Haminalahden kartano

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haminalahden kartano noin vuonna 1910–1920.

Haminalahden kartano on Kuopiossa Haminalahden kylässä sijaitseva kartano.

Kartanon eli hovin omisti 1759–1910[1] von Wright -aatelissuku, joka muistettaneen parhaiten kolmesta taidemaalariveljeksestä. Sitä ennen tila oli ollut Magnus Fredrik Tawastin hallussa, kunnes kapteeni Jonas Mauritz von Wright osti sen. Hänen pojanpoikiinsa kuuluneet taiteilijaveljekset Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright viettivät lapsuutensa Haminalahdessa. Nykyisin von Wrightien omistuksessa on enää alueella oleva Pirttisaari, jossa sijaitsee Viktor Julius von Wrightin vuonna 1910 rakennuttama huvila.

Itse kartanon hirsirunkoinen päärakennus rakennettiin von Wrightien aikana vuosina 1848–1850,[1] ja se edustaa Suomen kartanorakennusten joukossa kaikkein puhtainta suomalaista empiretyyliä. Se on suunniteltu taidemaalari, ornitologi ja konservaattori Magnus von Wrightin (1805–1868) ja hänen hyvän ystävänsä arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) yhteistyönä. Engelin osuus suunnittelussa näkyy konkreettisten tyylillisten ja rakenteellisten ominaisuuksien lisäksi myös siinä, kuinka rakennus on sijoitettu maisemaan. Se on asetettu loivasti joka suuntaan kaartuvan pelloista ja kartanon puutarhasta koostuvan mäen harjanteelle. Kartanon fasadi on pelloille päin. Rakennuksen taka- ja alapuolella avautuu taas näkymä Haminalahden avaralle ulapalle ja jylhälle Haminavuoren mäelle. Tällöin saadaan aikaan sama illusorinen vaikutelma, kuin Engelin suunnittelemassa Helsingin tuomiokirkossa (joka on sijoitettu keinotekoiselle mäelle avaran Senaatintorin yläpuolelle); rakennuksen volyymi ja koko näyttävät suuremmalta, kuin mitä se todellisuudessa on. Näin rakennuksella saadaan aikaan mahtipontinen ja ylevä vaikutelma, mihin myös kartanon kutsumanimi Haminalahden Hovi osaltaan perustuu.

Kartanon ostivat von Wrighteiltä kauppaneuvos Heikki Peura ja hänen vaimonsa Aina Peura, joiden tyttären Liisa Peuran avioiduttua jääkärieverstiluutnantti Aksel Woldemar Falkenbergin kanssa kartano siirtyi tämän suvulle. Nykyisin tila on jääkärieverstiluutnantti Falkenbergin pojan Eero Falkenbergin perillisten omistuksessa. Kartanoalue lähiympäristöineen on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Haminalahden Hovin kartanorakennus on suojeltu rakennuskaavassaan osayleiskaavassa ja yleisakaavassa.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]