Aarno Raninen

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarno Raninen
[[Tiedosto:|250px|]]
Henkilötiedot
Syntynyt 27. huhtikuuta 1944
Kuollut 3. syyskuuta 2014 (70 vuotta)
Ammatti kapellimestari
säveltäjä
sovittaja
laulaja
Muusikko
Aktiivisena 1958–2014
Tyylilajit iskelmä, jazz, rock
Soittimet piano, kosketinsoittimet
[[Tiedosto:{{#property:p109|from=}} v|128px|Allekirjoitus]]
Allekirjoitus
Aiheesta muualla
[https://musicbrainz.org/artist/{{#property:p434%7Cfrom=}} v/ MusicBrainz]

Aarno Erik Raninen (27. huhtikuuta 1944 Kuhmoinen3. syyskuuta 2014 Tuusula[1]) oli suomalainen kapellimestari, säveltäjä, sovittaja, laulaja ja kosketinsoittaja.[2] Hän aloitti uransa keikkamuusikkona jo 14-vuotiaana.[3] Raninen keikkaili mm. Onni Gideonin yhtyeessä sekä Smokings-yhtyeessä. [4]

Ranisen tunnetuimpia sävellyksiä ovat muun muassa "Näin on", "Lapponia", "Huilumies" sekä joululaulu ”Tule joulu kultainen”.[2] Lisäksi hän sävelsi salanimellä George Romain televisiosarjojen ÄWPK – Älywapaa palokunta ja Soitinmenot laulut sekä Kymppitonnin tunnusmusiikin. Aarno Raninen sovitti muun muassa Seija Simolan laulut "Kun aika on", "Maritza", "Rakkaus kasvoista kasvoihin" ja "Sulle silmäni annan".

Ranisen säveltämä ja Monica Aspelundin laulama "Joiku" oli tammikuussa 1976 mukana Eurovision laulukilpailun Suomen karsinnassa, mutta ei päässyt varsinaiseen kilpailuun, jonne lähetettiin Fredi. Seuraavana vuonna Ranisen säveltämä ja jälleen Aspelundin laulama "Lapponia" valittiin edustamaan Suomea Lontooseen. Kappale sijoittui kymmenenneksi saatuaan 51 pistettä. Vuonna 1989 Aarno Raninen soitti kinourkuja ja viihdepianoa Miljoonasateen albumilla Vain nopeat elävät. Samana vuonna Raninen oli mukana myös Miljoonasateen joulusinglellä Kyyneleitä joulupuurossa Hammondin soittajana että a-puolen laulun säveltäjänä.

Raninen oli yksi matkustajista, joka oli kokemassa 30. syyskuuta 1978 tapahtunutta Oulun lentokonekaappausta.[5][6]

Raninen kuoli syyskuussa 2014 kotonaan Tuusulan Jokelassa sattuneessa tulipalossa, joka syttyi tupakoinnista sohvalla.[1][7][8][9]

Salanimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jouni Pohjola
  • George Romain
  • Savinainen[10]

Laajempia teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvamusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Muusikko Aarno Raninen on kuollut Yle Uutiset. 3.9.2914. Yle. Viitattu 3.9.2014.
  2. 2,0 2,1 Peter von Bagh, Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja, s. 458. Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7.
  3. Aarno Raninen - Suomi-viihteen yksi Suurista Elvis ry. Viitattu 3.9.2014.
  4. Pomus - Pomus.net - Aarno Raninen pomus.net. Viitattu 8.8.2017.
  5. Hurja viesti Finnairin kapteenilta 1978: ”Meidät on...kaapattu” Uusi Suomi. 11.7.2010. Viitattu 4.9.2014.
  6. Raninen oli mukana kaappauslennolla − "Hemmetisti jännitti" Ilta-Sanomat. 3.9.2014. Viitattu 4.9.2014.
  7. Tupakointi syynä Ranisen talon paloon. Helsingin sanomat 13.9.2014 s. A23.
  8. Säveltäjä Aarno Ranisen kuolemaan liittynyt tulipalo alkoi sohvalla tupakoinnista, Hs.fi 12.9.2014 (Internet Archive -arkistossa
  9. Aarno Ranisen surmanneen tulipalon syy selvisi Ilta-Sanomat. 12.9.2014. Viitattu 24.6.2015.
  10. Search result for composer Raninen Aarno www.aanitearkisto.fi. Viitattu 24.5.2017.
  11. Laitinen, Kikka: Aarno Raninen, Pomus.net. Viitattu 3.9.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]