Toimeentulotuki

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Clockimportant.jpg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Antsawikiä parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkelissa on vanhentunutta tietoa esimerkiksi kunnan sosiaalitoimen roolista. Toimeentulotuki siirtyi Kelalle vuoden 2017 alussa.

Toimeentulotuki on sosiaalietuuksiin lukeutuva yhteiskunnan viimesijainen taloudellinen tuki, jolla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Se on tarkoitettu tilanteeseen, jossa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuen viimesijaisuus tarkoittaa, että sen määrään vaikuttavat kaikki henkilön tai perheen käytettävissä olevat tulot ja varat. Ennen toimeentulokea henkilön on haettava ensisijaiset etuudet, joihin hänellä on oikeus (esimerkiksi työttömyysturva ja asumistuki).[1]

Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alussa. Perustoimeentulotuki muodostuu perusosasta ja muista perusmenoista, ja siihen kuuluu muun muassa välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen. Kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea sellaisiin erityisiin menoihin, joita perustoimeentulotuki ei kata.[1]

Toimeentulotuki Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotukilaki toteuttaa osaltaan perustuslain 19 §:n 1 momenttia, joka sääntelee oikeutta sosiaaliturvaan.[2] Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata yksilölle sekä hänen mahdolliselle aviopuolisolleen sekä samassa taloudessa mahdollisesti asuville lapsille, avopuolisolle ja tämän tai toimeentulotukea hakevan henkilön vanhemmille ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo[3]. Toimeentulotuen tarkoituksena on lisäksi mahdollistaa tuen tarpeessa olevien ihmisten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan[4]. Sosiaali ja terveysministeriö on kuitenkin todennut, ettei toimeentulotuki riitä kattamaan edes kohtuullista minimikulutusta[5].

Sosiaaliturvan alikäyttö on Suomessa merkittävä köyhyyttä lisäävä ongelma, sillä vain noin puolet tukeen oikeutetuista hakee toimeentulotukea. Syynä on se, etteivät kansalaiset saa riittävästi tietoa heille kuuluvasta sosiaaliturvasta ja se, etteivät kaikki toimeentulotukea tarvitsevat selviä tuen saamisen edellyttämästä mittavasta paperisodasta. Kolmantena syynä on toimeentulotuen saajille sälytetty häpeällinen leima.[6][7]

Toimeentulotukea maksettiin vuonna 2012 yhteensä 703,3 miljoonaa euroa[8], mikä vastasi noin 1,4 prosenttia valtion 50,4 miljardin euron suuruisesta budjetista[9]. Käyttämättä jääneestä toimeentulotuesta koitui kunnille ja valtiolle vuonna 2010 arviolta yli 600 miljoonan euron säästöt.[7][6]

Kantaväestön toimeentulotuen rahoituksesta puolet tulee kunnalta ja puolet valtiolta. Pakolaisten kohdalla valtio korvaa kunnalle kaikki toimeentulotukikulut kolmen ja paluumuuttajien toimeen­tulotukikulut viiden ensimmäisen maassaolovuoden ajalta.[10]

Noin 7 prosenttia Suomen väestöstä sai toimeentulotukea vuonna 2005.[11] Toimeentulotuen saajien määrä moninkertaistui 1990-luvun laman aikana ja pitkään toimeentulotuen varassa elävien määrä on ollut vuodesta 1994 lähtien yli kolminkertainen 1980-lukuun verrattuna[12]. Toimeentulotuesta on käytännössä muodostunut monen pitkäaikaistyöttömän perusturva, sillä työmarkkinatuen ja asumistuen yhteenlaskettu määrä jää usein niin pieneksi, ettei se kata elämisen kuluja. Tuen saajien määrää vuoden 1994 jälkeen on lisännyt ns. suppean perusosan poistuminen käytöstä.

