Harri Nordell

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harri Nordell vuonna 2002.

Harri Nordell (s. 7. huhtikuuta 1956 Salo) on Paraisilla asuva suomalainen runoilija.[1]

Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harri Nordellin vanhemmat ovat opetusneuvos, kauppatieteiden maisteri Reijo Nordell (1930–2021)[2] ja lastentarhanopettaja Leena-Maija Nordell o.s. Korhonen.[1] Harri Nordell on ollut vuodesta 1987 naimisissa toimittaja, FM Irmeli Haapasen kanssa. Harri Nordellin nuorempi veli on Yleisradion musiikkitoimittaja Risto Nordell. Heidän isoäitinsä isä oli Helsingissä 1905 murhattu valtioneuvos, prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen. Harri Nordellin isänisä oli sähköasentaja Oskar Wilhelm Nordell, jonka veli Fjalar Nordell perusti Saloran.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Syvällä päivät (WSOY, 1980), runoja.
  • Kerjäläisten jalkapuu (1985) – näytelmä; käsikirjoitus yhdessä Markku Hoikkalan kanssa.
  • Veden kuvat (WSOY, 1990), runoja.
  • Huuto ja syntyvä puu (WSOY, 1994), runoja.
  • Tomunhäikäisyvalo (WSOY, 2000), runoja.
  • Valkoinen kirja (WSOY, 2006), runoja.
  • Sanaliekki äänettömyydessä. Valitut runot 1980–2006 (WSOY 2011).
  • Hajo (WSOY, 2016), runoja.

Aanikirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valkoinen kirja, runoja (WSOY) ilmestyy keväällä 2022. Lukijana Harri Nordell

Muualla julkaistua runoutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muistoruno suomentaja Tarja Roinilalle (27.1.1964-19.5.2020): Täällä, tuolla puolen sinua. (Nuori Voima 5/2020)
  • Heliotropismeja. (niin & näin: filosofinen aikakauslehti nro 110 syksy 3/2021)

Palkinnot ja ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • WSOY:n Kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 1981
  • Kritiikin punnus 1991
  • Tanssiva karhu 2001
  • Tanssiva karhu -palkintoehdokas 2017
  • HelMet-palkintoehdokas 2017
  • Kajaanin runoviikon Suven runoilija 2018

Kirjoituksia tuotannosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordellin tuotantoa on käsitelty ja analysoitu teoksissa Suomalaisia nykyrunoilijoita (toim. Siru Kainulainen ja Johanna Krappe; BTJ Kustannus, 2008), Lentävä hevonen välineitä runoanalyysiin (toim. Siru Kainulainen, Kaisu Kesonen ja Karoliina Lummaa; Vastapaino, 2007), Jonimatti Joutsijärvi; Ei mikään itsessään (Sanasato, 2010) sekä Runouden ilmiöitä (Tommi Parkko; Avain 2012.) Nordellin runojen kääntämisestä on kirjoittanut Tarja Roinila teoksessa Liittolaiset esseessään "Ääni vai merkitys, merkitys vai ääni" (toim. Eino Santanen ja Aki Salmela; WSOY, 2011).

Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordellin runoja on käännetty ruotsiksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi ja italiaksi. Laajoja käännöksiä on teoksissa Ett svart får i motljus (Söderströms, 2000), Charbon du jour (Riveneuve, 2000), Vingt poètes finlandais au regard du Surréalisme (Rivages du Nord, 2003) ja Habla la luz con voz de corneja (Conaculta, 2003). Nordell on mukana runoilijana (dvd) myös ruotsalaisessa Swinging with Neighbours 2001–2006 -antologiassa (toim. Aase Berg & Carl Dieker. Ohjaus/elokuva Carl Dieker & Paula von Seth. Ersatz 2006).

Sävellyksiä runoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harri Nordell kirjoittaa myös runokritiikkejä Helsingin Sanomiin.

Harri Nordellin käsikirjoituksia, muuta kirjallista aineistoa ja luonnoksia on taltioitu tutkimuskäyttöön SKS:n arkistoon,

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]