Barni

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Barni (engl. barn, tunnus b) on hyvin pieni pinta-alan yksikkö, jota käytetään tehollisen poikkipinta-alan ja vaikutusalan yksikkönä ydinfysiikassa. Yksi barni on 10–28 neliömetriä.[1]

Yksi barni vastaa suunnilleen uraaniatomin ytimen poikkipinta-alaa. Sitä käytettiin alun perin ydinreaktioiden vaikutusalan yksikkönä, mutta nykyisin myös hiukkasfysiikassa kaikkien sirontaprosessien vaikutusalojen yhteydessä. Vaikka barni ei ole SI-järjestelmän mukainen yksikkö, mittayksikköjä koskeva kansainvälinen standardi ja myös Suomessa voimassa oleva mittayksikköasetus hyväksyvät sen.[2][1]

Kerrannaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barnin ohella käytetään myös seuraavia siitä johdettuja, SI-etuliitteiden avulla muodostettuja kerrannaisyksiköitä:

SI-yksikköinä
Yksikkö Tunnus m2 cm2
megabarni Mb 10−22 10−18
barni b 10−28 10−24
millibarni mb 10−31 10−27
mikrobarni (eli outhouse[3]) μb 10−34 10−30
nanobarni nb 10−37 10−33
pikobarni pb 10−40 10−36
femtobarn fb 10−43 10−39
attobarni ab 10−46 10−42
tseptobarni zb 10−49 10−45
joktobarni (eli shed[4] yb 10−52 10−48

Muita yksiköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laskettujen poikkipinta-alojen yksikkönä käytetään usein myös luonnonvakioista johdettua yksikköä ħ2c2/GeV2, joka on suunnilleen 0,3894 mb.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksikön nimen barni johtuu englannin kielen latoa tarkoittavasta sanasta barn. Kun fyysikot toisen maailmansodan aikana suunnittelivat atomipommia, eräät Purduen yliopiston tutkijat, jotka tutkivat neutronien sirontaa uraaniatomin ytimestä, kuvailivat tätä ydintä muihin ytimiin verrattuna ”suureksi kuin lato” (engl. barn). Tämän vuoksi projektiin osallistuneet fyysikot alkoivat käyttää tätä sanaa (barn) tarkoittamaan 10-24 neliösenttimetrin suuruista yksikköä, joka vastasi suunnilleen uraaniytimen poikkipinta-alaa. Koska projekti oli erittäin salainen, sanalla oli aluksi myös peiteilmaisun luonne, jolla silläkin pyrittiin salaamaan ulkopuolisilta, mitä oli tekeillä. Myöhemmin siitä kuitenkin tuli virallisesti hyväksytty mittayksikön nimi.[5][6]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä (1015/2014), 9 § Finlex. Viitattu 4.6.2015.
  2. Non-SI units accepted for use with the SI, and units based on fundamental constants (Table 8: Other non-SI Units) BIPM. Viitattu 22.2.2011.
  3. http://www.nuclearglossary.com/abcs/nuclearglossary_O.html#outhouse
  4. Russ Rowlett: Units: S University of North Carolina at Chapel Hill. Viitattu 22.2.2011.
  5. Mike Perricone: Symmetry Magazine, 2006, nro 3. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.2.2011.
  6. Doreen Wackeroth, Leila Belkora: Cross Section High Energy Physics Made Painless. Fermilab Science Education Office. Viitattu 22.2.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]