Toimeentulotuki perustuu lakiin toimeentulotuesta (1997/1412).[13] Lisäksi on useita muita lakeja, kuten lait sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007).[14][15]

Toimeentulotuki on verovapaa sosiaalietuus.[16]

Oikeus tukeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuen perusosaan on oikeus jokaisella Suomessa oleskelevalla tai asuvalla, jonka tuloista jää käteen vähemmän kuin perusosan määrä vuokran, sähkön, veden, kotivakuutuksen ja muiden pakollisten asumiskulujen jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2014 yksin asuva lapseton, jolla jää asumiskulujen jälkeen käteen alle 480,20 € kuukaudessa, on oikeutettu toimeentulotukeen ja sen perusosaan. Kunnat määrittelevät yleensä normilla perheen koon mukaiset maksimiasumismenot. Ne pitää kuitenkin voida ylittää jos tukea saavalla taloudella ei ole todellista mahdollisuutta saada tyydyttävän asumistason normihintaista asuntoa. Lisäksi normin ylittävä vuokra on otettava huomioon vähintään kolmen kuukauden ajan.

Muut toimeentulotuen osat kuin perusosa ovat ns. "harkinnanvaraisia". On hyvä huomata, että vaikka ei ole oikeutettu perusosaan, voi olla oikeutettu perustellusta syystä harkinnanvaraisiin tukiin. Toisaalta oikeus perusosaan ei takaa oikeutta harkinnanvaraisiin osiin, vaan niitä myönnetään vain perusteltuihin tarpeisiin. Perusteluissa väärien tietojen antaminen on rikos ja sosiaaliturvan väärinkäyttöä. Niiden paljastuminen johtaa lähes poikkeuksetta poliisitutkintaan ja tuomioon. Toimeentulotuesta päättävillä on pääsy mm. Kelan järjestelmiin, jotka tarkastavat automaattisesti esimerkiksi verottajalta työssä käyvät henkilöt.

Toimeentulotukeen ovat Suomessa oikeutettuja sellaiset henkilöt, jotka eivät saa riittävää toimeentuloa omista tai samassa taloudessa asuvien tuloista taikka realisoimalla omia tai asuinkumppaniensa pankkitalletuksia tai muuta omaisuutta[13]. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva omaisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen esimerkiksi siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi[17]. Lisäksi Helsingin hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen mukaan sellaisia pankkisäästöjä, jotka hakija on säästänyt aiemmin saamastaan toimeentulotuesta ei saa vähentää toimeentulotuesta silloin kun hakijalla ei ole ollut välillä muita tuloja[18]. Käytännössä kuntien sosiaalitoimen linja on ollut kuitenkin sellainen, että kaikki pankkitalletukset vähennetään täysimääräisesti toimeentulotuesta. Vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, ammatinharjoittamiseen kuuluvia työvälineitä sekä sellaisia varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi ei saa kuitenkaan huomioida realisoitavana omaisuutena[13]. Alle 18-vuotiaan lapsen varoja ei myöskään saa ottaa huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioon otettavat menot.

Etävanhemman tulot eivät nosta toimeentulotuen varassa elävien lasten elintasoa, koska saadut elatusmaksut vähennetään toimeentulotuesta.[19].

Veronpalautukset vähentävät toimeentulotuen määrää, koska ne lasketaan tuloiksi. Jälkiveroja sen sijaan ei lueta toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi, koska ne tulkitaan velkojen maksuksi eikä toimeentulotukea myönnetä pääsääntöisesti velkojen maksuun[20]. Myös vanhempien tai isovanhempien antamat rahalliset, vähäistä suuremmat, avustukset voidaan vähentää kokonaisuudessaan toimeentulotuesta.

Toimeentulotuen perusosa on sidottu kansaneläkeindeksiin[13] eli sitä korotetaan vuosittaisen inflaation mukaan. Toimeentulotuki ei kuitenkaan seuraa yleistä tulotason nousua, minkä vuoksi toimeentulotuen saajat ovat köyhtyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 40 prosenttia suhteessa muuhun väestöön[21].

Avo- tai avioliitossa elävälle lapsettomalle henkilölle maksetaan vuonna 2012 toimeentulotukea pääsääntöisesti vain siinä tapauksessa, että hänellä tai hänen puolisollaan ei ole säästöjä tai arvopapereita ja hänen sekä hänen puolisonsa yhteenlasketuista tuloista jää vuokran tai yhtiövastikkeen, sähkölaskun, kotivakuutuksen, hyväksyttyjen terveydenhoitokulujen sekä työ- tai opiskelumatkakulujen jälkeen käteen henkeä kohden alle 391 euroa kuussa[11].

