Antti-Teollisuus

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antti-Teollisuus Oy
Antti logo.png
Tunnuslause "Huomaat kyllä eron"[1]
Yritysmuoto osakeyhtiö, perheyhtiö[2]
Perustettu 1962[2]
Toimitusjohtaja Kalle Isotalo [3]
Kotipaikka Suomi Salo, Suomi
Toimiala metalliteollisuus
Liikevaihto 24 milj. euroa (2020)[4]
Liikevoitto 2,6 milj. euroa (2020)[4]
Henkilöstö 134 (2020)[4]
Emoyhtiö Wiurila Oy [5]
Tytäryhtiöt Antti Baltic OÜ (Viro)[6]
Omistaja Isotalon perhe[7]
Kotisivu www.antti.fi

Antti-Teollisuus on varsinaissuomalainen perheyritys, joka valmistaa muun muassa laivojen ovia ja viljakuivureita, joista tulee yli puolet sen liikevaihdosta[8][9]. Sen päätoimipaikka on Salon Kuusjoella, jossa sillä on tehdas[10]. Antti-Teollisuudella on tytäryhtiö Virossa.[6] Kaupparekisterissä sen toimialaksi on merkitty metalli- ja konepajateollisuus, metallirunkoisten varastojen, hallirakennuksien rakentaminen ja asentaminen ja alan tuotteiden myynti.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sepänliike Antti Isotalo (1952–1960)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antti Isotalo ja Jouko Ranta perustivat 1952 puusepän- ja sepänverstaan silloisen Kuusjoen pitäjän Kuusjoenperälle. Yhtiö valmisti aluksi keittiökalusteita, ovia ja ikkunoiden pokia. Maatalouden koneellistumisen myötä tuotevalikoimaan lisättiin maatalouden koneet. Kuivurit ja lumilingot tuotiin markkinoille 1950-luvun loppupuolella.[5]

A. Isotalon Konepaja (1961–1971)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1961 Sepänliike Antti Isotalo muutti nimekseen A. Isotalon Konepaja. 1960-luvulla tuotevalikoimiin tulivat mm. öljysäiliöt, siilot ja uudenaikaiset viljankuivurit. 1960-luvun lopulla yritys työllisti lähes 90 ihmistä.[5]

Antti-Teollisuus Oy (1972–1999)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1972 yrityksen nimi muuttui jälleen ja syntyi Antti-Teollisuus Oy. Toimitusjohtajaksi nimitettiin Antti Isotalon pikkuveli Pentti Isotalo, joka oli tullut yritykseen töihin 17-vuotiaana vuonna 1963. Pentti Isotalosta tuli myös osakas yhtiöön, joka työllisti silloin sata henkilöä. Yritys keskittyi entistä enemmän kehittämään viljankuivauksen ja -käsittelyn koneita.[5] 1970-luvulla tuotevalikoima kasvoi, kun se alkoi valmistaa Oy W. Rosenlew Ab:n Sampo-piikkiäkeitä ja Wihuri-Yhtymä Oy:n Teijo-kuivureita. Vuonna 1977 Antti-Teollisuus hankki Viurila-kuivureiden valmistusoikeuden.[5] Uusia tuotantolaitoksia perustettiin muun muassa Rantasalmelle (Wiurila Oy:n tehdas) ja kuivureiden valmistamisesta tehtiin lisenssisopimuksia eri toimijoiden kanssa.[5]

1980-luvun alussa tehtiin yritysostoja, muun muassa sikalakalusteiden valmistaja Trional Oy Turun läänin Koskelta ja huonekalutehdas Oripuu Oy Oripäästä. Vuonna 1984 Wiurila Oy osti yhtiön osakkeet Antti Isotalolta, yhtiön omistus siirtyi Pentti Isotalolle ja Wiurila Oy:stä tuli konsernin emoyhtiö.[5] Vuonna 1989 Antti esitteli ensimmäisen logiikkakuivurinsa, jossa oli täyttö- ja tyhjennysautomatiikka.[11]

