Tone policing
Tone policing (suomennoksia esim. sävypolisointi[1] tai sävyn kontrollointi[2][3]) on usein feminismiin liitettylähde? ad hominem -argumentaatiovirhe, jossa huomio kiinnitetään siihen, miten emotionaalisesti joku asia ilmaistaan. Esitetty väite voidaan sivuuttaa, jos sitä ei ole esitetty selkeästi ja rakentavasti.[4][5]
Käsite levisi Everyday Feminism -sivuston sarjakuvasta[6] vuonna 2015. Sivuston mukaan tone policing on keino säilyttää etuoikeutettuja asemia kontrolloimalla ja hiljentämällä keskustelua. Keskeinen tone policing -argumentti on, että asiakeskustelussa pitäisi tunteet jättää sivuun.
Esimerkkejä tone policingin käytöstä:
- "Rauhoitupas nyt."
- "Toivoisin että pysyisit asiallisena."
- "Asiasta voidaan keskustella kun rauhoitut."
The Friskyn Rebecca Vipond Brink korostaa, että jos sallit itsesi kirjoittaa muille hyvin vihaisesti ilman että he saavat protestoida siitä, olet kieltänyt heitä ilmaisemasta vihaansa siitä, miten kohtelet heitä. Hänen mukaansa alun perin tone policing tarkoitti vain tilanteita, joissa toisen argumenttia väitetään vääräksi tunteellisuuden vuoksi, eikä protestointia vihaista kohtelua vastaan.[7]
The Harvard Crimson -lehden Shubhankar Chhokra puoltaa sävypolisointia: on epäoikeudenmukaista torjua feministin viha valkoisia miehiä kohtaan tai Donald Trumpin kannattajien viha muslimeja kohtaan. Toisaalta moni käyttää tone policing -korttia hyökkäämään sitä vastaan, että argumentaatiolla tavoitellaan totuutta.[8]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://feminismiasuomeksi.blogspot.com/2016/06/feministiseen-keskusteluun-liittyvaa.html
- ↑ http://feministinenkirkko.blogspot.com/2017/03/saako-sorrettu-suuttua.html
- ↑ http://tamapaiva.blogspot.com/2015/04/miten-feminismista-tuli-ruma-sana.html
- ↑ https://www.kritiikinuutiset.fi/2020/10/24/rajankayntia-transrepresentaatioista-taiteessa/
- ↑ https://www.jhunewsletter.com/article/2019/04/how-tone-policing-legitimizes-injustice-and-private-police
- ↑ https://everydayfeminism.com/2015/12/tone-policing-and-privilege/
- ↑ Rebecca Vipond Brink: Calling Out Tone-Policing Has Become Tone-Policing The Frisky. 7.9.2014.
- ↑ Shubhankar Chhokra: The Myth of Tone Policing The Harvard Crimson. 8.4.2016.