Jos taloudessa on yksi tai useampi työssäkäyviä tai omaishoitajina toimivia henkilöitä, toimeentulotuki on mitoitettava siten, että talouden yhteenlaskettuihin kokonaisnettotuloihin jää toimeentulonormin ylittävä ylimääräinen rahasumma, niin kutsuttu kannustusraha, jonka suuruus on vähintään 20 senttiä jokaista ansaittua euroa kohden, kuitenkin enintään 150 euroa taloutta kohti[22]. Tämä ei kuitenkaan koske työvoimahallinnon osoittamaa palkatonta pakkotyötä tekeviä henkilöitä, vaan heidän kannustuslisänsä ulosmitataan täysimääräisenä toimeentulotuesta[23]. Ylläpitokorvaus on kokonaisuudessaan tuloa jota ei oteta huomioon kun toimeentulotukea lasketaan. Yleensä kunnat ottavat myös matkakulut menoina huomioon.

Tuensaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotukea myönnettiin vuonna 2016 noin 261 000 kotitaloudelle ja noin 400 000 henkilölle[24]. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan toimeentulotuen saajia oli puolta vähemmän kuin niitä ihmisiä, joiden tulot olivat niin alhaiset, että ne alittivat toimeentulotukikynnyksen. Pienituloisista ruokakunnista ja aviopareista, jotka eivät saa toimeentulotukea, osalla on pankissa rahaa tai varallisuutta, joka estää toimeentulotuen saannin ja osa ei halua hakea toimeentulotukea.[25]

Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu maksoivat vuonna 2012 useimmin toimeentulotukea yksin asuville. Yksin asuvien määrä toimeentulotuen asiakkaista oli 74,3 prosenttia. Kaikkiaan näiden kuuden kunnan asukkaista keskimäärin 8,8 prosenttia sai toimeentulotukea vähintään kerran vuodessa. Lapsiperheitä toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli 12,3 prosenttia. Yli kaksi kolmasosaa tuensaajista oli saanut tukea ennenkin eli oli ns. vanha asiakas. Tukien tarvetta on lisännyt näissä kuudessa kunnassa tarkastelukaudella työttömien määrä, kaikkiaan yli 282 000 työtöntä työnhakijaa, joka oli noin 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimeentulotuen saajista lähes 60 prosenttia oli työttömiä tai lomautettuja kyseisenä vuonna.[26]

Vuonna 2010 Helsingin väestöstä 8,2 prosenttia oli maahanmuuttajia, joihin kohdistui 27 prosenttia toimeentulotukimenoista. OECD-maista tulleilla maahanmuuttajilla oli jopa suomalaista kantaväestöä vähemmän toimeentulotuen saajia, sillä he ovat muuttaneet useasti työn perässä. OECD-maista Turkista ja Virosta tulleilla oli suurin riski päätyä toimeentulotuen varaan. Korkein riski on Afrikan pakolaismaista ja Lähi-idästä tulleilla, joista tulevat maahanmuuttajat saavat myös vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulo­tukea. Ero selittyy pääasiassa sillä, että heillä on keskimäärin enemmän tukikuukausia vuodessa kuin kantaväestöllä. Hiljattain muuttaneiden pakolaisten kohdalla tuensaajien suurta osuutta selittää se, että heille maksetusta toimeentulotuesta on merkittävä osa kotoutumistukea. Kotoutumisprosessi kestää pakolaisilla kauan ja heidän on vaikea siirtyä toimeentulotuelta työmarkkinoille. Syynä tähän voivat olla monet tekijät, kuten kielitaidon tai koulutuksen puute. Lisäksi selityksenä voivat olla kulttuurilliset seikat ja diskriminointi työmarkkinoilla. OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneilla osuus kuitenkin laski maassaoloajan mukana.[27] Helsingissä vuonna 2013 toimeentulotuen saajista joka neljäs oli ulkomaalainen.[28]

