Vääksyn kanava
| Km | Korkeusero | Sulku | |||||||||
|
x20px |
|
Vesijärvi | ||||||||
| 0,30 |
|
x20px |
|
Vääksynjoki | |||||||
| 0,70 |
|
x20px |
|
Seututie 313 | |||||||
| 0,75 |
|
x20px |
|
3,0 | Sulku | ||||||
| 1,30 |
|
x20px |
|
Päijänne | |||||||
| Merkkien selitykset | |||||||||||
Vääksyn kanava[1] eli Vesijärven kanava[2] on Asikkalassa sijaitseva kanava, joka yhdistää Vesijärven Päijänteeseen. Se kulkee Toisen Salpausselän poikki Vesijärven laskujoen, Vääksynjoen suuntaisesti hieman joen itäpuolella.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanavan pituus on 1,3 kilometriä, ja sitä voivat käyttää enintään 35,0 metriä pitkät, 8,3 metriä leveät, 11 metriä korkeat ja syväykseltään 2,4-metriset alukset.[1] Vääksyn kanava on nykyään Suomen vilkkain veneilykanava.[1] Kanavassa on vain yksi sulku. Vedenpintojen korkeusero on noin kolme metriä.[1] Kanavan ympärillä on Asikkalan keskustaajamaksi muodostunut Vääksy.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanavahankkeesta oli keskusteltu jo 1850-luvulla, mutta kanavasuunnitelma valmistui vasta vuoden 1868 syksyllä. Rakentaminen aloitettiin samana vuonna ja kanava valmistui 1871.[3] Kanava uusittiin perusteellisesti 1908–1911. Ennen Vääksyn kanavaa Päijänteen ja sitä kolme metriä korkeammalla vedenpinnaltaan olevan Vesijärven yhdisti Vääksyn koski.[4]
Kanavan rakennuspäätös tehtiin samalla kun Lahden kautta kulkevan Riihimäki–Pietari-rautatien rakennuspäätös. Vesiyhteys Päijänteeltä Lahteen yhdistyi näin ratayhteyteen rannikolle ja sen teollisuuskeskuksiin.[2] Toisaalta kanavan valmistuminen oli yksi tekijöistä, jotka johtivat erillisen Loviisan–Vesijärven rautatien toteuttamiseen. Tämä rata valmistui useiden hylättyjen suunnitelmien jälkeen vuonna 1901. Lahden Niemestä Loviisan Valkoon kulkenut kapearaiteinen rautatie yhdessä kanavan kanssa muodostivat Keski-Suomesta Suomenlahdelle tärkeän kuljetusreitin, jonka kulta-aika oli 1900-luvun alkupuoliskolla.
Liikenne kanavalla alkoi kasvaa: kun ennen uudistustyötä kanavassa oli vuonna 1905 sulutettu aluksia noin 4 800 kertaa, niin 1910 sulutuksia oli jo lähes 6 000. Huippuvuosi oli 1925, jolloin kanavassa sulutettiin alus lähes 7 400 kertaa. Sitten sulutusmäärät vähitellen kääntyivät laskuun, kun maantieliikenne alkoi kehittyä. Nykyisin Vesijärven kanava tunnetaan Vääksyn kanavana. Se on Suomen vilkkain kanava, jossa sulutuksia on keskimäärin 4 000–5 000 vuodessa; se on lähes 140 000 asukkaan Lahden seudun veneilijöiden portti Päijänteelle.[5]
LED-tekniikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Vääksyn kanava on varustettu LED-opastimilla. LEDit ovat käytössä niin tieliikenteessä kuin veneliikenteellä. Tieliikenteelle on asennettu varoituslaitos, joka sisältää kokopuomit, äänivaroituslaitoksen, kaksi kolmiaukkoista varoitusvaloa ja kaksi kaksiaukkoista varoitusvaloa sekä ennakkovaroitusvalot jotka sijaitsevat noin 200 metrin päässä. Sillan nostaminen tapahtuu napista painamalla. Tällöin koneisto suorittaa tietyn tapahtumasarjan.
- ennakkovaroitusvalot ja varoitusvalot vilkkuvat oranssia noin 10 sek.
- ennakkovaroitusvalot jatkavat vilkkumista, varoitusvalot palavat jatkuvasti oranssina noin 4 sek.
- varoitusvalot muuttuvat punaisiksi ja äänivaroitus kytkeytyy päälle noin 10 sek.
- puomit laskeutuvat jalankulkuväylän ja autotien päälle.
- noin 10 sekunnin kuluttua silta nousee.
- napin painallus ja silta alkaa laskea.
- kun silta on ollut alhaalla noin 5 sekuntia puomit nousevat.
- kun puomit saavuttavat yläasentonsa äänivaroitus kytkeytyy pois ja varoitusvalot vilkkuvat keltaisina noin 5 sek.
- varoitusvalot ja ennakkovaroitusvalot sammuvat ja tapahtumasarja on ohi.
Veneliikenteelle kanavalla on asennettu yhteensä neljä opastinta: yksi kaksiaukkoinen, jossa punainen ja vihreä valo ekä kaksi kolmiaukkoista opastinta, joissa punainen, vihreä ja keltainen/sininen valo. Lisäksi on yksi neliaukkoinen opastin, jossa punainen, vihreä, keltainen ja sininen valo. Opastimista kaksi on Päijänteestä Vesijärvelle päin ja kaksi päinvastoin.
Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vääksyn kanavapuisto on Vääksyn kanavan läheisyydessä. Siellä järjestetään tapahtumia, muun muassa heinäkuisin autoharrastajien vuotuinen kesänäyttely, Mobilisti-ilta.[6][7]
Lähellä Vääksyn kanavaa on myös J. R. Danielson-Kalmarin huvila, missä hän asui kesät vuodesta 1892 kuolemaansa saakka vuoteen 1933.[8] Huvilaa on käytetty retkeilymajana ja Kalmarimuseona vuodesta 1952, nykyisin siinä on näyttelytila ja myöskin museo. Muistomerkki on vuodelta 1963.[4][9]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Vääksyn kanava Merenkulkulaitos.
- ↑ 2,0 2,1 Vesijärven kanava – Lahden historiaa -verkkosivu.
- ↑ Lahden seudun ympäristöpalvelut: Vesijärvi II -projekti 2002–2006 (Historia -osio) Vesijärvi II -projekti. Viitattu 09/2009. (suomeksi)
- ↑ 4,0 4,1 Maailman & Suomen suuratlas, s. 355. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9.
- ↑ http://www.paijat-hameenmobilistit.fi/tapahtumat2.php?id=70
- ↑ http://www.paijat-hameenmobilistit.fi/liitteet/169.pdf
- ↑ Danielson-Kalmarin huvila. Asikkala.fi. Viitattu 22.3.2019
- ↑ Danielson-Kalmarin huvila. Asikkalan kunta. Viitattu 22.3.2019
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vääksyn kanava Antsamedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
- Tietoa kanavasta , Asikkalan kunta
- Lauri Muranen: Rullarata Vääksyn kannaksen yli Asikkalan Historiaa.fi
- Kalkkisten kanava
- Heposelän reitti: Kellosalmen kanava – Likastin kanava
- Keiteleen reitti: Listonsalmen kanava – Neiturin kanava
- Kiesimän reitti: Kerkonkosken kanava – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
- Niiniveden reitti: Säynätsalmen kanava
- Nilakan reitti: Kolun kanava
- Pielaveden reitti: Säviänvirran kanava
- Vesijärvi: Vääksyn kanava
- Virmasveden reitti: Kuttakosken kanava