Harju (Somero)

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Harju on kylä Somerolla Kirkkojärven etelärannalla. Sen naapurikyliä ovat Härkälä lännessä, Joensuu ja Lammi pohjoisessa ja Ihamäki idässä.[1] Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 410, mikä teki siitä väkiluvultaan Someron viidenneksi suurimman kylän heti Joensuun, Jaatilan, Pappilan ja Lammin jälkeen.[2]

Kirkonmäen kulmakunta Harjun ja Lammin kylissä on osa Someron keskustaajamaa, ja Harjun kylässä Kirkonmäen alueella sijaitsevat Someron kirkko, keskiaikainen Someron sakaristo, 1700- ja 1800-luvuilta olevat lainamakasiinit, seurakuntatalo, siunauskappeli, entinen kellotapuli ja vanha ja uusi hautausmaa, jotka yhdessä muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön.[3][4] Harjun kylän kautta kulkevat seututie 280 (Helsingintie) ja kantatie 52 (Salontie). Someron kirkkoympäristön ohella kylän kulttuurihistoriallisiin kohteisiin kuuluu venäläinen sotilashautausmaa Lamminnummella Helsingintien varressa.[5]

Historialtaan Harju on kartanokylä, josta pääosa tai ajoittain koko kylä on aina 1800-luvulle asti kuulunut vuonna 1639 perustettuun Harjun kartanoon eli Rantakartanoon. Harjun kartano sijaitsee Kirkkojärven rannassa Härkäläntien varressa jonkin matkaa Someron kirkolta länteen, ja sen omistajiin on kuulunut muiden muassa Someron kirkkoherra Jacob Ritz. Vielä 1980-luvulla kartanon vanhasta rakennuskannasta oli jäljellä 1800-luvun puolivälissä rakennettu siipirakennus.[6][7] Isossajaossa Harju oli samaa jakokuntaa viereisen Lammin kylän kanssa, ja Harjun ja Lammin sekä viereisten Härkälän ja Saarentaan kylien yhteisenä takamaana oli Laitiaistenmaa Tammelan rajalla; tästä on päätelty että kylät ovat kuuluneet vielä 1600-luvulle asti samaan jakokuntaan.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Peruskartta 1:20 000. 2024 05 Somero. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  2. Kaipainen, Sauli: Somero on sinkkujen paratiisi. Suvi-Somero, 2011, s. 40-41. Lehden verkkoversio Viitattu 23.5.2011.
  3. Someron kirkkoympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  4. Lehtonen 1990: 167-168, 171, 174-175.
  5. Somero, venäläisten hautausmaa Juha Ruohonen. Viitattu 31.1.2011.
  6. Lehtonen 1990: 167-168.
  7. Alhoranta, Kalle: Tilanomistajat kautta aikain Strandgård - Rantakartano - Harjun kartano. Kalle Alhoranta. Viitattu 31.1.2011.
  8. Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika, s. 262-265. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]