Espoossa ulkomaalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut neljässä vuodessa noin 40 prosenttia aina vuoteen 2013 saakka. Espoolaisista vajaat 8 prosenttia on ulkomaalaisia, toimeentulotuen saajista 21 prosenttia. Vantaalla joka viides toimeentulotuen saaja oli vuonna 2012 ulkomaalainen.[28]

Vuonna 2013 tuensaajia oli pelkästään Helsingissä lähes 2500 odotettua enemmän, mikä aiheutti noin 21 miljoonan euron budjetin ylityksen. Budjetin ylitys maksoi siis noin 8 400 euroa per uusi toimeentulotuen saaja.[29]

Toimeentulotuen määräytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuki rakentuu toimeentulotukilain mukaan perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot, 7–7 b §), täydentävästä toimeentulotuesta (7 c §) sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta (13 §). Toimeentulotukilain 6 §:n mukaan tuen hakijan ja hänen perheensä tulot ja varat otetaan huomioon perustoimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää laskelman tekemistä.

Oikeus perustoimeentulotukeen syntyy, kun tuloista/varoista ja toimeentulotuessa hyväksyttävistä välttämättömistä menoista on tehty laskelma, joka osoittaa tulojen/varojen riittämättömyyden kyseisiin menoihin. Vaikka tulot olisivat sen suuruiset, että oikeutta perustoimeentulotukeen ei laskelman mukaan synny, henkilöllä tai perheellä voi olla tilanteesta riippuen oikeus täydentävään ja/tai ehkäisevään toimeentulotukeen. Kuitenkin jotta täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää, edellytyksenä on että perustoimeentulotukea on haettu Kelasta.[30]

Perustoimeentulotuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustoimeentulotukeen kuuluvat perusosalla katettavat menot sekä muut perusmenot. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa.[31]

Perusosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuen perusosa on kiinteä summa, joka on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin. Näitä menoja ei siis huomioida erikseen toimeentulotuessa, vaan ne sisältyvät toimeentulotuen perusosaan yhtenä kokonaisuutena. Henkilö saa itse päättää, mihin perusosansa käyttää eikä perusosalla katettavista menoista tarvitse esittää tositteita (esim. kuitteja tai laskuja). Tällaisia menoja ovat muun muassa ruoka, vaatteet, vähäiset terveydenhoitomenot (ilman reseptiä ostettavat lääkkeet, esimerkiksi itsehoitolääkkeet) ja vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon liittyvät menot.[32]

Toimeentulotuen perusosan määrä kuukaudessa eri väestöryhmille 1.1.2018 lähtien:[33]

  • Yksin asuva, lapseton 491,21 €
  • Yksinhuoltaja 540,33 €
  • Avio- ja avopuolisot kumpikin (sekä muut yhteistaloudessa asuvat yli 18-vuotiaat henkilöt[34]) 417,53 €
  • Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 358,58 €
  • 10–17-vuotias lapsi
    • 10–17-vuotias 1. lapsi 343,85 €
    • 10–17-vuotias 2. lapsi 319,29 €
    • 10–17-vuotias 3. lapsi jne. 294,73 €
  • Alle 10-vuotias lapsi
    • Alle 10-vuotias 1. lapsi 309,46 €
    • Alle 10-vuotias 2. lapsi 284,90 €
    • Alle 10-vuotias 3. lapsi jne. 260,34 €

Jos toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 §), toimeentulotuen määrä päivää kohden lasketaan jakamalla kuukausittainen perusosan määrä kolmellakymmenellä.

Muut perusmenot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusosan lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää muihin perusmenoihin (toimeentulotukilaki 7 b §), joista täytyy esittää tarvittavat selvitykset (esimerkiksi laskut). Perustoimeentulotuessa huomioitavia menoja ovat esimerkiksi asumismenot (vuokra, vastike, taloussähkö ja kotivakuutus), välttämättömät henkilötodistuksen hankintamenot, lasten päivähoitomenot sekä muut kuin vähäiset terveydenhuoltomenot julkisia terveydenhuollon palveluja käyttäen. Näitä menoja voidaan ”kohtuullistaa” eli esimerkiksi vuokraa, sähkönkulutusta tai kotivakuutusta ei hyväksytä tietyn summan yli menevältä osalta, mikäli ne eivät vastaa Kelan kohtuullisena pitämää tasoa.[32] Kela ei korvaa pääsääntöisesti Helsingissä asuvalle sinkulle yli 675 euroa[35] ylittävää vuokranosaa, jos kaupungissa on tarjolla edullisempia vuokra-asuntoja[36]. Kahden hengen talouksilla vastaava raja on 800 euroa[37].