1980-luvulla alkanut kasvu (Antti-Teollisuuden liikevaihto oli 1980-luvun lopussa yli 50 miljoonaa markkaa) ei jatkunut enää 1990-luvun lama-Suomessa. Uusiin tuotantolaitoksiin oli investoitu paljon, kun kysyntä hiipui. Vuonna 1992, syvimmän laman aikaan, Antti-Teollisuus teki rohkeita strategisia ratkaisuja: se osti tanskalaisten omistukseen päätyneen kilpailijansa Jaakko-Tehtaiden kuivurin valmistus- ja myyntioikeudet, panosti teollisuusmyyntiin (erityisesti elintarvike- ja rehuteollisuuteen) ja alkoi valmistaa ovia laivan hytteihin ja wc:eihin.[5][12] Kuivuriviennin osuus alkoi kasvaa.[5] Vuonna 1996 Antti-Teollisuus Oy alkoi viedä kuivureita, kuivuriuuneja ja viljankäsittelylaitteita Puolaan solmittuaan yhteistyösopimuksen sikäläisen Pinus-Term -yhtiön kanssa.[9] Viennin osuus oli noin kolmasosa liikevaihdosta ja tärkeimmät vientialueet olivat maataloustuotantoaan rationalisoineet Venäjä, Baltia ja Itä-Eurooppa.[5]

Pentti Isotalon kausi toimitusjohtajana päättyi vuonna 1993, kun hän siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi, jossa hän vaikutti vuoteen 2009 asti.[5]

Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995 ja sai sen myötä unionista investointitukea. Syyskuussa 1999 päättyneellä tilikaudella kuivurien myynti kasvoi 20 miljoonasta 70 miljoonaan markkaan.[12]

Vuonna 1999 Pentti Isotalon 29-vuotias poika Kalle Isotalo siirtyi perheyrityksen johtoon.[12] Samana vuonna Pentti Isotalosta tuli teollisuusneuvos.[5] Yritys alkoi valmistaa hyttien ovia. Masa Yardsille toimitettiin 4000 ovea Voyager of Seas -alukseen.[13]

Antti-Teollisuus (2000–2009)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 Antti-Teollisuus toi Suomen markkinoille uuden kuivurityypin, alipainekuivurin, jollaista ei aiemmin oltu voitu valmistaa paloturvallisuusmääräysten vuoksi, vaikka ne Keski-Euroopassa olivat olleetkin yleisiä. Se esitteli myös Logicontrol-ohjauskeskuksen, jonka avulla kuivuria pystyi käyttämään etänä. Käyttäjä voi esimerkiksi "soittaa" kuivurille, joka antaa tilannetiedot ja säätää asetuksia kännykällä.[11]

Vuonna 2005 yhtiössä tehtiin sukupolvenvaihdos. Omistajiksi tulivat Pentti Isotalon lapset Kaisa, Kalle ja Karoliina Isotalo.[7]

Antti-Teollisuus kuului vuonna 2009 Salon suurimpiin työnantajiin.[14]

Antti Teollisuus (2010–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvun alussa yritys valmisti ovet noin puoleen kaikista Euroopassa tehdyistä risteilijäaluksista.[5]

Vuoteen 2013 mennessä Antti-Teollisuus oli tehnyt laivayhtiö Royal Caribbean Internationalin risteilijöille yhteensä noin 50 000 ovea.[10]. Maaliskuussa RCI tilasi Antti-Teollisuudelta 3500 laivanovea amerikkalaiseen Quantum of the Seas -loistoristeilijään.[15]

Vuonna 2015 Antti-Teollisuus lanseerasi uuden tuotteen, alipaineisen biouunin, jolla viljaa saattoi kuivata bioenergian voimin.[16]

Vuonna 2016 yhtiö valmisti noin 10 000 – 12 000 ovea vuodessa.[13]

Vuonna 2017 yhtiöllä oli 134 työntekijää ja sen liikevaihto oli 18 miljoonaa euroa, josta kaksi kolmannesta tuli viljan kuivureista.[7]

Vuonna 2018 Antti-Teollisuuden päätuotteet olivat viljankuivurit ja paloturvallisia ovia risteilyalusten hytteihin. Yritys oli valmistanut historiansa aikana 250 000 ovea 300 alukseen.[7]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antti-Teollisuus valmistaa sekä Viljankäsittely- että Marine-liiketoiminnan tuotteet, laivojen ovet, kuumasinkityistä ohutlevyistä. Osien valmistuksessa voidaan käyttää samoja koneita.[7]

Viljankäsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antti-Teollisuuden viljankäsittelytuotteisiin kuuluu muun muassa kuivureita, säätö- ja valvonta-automaatiota, kuljettimia ja elevaattoreita.[17]

Yhtiö valmistaa uuneja sekä yli- että alipaineisina. Vuodesta 2014[18] lähtien yhtiö on valmistanut myös biouuneja, joiden polttoaineeksi käy muun muassa hake, turve, pelletti, briketti, energiavilja tai jäte.[16]

