymissoluiltaan hedelmöittävä (koiras, mies) vai hedelmöityvä (naaras, nainen); miehistä t. naisista ryhmänä” Viitattu 12.3.2021.
  3. 3,0 3,1 3,2 Hake, Laura & O'Connor, Clare: Genetic Mechanisms of Sex Determination Nature Education. 2008. Nature. Viitattu 30.6.2021. {(englanniksi)
  4. solunetti: Ulkoisten sukupuolirakenteiden erilaistuminen solunetti.fi. Viitattu 3.12.2016.
  5. Huhtaniemi 2021, s. 120.
  6. Sex Medical-dictionary. Thefreedictionary.com. Viitattu 1.4.2017. {(englanniksi)
  7. Gender Identity Disorder in Twins: A Review of the Case Report Literature The journal of sexual medicine. {(englanniksi)
  8. Laura K. Case, David Brang, Rosalynn Landazuri, Pavitra Viswanathan, Vilayanur S. Ramachandran: Altered White Matter and Sensory Response to Bodily Sensation in Female-to-Male Transgender Individuals Archives of Sexual Behavior. 19.9.2016. Viitattu 24.11.2016. (englanniksi)
  9. Academic.oup.com (englanniksi)
  10. Heta Pukki (2007). Näkökulmia seksuaalisuuteen autismin kirjolla. Autismi- ja Aspergerliitto ry.
  11. Tutkimuskatsaus seksuaalisuuteen autismikirjolla.
  12. Kat Stork-Brett ym. In proceeding of: Asperger's Services Australia, ASD Sex & Gender Study Preliminary Report. Conference Paper. Volume: 2nd National Conference. Sivut 18, 23, 24. {(englanniksi)
  13. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta… 1329/2014 Säädökset alkuperäisinä. Finlex.fi. Viitattu 5.11.2017.