Täydentävä toimeentulotuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää täydentävää toimeentulotukea erityisistä olosuhteista johtuviin muihin menoihin (toimeentulotukilaki 7 c §). Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat muut kuin muihin perusmenoihin kuuluvat asumisesta aiheutuvat menot ja henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.

Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajeja, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Toimeentulotukilaki ei aseta ylärajaa täydentävänä toimeentulotukena myönnettävälle määrälle, vaan arvio hyväksyttävän menon tarpeellisesta suuruudesta tehdään asiakaskohtaisen harkinnan mukaan.[2]

Ehkäisevä toimeentulotuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnat myöntävät lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.[38]

Alennettu toimeentulotuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusosan alentaminen tulee kyseeseen, jos laiminlyö velvollisuuden pitää huolta itsestään ja elatuksestaan. Tällöin voidaan joutua alentamaan 20 % tai enintään 40 % perusosasta.[39]

Jos toimeentulotuen saaja on kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä tai muusta työllistämistoimenpiteestä ilman hyväksyttävää syytä, tai on esimerkiksi unohtanut saapua paikalle, perusosaa voidaan alentaa 20 prosenttia enintään kahden kuukauden ajaksi. Toimeentulotukea alennetaan myös, jos todetaan työnhaku jätetyksi uusimatta työvoimatoimistossa tai jos työnhaun ei katsota olevan aktiivista. Jos hakija toistuvasti kieltäytyy töistä ja työllistämistoimenpiteistä, perusosaa voidaan leikata yhteensä 40 prosenttia.

Päätoimisella opiskelijalla, palkansaajalla, yrittäjällä, sairaalla henkilöllä tai vastaavilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.[40] Päätoimisen opiskelun kriteerit on määritelty opintotukilaissa[41] sekä työttömyysturvalaissa, [42] jossa on määritelty myös päätoimisen opiskelun päättymisestä.[43]

Alle 25-vuotiaan ammattikouluttamattoman nuoren toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 prosenttia, jos hän on keskeyttänyt koulutuksen tai jos hän "kieltäytyy koulutuksesta"[44].

Jos perusosaa leikataan, kunnan sosiaalityöntekijän tulee yhdessä asiakkaan kanssa tehdä suunnitelma, jossa ilmenee kuinka asiakas voi parantaa toimeentulomahdollisuuksiaan. Sosiaalityöntekijöiden kanssa tehtyjen suunnitelmien laiminlyönti voi johtaa vähennyksiin.

Jos perusosan alentaminen perustuu sihen, että hakija ei ole menetellyt annetun ohjauksen mukaisesti, tulee annettu ohjaus ja sen laiminlyönti ilmetä päätöksestä. Päätöksestä on aina myös löydyttävä millä tavoin on arvioitu, ettei alentaminen vaaranna henkilön ihmisarvoisen elämisen edellyttämää turvaa ja ole kohtuutonta asiakkaalle.[45]

Laskennalliset tulot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Question book-4.jpg
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.

Tuloina otetaan tietyin poikkeuksin huomioon kaikki henkilön tai perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja tuet. Vähäisimmätkin avustukset kuten armeijan päivärahat saatetaan ottaa kokonaisuudessaan huomioon. Myös nostetut lainat ja vanhempien, sukulaisten tai ystävien suorittamissa tilillepanoissa näkyvät lainat tai myydyistä tavaroista saadut tilillepanot vähentävät toimeentulotuen määrää, koska ne katsotaan tuloiksi. Takaisin maksettuja rahoja ei kuitenkaan lasketa menoiksi, ellei kyseisestä lainasta ole tehty virallista velkakirjaa. Ulosmitattua palkanosaa ei kuitenkaan lasketa tuloksi. Perheiltä tuloina vähennetään lapsilisät ja elatustuki.

