Hakusana ”vanha kaupunki” ohjaa tänne. Ilmaisun "vanha kaupunki" tai "vanhakaupunki" muista merkityksistä kerrotaan erillisellä täsmennyssivulla.
Vanhoiksi kaupungeiksi kutsutaan ennen vuoden 1959 lakiuudistusta kaupungeiksi tulleita Suomen kaupunkeja. Valtaosa niistä perustettiin alunperinkin kaupungeiksi, mutta osa uusimmista perustettiin kauppaloiksi ja muutettiin myöhemmin kaupungeiksi, esimerkiksi kaksi nuorinta, vuonna 1905 epäitsenäisestä kauppalasta kaupungiksi muuttunut Lahti ja vuonna 1891 epäitsenäisestä kauppalasta kaupungiksi muuttunut Iisalmi.
Termi vanha kaupunki tuli käyttöön sen takia, että vuonna 1959 säädetyn lain perusteella alettiin kaupungeiksi muuttaa kauppaloita, joille ei tullut kaikkia vanhojen kaupunkien velvoitteita. Näistä kaupungeista alettiin vastaavasti käyttää nimitystä uusi kaupunki. Vanhojen kaupunkien tuli itse huolehtia monista muualla Suomessa valtiolle kuuluneista tehtävistä. Niissä oli siis pitemmälle viety kunnallinen itsehallinto kuin muissa kunnissa, mutta myös monia erityisrasituksia. Kyse oli vuonna 1789 valtakunnan porvaristolle ja kaupungeille annetusta kuninkaallisesta vakuutuksesta ja siinä mainituista kaupunkien erioikeuksista. Esimerkiksi tuomarit valittiin kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kaupungit saivat säätää omia järjestyssääntöjä asioista, joissa maalla oli noudatettava yleistä lakia. Helsingissä luovuttiin omasta liikennejärjestyssäännöstä vuonna 1957 ja ryhdyttiin soveltamaan yleistä tieliikennelakia.[1] Vuonna 1959 säädettiin laki, jolla tehtiin mahdolliseksi muuttaa kauppaloita ns. uusiksi kaupungeiksi, joilla ei ollut kaikkia vanhojen kaupunkien raskaita velvollisuuksia, esimerkiksi velvollisuutta maistraatin ylläpitoon.
Vanhoissa kaupungeissa oli kaupungin itse ylläpitäminä raastuvanoikeus, maistraatti, ulosottovirasto kaupunginvouteineen ja syyttäjänvirasto kaupunginviskaaleineen. Myös poliisilaitos oli kunnallinen. Kaupungit joutuivat alun perin pitämään myös kaupunginvankilaa. Edellä mainitut kunnalliset laitokset valtiollistettiin vuonna 1978 uuden kunnallislain mukaisesti. 1980- ja 1990-luvuilla raastuvanoikeudet, maistraatit, ulosotto- ja syyttäjänvirastot sekä poliisilaitokset lakkautettiin eräistä kaupungeista (Heinola 1985, Iisalmi 1990, Kaskinen 1983, Kristiinankaupunki 1983, Loviisa 1984, Porvoo 1992, Tammisaari 1980 ja Uusikaarlepyy 1982), jolloin ne päätyivät kihlakunnanoikeuksien ja nimismiespiirien alaisuuteen. Lisäksi Maarianhaminasta lakkautettiin raastuvanoikeus vuonna 1981 ja Torniosta vuonna 1988.
Nimitys ei ole virallinen eikä sitä ole lainsäädännössä määritelty. Nimitys esiintyy useimmiten muodossa niin sanotut vanhat kaupungit.
Ennen vuotta 1959 kaupungeiksi tulleet niin sanotut Suomen vanhat kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunki
|
Perustamisvuosi
|
Entiset läänit
|
Nykymaakunta
|
Turku
|
1200-luvun lopulla
|
Turun ja Porin lääni 1634–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Varsinais-Suomen maakunta
|
Porvoo
|
1346
|
Uudenmaan ja Hämeen lääni 1634–1831, Uudenmaan lääni 1831–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009
|
Uudenmaan maakunta
|
(Viipuri)
|
1403
|
Viipurin ja Savonlinnan lääni 1634–1721, Pietarin kuvernementti 1721–1743, Viipurin kuvernementti 1744–1812, Viipurin lääni 1812–1940
|
|
Rauma
|
1442
|
Turun ja Porin lääni 1634–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Satakunnan maakunta
|
Naantali
|
1443
|
Turun ja Porin lääni 1634–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Varsinais-Suomen maakunta
|
Tammisaari (nyk. osa Raaseporia)
|
1546
|
Uudenmaan ja Hämeen lääni 1634–1831, Uudenmaan lääni 1831–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2008
|
Uudenmaan maakunta
|
Helsinki
|
1550
|
Uudenmaan ja Hämeen lääni 1634–1831, Uudenmaan lääni 1831–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009
|
Uudenmaan maakunta
|
Pori
|
1558
|
Turun ja Porin lääni 1634–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Satakunnan maakunta
|
Oulu
|
1605
|
Pohjanmaan lääni 1634–1775, Oulun lääni 1775–2009
|
Pohjois-Pohjanmaan maakunta
|
Vaasa
|
1606
|
Pohjanmaan lääni 1634–1775, Vaasan lääni 1775–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Pohjanmaan maakunta
|
Uusikaupunki