Antti Marine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyttien ovien tulee olla sekä äänieristettyjä että paloturvallisia eli ilmatiiviitä ja kuumuutta kestäviä.[13] [7] Suureen risteilijään tarvitaan noin 4000 ovea.[7]

Laivanovet ja muut laivoihin tehtävät tuotteet käyttävät Antti Marine -brändiä. Laivan hyttien lisäksi ovia tehdään myös wc:eihin, julkisiin tiloihin ja huolto- ja palvelutiloihin.[19]

Markkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 kuivurien päämarkkina oli Suomi, minkä lisäksi niitä vietiin muun muassa Baltiaan, Ruotsiin ja Norjaan. Antti-Teollisuuden markkinaosuus hyttien ovista oli noin 40 prosenttia. Yhtiön asiakkaita olivat esimerkiksi Meyer Turku ja sen hyttitehdas Piikkiössä. Eniten ovia vietiin Saksaan, mutta myös Ranskaan ja Norjaan.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Antti-Teollisuus Oy | Grain handling and marine Antti-Teollisuus Oy. Viitattu 13.4.2022.
  2. 2,0 2,1 Antti-Yhtiöt Antti-Teollisuus Oy. Arkistoitu 13.4.2022. Viitattu 13.4.2022.
  3. 3,0 3,1 Antti-Teollisuus Oy 4.3.2013. Kauppalehti. Viitattu 4.3.2013.
  4. 4,0 4,1 4,2 Antti-Teollisuus Oy www.asiakastieto.fi. Viitattu 13.4.2022.
  5. 5,00 5,01 5,02 5,03 5,04 5,05 5,06 5,07 5,08 5,09 5,10 5,11 5,12 Mika Skippari: Teollisuusneuvos Pentti Isotalo (1945–) kansallisbiografia.fi. 30.11.2012. Viitattu 4.3.2013.
  6. 6,0 6,1 Company Antti-Teollisuus Oy. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
  7. 7,0 7,1 7,2 7,3 7,4 7,5 7,6 7,7 Antti-Teollisuudella on kaksi tukijalkaa: Viljankuivurit ja risteilijöiden ovet Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.4.2022.
  8. Tehokkuutta tuotantoon MetLog-hankkeesta syyskuu 2006. Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti. Arkistoitu 29.5.2014. Viitattu 4.3.2013.
  9. 9,0 9,1 Antti-Teollisuus laajentaa vientiään 20.11.1996. Kauppalehti. Arkistoitu 29.5.2014. Viitattu 4.3.2013.
  10. 10,0 10,1 Antti-Teollisuus tekee tuhansia laivanovia amerikkalaiseen loistoristeilijään 26.3.12013. Salon Seudun Sanomat. Viitattu 2.4.2013. [vanhentunut linkki]
  11. 11,0 11,1 Antin uusi alipainekuivuri tuo lisää tehoa kuivaukseen Kesäkuu 2000. Pellervo. Viitattu 4.3.2013.
  12. 12,0 12,1 12,2 paavo tuovinen: EU:n maataloustuki lihottaa kuivurivalmistajaa Tekniikka&Talous. Viitattu 28.4.2022.
  13. 13,0 13,1 13,2 Ilkka Sinervä: Turun telakan alihankkija: "Tuotanto pyörii kahdessa tai kolmessa vuorossa" Kauppalehti. Viitattu 28.4.2022.
  14. Salo 2009 (pdf) salo.fi. 11.3.2011. Salon kaupunki. Arkistoitu 16.11.2012. Viitattu 4.3.2013.
  15. Suomalaisfirma tekee ovet loistoristeilijään 26.3.12013. Kauppalehti. Viitattu 2.4.2013. [vanhentunut linkki]
  16. 16,0 16,1 Promaint-lehti: Biouuni säästää jopa 70 prosenttia energiakustannuksista – Antti-Teollisuus lanseeraa uuden alipaineisen biouunimalliston promaintlehti.fi. Viitattu 28.4.2022.
  17. Antti-Viljankäsittely Antti-Teollisuus. Viitattu 13.4.2022.
  18. Antti-Teollisuus toimittaa Suomen suurimman kaksoiskuivurin Konepörssi.com. Viitattu 28.4.2022.
  19. Antti-Laivanovet 4.3.12013. Antti-Teollisuus. Arkistoitu 12.8.2013. Viitattu 4.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]