Graafinen käyttöliittymä

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nykyaikainen graafinen käyttöliittymä.

Graafinen käyttöliittymä (engl. graphical user interface, GUI), tarkoittaa tekstiin, kuviin ja käyttöliittymäelementteihin perustuvaa tapaa käyttää tietokonetta tai tietokoneohjattua laitetta.

Graafinen käyttöliittymä koostuu käyttöliittymäelementeistä (kuten ikkunoista, valikoista, valinta­napeista, valintaruuduista ja kuvakkeista), joita käytetään näppäimistön lisäksi osoitinlaitteella (kuten hiirellä, kosketuslevyllä tai osoitinpallolla). Elementit saadaan useimmiten käyttöön käyttöliittymäkirjastosta. Näitä graafisen käyttöliittymän osia voidaan korostaa käyttämällä nimitystä WIMP, joka tarkoittaa ikkunoita, kuvakkeita, valikkoja ja osoitinlaitetta (engl. Windows, Icons, Menus, and Pointing device). Nykyaikaisen tietokoneen käyttöliittymä koostuu yleensä työpöytäympäristöstä ja sen kautta käytettävistä graafisista ohjelmista.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xerox Alto

Graafisen käyttöliittymän edeltäjä kehitettiin Stanford-yliopiston tutkimuskeskuksessa tekstipohjaisten (Hyperlinkit), hiirellä käytettävien on-line -järjestelmien kehityksen yhteydessä. Xerox PARCin tutkijat laajensivat hyperlinkkien konseptia myös grafiikkaan sovellettavaksi. He käyttivät graafista käyttöliittymää Xerox Alto -tietokoneen pääasiallisena käyttöliittymänä. Useimmat yleiskäyttöiset graafiset käyttöliittymät on johdettu tästä järjestelmästä. Tästä syystä tätä käyttöliittymätyyppiä voidaan nimittää englannin kielessä myös nimellä PARC User Interface (PUI). Xeroxin tapa esitellä patentoimatonta teknologiaa kilpailijoilleen johti siihen, että Apple, Commodore ja Microsoft kopioivat keksinnön itselleen.

Ensimmäisenä laajemmin levinneenä graafisena käyttöjärjestelmänä on pidetty Apple Macintosh -tietokoneiden käyttöjärjestelmää vuodelta 1984. Siitä puuttuu kokonaan tekstipohjainen komentotulkki ja tietokonetta on siis mahdollista käyttää ainoastaan graafisen käyttöliittymän avulla, yleensä hiirellä. Seuraavana vuonna markkinoille tulleissa 16-bittisen sukupuolven kotimikroissa, Atari ST:ssä ja Amigassa, oli myös lähtöoletuksena graafiset käyttöjärjestelmät, joskin näissä tietokoneissa komentokehoitteen sai myös halutessaan auki nopeasti ja sillä pystyi käyttämään tietokonetta perinteiseen tapaan. Jo vuoden 1984 kesäkuussa julkaistiin myös tuolloin erityisesti suurikokoisissa tietokoneissa käytetyn UNIX -käyttöjärjestelmän graafinen käyttöliittymä, X Window System (ensimmäinen ulkopuolisille yrityksille lisensoitu versio X6 julkaistiin 1985 tammikuussa).lähde? Sitä käytti kuitenkin aluksi vain kourallinen yhtiöitä ja meni useampia vuosia, ennen kuin graafinen käyttöjärjestelmä yleistyi UNIXia käyttäneissä koneissa. Samoin 1985 marraskuussa Microsoft julkaisi ensimmäisen version Windows -käyttöjärjestelmästä, mutta Windowsin todellinen läpimurto tapahtui vasta 1990-luvun puolella 3.X -versioiden myötä ja PC-tietokoneissa suosittiin pitkään MS-DOSia tai muita tekstipohjaisia käyttöjärjestelmiä. Vuonna 1986 julkaistiin Berkeley Softworksin (myöhemmin GeoWorks) toimesta 1980-luvun suosituimmalle kotitietokoneelle, Commodore 64:lle, graafinen käyttöliittymä nimeltä GEOS, josta tuli varsin suosittu. Käytännössä Commodore 64:n sukupolveen kuuluneita 8-bittisiä tietokoneita käytettiin kuitenkin jatkossakin lähes aina tekstipohjaisin käyttöliittymin.

Graafisiin käyttöliittymiin törmäsi 1980-luvulla siis todennäköisemmin kotimikroissa (Apple Macintosh, Amiga, Atari ST) kuin työelämässä. Vuonna 1990 Microsoft julkaisi Windowsin version 3.0, joka muodostui parissa vuodessa oletukseksi PC-koneisiin. Tällöin tekstipohjainen MS-DOS -käyttöjärjestelmä oli yhä tietokoneissa ja usein Windows piti käynnistää erikseen. MS-DOS -ohjelmat eivät yleensä toimineet Windows 3.X:ssä riittävän nopeasti. Windows 95:n (1995) myötä MS-DOSista tuli pelkkä Windowsin osa. IBM:n kilpaileva PC-koneiden graafinen käyttöliittymä, OS2/Warp, ei kyennyt taistelemaan Windowsia vastaan, joka sai lähes monopoliaseman. 1990-luvun aikana alkoi muodostua normiksi, että myös kotikäyttäjien UNIXiin perustuvat käyttöjärjestelmät (kuten Linux) boottasivat suoraan graafiseen käyttöliittymään, vaikka UNIXissa tekstipohjainen komentotulkki on yhä keskeinen tapa käyttää tietokonetta ja sitä käytetään yleensä rinnakkain graafisen käyttöliittymän kanssa. Erityisesti graafisten Internet-sovellusten myötä pelkkä tekstipohjainen tietokoneen käyttö tuli varsin hankalaksi, joskin yhä 2010-luvulla monet UNIX-tyyppiset käyttöjärjestelmät, kuten FreeBSD ja Arch Linux, eivät lähtökohtaisesti sisällä graafista käyttöliittymää, vaan ne on asennettava erikseen. Graafinen käyttöliittymä on vähemmän tärkeä esimerkiksi, jos tietokone on käyttössä vain nettipalvelimena. Älypuhelimissa ja tablettikoneissa graafinen käyttöliittymä on luonnollisesti aina ollut lähtökohtana.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]