|
1616
|
Turun ja Porin lääni 1634–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Varsinais-Suomen maakunta
|
(Käkisalmi)
|
1618
|
Käkisalmen lääni 1634–1721, Pietarin kuvernementti 1721–1743, Viipurin kuvernementti 1744–1812, Viipurin lääni 1812–1940
|
|
Kokkola
|
1620
|
Pohjanmaan lääni 1634–1775, Vaasan lääni 1775–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Keski-Pohjanmaan maakunta
|
Uusikaarlepyy
|
1620
|
Pohjanmaan lääni 1634–1775, Vaasan lääni 1775–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Pohjanmaan maakunta
|
Tornio
|
1621
|
Västernorrlandin lääni 1634–1638, Västerbottenin lääni 1638–1809, Oulun lääni 1809–1938, Lapin lääni 1938–2009
|
Lapin maakunta
|
(Sortavala)
|
1632
|
Käkisalmen lääni 1634–1721, Pietarin kuvernementti 1721–1743, Viipurin kuvernementti 1744–1812, Viipurin lääni 1812–1940
|
|
Hämeenlinna
|
1638
|
Uudenmaan ja Hämeen lääni 1638–1831, Hämeen lääni 1831–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009
|
Kanta-Hämeen maakunta
|
Savonlinna
|
1639
|
Viipurin ja Savonlinnan lääni 1639–1721, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni 1721–1743, Viipurin kuvernementti 1744–1812, Viipurin lääni 1812–1831, Mikkelin lääni 1831–1997, Itä-Suomen lääni 1997–2009
|
Etelä-Savon maakunta
|
Lappeenranta
|
1649
|
Viipurin ja Savonlinnan lääni 1649–1721, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni 1721–1743, Viipurin kuvernementti 1744–1812, Viipurin lääni 1812–1945, Kymen lääni 1945–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009
|
Etelä-Karjalan maakunta
|
Raahe
|
1649
|
Pohjanmaan lääni 1649–1775, Oulun lääni 1775–2009
|
Pohjois-Pohjanmaan maakunta
|
Kristiinankaupunki
|
1649
|
Pohjanmaan lääni 1649–1775, Vaasan lääni 1775–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Pohjanmaan maakunta
|
Kajaani
|
1651
|
Pohjanmaan lääni 1651–1775, Oulun lääni 1775–2009
|
Kainuun maakunta
|
Pietarsaari
|
1652
|
Pohjanmaan lääni 1652–1775, Vaasan lääni 1775–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Pohjanmaan maakunta
|
Hamina
|
1653
|
Viipurin ja Savonlinnan lääni 1653–1721, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni 1721–1743, Viipurin kuvernementti 1744–1812, Viipurin lääni 1812–1945, Kymen lääni 1945–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009
|
Kymenlaakson maakunta
|
Loviisa
|
1745
|
Uudenmaan ja Hämeen lääni 1745–1831, Uudenmaan lääni 1831–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009
|
Uudenmaan maakunta
|
Tampere
|
1779
|
Turun ja Porin lääni 1779–1870, Hämeen lääni 1870–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Pirkanmaan maakunta
|
Kuopio
|
1782
|
Savon ja Karjalan lääni 1782–1831, Kuopion lääni 1831–1997, Itä-Suomen lääni 1997–2009
|
Pohjois-Savon maakunta
|
Kaskinen
|
1785
|
Vaasan lääni 1785–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Pohjanmaan maakunta
|
Jyväskylä
|
1837
|
Vaasan lääni 1837–1960, Keski-Suomen lääni 1960–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009
|
Keski-Suomen maakunta
|
Mikkeli
|
1838
|
Mikkelin lääni 1838–1997, Itä-Suomen lääni 1997–2009
|
Etelä-Savon maakunta
|
Heinola
|
1839
|
Mikkelin lääni 1839–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009
|
Päijät-Hämeen maakunta
|
Joensuu
|
1848
|
Kuopion lääni 1848–1960, Pohjois-Karjalan lääni 1960–1997, Itä-Suomen lääni 1997–2009
|
Pohjois-Karjalan maakunta
|
Maarianhamina
|
1861
|
Turun ja Porin lääni 1861–1918, Ahvenanmaan lääni ja maakunta 1918–2009
|
Ahvenanmaan maakunta
|
Kemi
|
1869
|
Oulun lääni 1869–1938, Lapin lääni 1938–2009
|
Lapin maakunta
|
Hanko
|
1874
|
Uudenmaan lääni 1874–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009
|
Uudenmaan maakunta
|
Kotka
|
1879
|
Viipurin lääni 1879–1945, Kymen lääni 1945–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009
|
Kymenlaakson maakunta
|
Iisalmi
|
1891
|
Kuopion lääni 1891–1997, Itä-Suomen lääni 1997–2009
|
Pohjois-Savon maakunta
|
Lahti
|
1905
|
Hämeen lääni 1905–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009
|
Päijät-Hämeen maakunta
|
- Otavan iso tietosanakirja
- Suomen kaupunkilaitoksen historia 3; L.O. Johansson ja Veikko Tattari: Valtion ja kuntien välinen tehtävien ja kustannusten jako.
- ↑ Helsingin Sanomat 2.12.2007 (50 vuotta sitten)