Akavan Erityisalat

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Akavan Erityisalat on vuonna 1972 perustettu kulttuurin, hallinnon, viestinnän ja hyvinvoinnin esihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä toimivien ammattiliitto. Liitolla on 22 jäsenyhdistystä, joihin kuuluu yhteensä yli 26 000 jäsentä.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akavan Erityisalojen Keskusliitto perustettiin 25. helmikuuta 1972 yhdistämään keskusliitossa toimivia pieniä ammattiryhmiä. AEK:n ensimmäinen puheenjohtaja oli Kunnallisen Koulutoimen Hallintovirkamiehet (KKHV) -yhdistyksen johtaja Kalevi Nikki. Vuoden 1972 lopussa AEK:hon kuului kahdeksan jäsenjärjestöä ja noin 400 jäsentä. Seuraavana vuonna jäsenmäärä ylitti tuhannen, mutta toiminta oli alkuvaiheessa varsin vähäistä. Jäsenjärjestöt neuvottelivat sopimuksensa itsenäisesti. Vuonna 1974 AEK sai toimiston, joka oli aluksi yhteinen Suomen kirjastonhoitajat -yhdistyksen kanssa.[2]

Nikkiä seurasi puheenjohtajana Pekka Käppi, joka johti liittoa vuoteen 1983. 1980-luvun alussa AEK:ssa oli noin 2 000 jäsentä ja liitto perusti Erityiskoulutettujen Työttömyyskassan. AEK:n ensimmäinen työtaistelu toteutui vuonna 1984, kun KKHV meni lakkoon yhdessä OAJ:n kanssa. Vuonna 1987 AEK:hon kuului jo 37 jäsenjärjestöä. 1990-luvun laman seurauksena liiton jäsenmäärä kasvoi nopeasti viidestä tuhannesta yli 12 tuhanteen.[2]

Käpin tilalle valittiin KKHV:stä Jorma Puhakka, jonka kausi alkoi räväkästi työtaistelulla. Puhakan seuraaja oli pitkän uran pääluottamusmiehenä ja AEK:ssa tehnyt Jussi Perttola. Hän sai vuonna 1995 johdettavakseen täysin erilaisen AEK:n kuin mitä se oli ollut Puhakan tullessa tehtävään. Liiton voimakas kasvu muutti 1990-luvun alussa sen sisäistä rakennetta ja voimasuhteita.[2]

Yksityisen sektorin merkitys nousi AEK:ssa ja tämä kulminoitui syksyn 1998 liittokokouksessa, jossa ensimmäistä kertaa äänestettiin puheenjohtajasta. Vaalissa Salla Luomanmäki voitti istuneen puheenjohtaja Perttolan. Vuonna 2004 liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Marjatta Huuhtanen jäi eläkkeelle ja toiminnanjohtajaksi valittiin puheenjohtajana toiminut Salla Luomanmäki. Puheenjohtajaksi nousi viitasaarelainen kulttuuritoimenjohtaja Jorma Rihto. Johdon vaihtuminen näkyi nopeasti myös liiton profiilissa. Vuonna 2005 liiton nimeksi lyhennettiin Akavan Erityisalat. Liiton kasvu on jatkunut 2000-luvulla varsin voimakkaana.[2]

Jäsenyhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[4]

Entiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • AEL:n ylemmät toimihenkilöt
  • Blue1 Pilots' Association
  • Finncomm Airlines Pilot Association

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liitto Akavan Erityisalat. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 20.11.2014.
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 Timo Joutsivuo & Anna Joutsenniemi: Pikkuisesta kokoomaliitosta kasvoi iso akavalainen ammattijärjestö (Akavan Erityisalat)
  3. Komi, Tiina: Ulosottomiestä uhkaillaan ja kiitetään. Yhteenveto (Akavan Erityisalojen järjestölehti), 2007, nro 9, s. 24–25. Artikkelin verkkoversio Viitattu 20.11.2014.
  4. Jäsenyhdistykset Akavan Erityisalat. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 20.11.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]