Ennen toimeentulotuen myöntämistä hakijaa ohjataan hakemaan kaikki muut mahdolliset lakisääteiset etuudet. Tällaisia ovat muun muassa työttömyysturva, eläke- ja sairausturva, asumistuki sekä opintoraha, -laina ja opiskelijan asumislisä. Säästöt ja helposti rahaksi muutettava omaisuus kuten kesämökki tulee käyttää ennen toimeentulotuen hakemista. Mahdollinen omistusasunto, asunnon irtaimisto tai työvälineet eivät kuitenkaan vaikuta tuen saantiin. Asuntovelan lyhennyksiä ei kuitenkaan huomioida laskettaessa tulojen riittämistä elämiseen. Tämä pätee myös muiden velkojen lyhennyksiin ja korkoihin.

Jos toimeentulotuen saajalla on kiinteää omaisuutta, kuten kesämökki tai kiinteistömuotoinen sijoitusasunto, metsää, peltoa, tms, ei sosiaalitoimisto voi määrätä ko. omaisuutta myytäväksi. Sen sijaan sosiaalitoimi voi tehdä hallinto-oikeudelle hakemuksen omaisuuden realisoimiseksi.

Tuen hakeminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotukea haetaan oman asuinkunnan tai sen kunnan sosiaalivirastolta, jossa tarve oleskelun aikana on syntynyt. Tukea voi hakea paperisella lomakkeella, sähköpostilla tai mahdollisesti oman asuinkunnan internet-hakujärjestelmässä.

Ensimmäisillä hakukerroilla on tyypillisesti käytävä aina henkilökohtaisesti selvittämässä tarve hakemukselle. Tämä johtuu siitä, että tuen tarve on lain mukaan yksilöllisesti kartoitettava. Samalla käynnillä on myös todistettava henkilöllisyys, esitettävä viimeisin verotodistus, talonkirjaote ja mahdollinen vuokrasopimus sekä esitettävä hakijan taloudessa asuvien henkilöiden tiliotteet ja mahdolliset palkkalaskelmat viimeisen kahden kuukauden ajalta. Lisäksi on annettava selvitykset kaikista muista tuloista. Opiskelijoiden on esitettävä myös opintolainaselvitys. Yksityisyrittäjien on esitettävä yrityksen tase- ja tuloslaskelma sekä kirjanpitäjän todistus tuloista ja nostetusta palkasta.

Lisäksi on oltava mukana kuitit kuukauden vuokranmaksusta, sähkölaskusta ja mahdollisista muista erikseen korvattavista asumiskustannuksista, kuitit viimeisen kuukauden sairauskuluista, päivähoitomaksuista, elatusmaksuista ja opintolainojen koroista sekä selvitys asuntolainoista. Jatkossa on täytettävä kuukausittain kolmisivuinen hakemus samoine tietoineen ja toimitettava esim. tiliotteet ja työvoimatoimiston hakijakortti.

Tukipäätös tehdään yleensä kalenterikuukaudeksi kerrallaan.

Kunnan on lain mukaan tehtävä toimeentulotukipäätös seitsemässä arkipäivässä. Kiireellisissä tapauksissa kunnan pitää voida antaa päätös jo samana päivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.[46] Toimeentulotuki on maksussa edeltävän kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Käytännössä kunnilla on kuitenkin ollut laajalti vaikeuksia suoriutua hakemusten käsittelystä lain vaatimassa ajassa ja jonot ovat viikkoja. Erityisesti jonoja on ollut Turussa ja Itä-Suomessa.[47] Oikeusasiamies on antanut jonoista moitteita mm. Espoolle ja Turulle.[48][49]

Vuoden 2017 alusta toimeentulotuen perusosan hakeminen siirtyy Kelaan. Vaikka perusosan maksatus siirtyy Kelaan, kuntien sosiaalityöntekijät tekevät edelleen päätökset täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, joita myönnetään tarvittaessa toimeentulotuen perusosan lisäksi.[50] Päätös syntyi alun perin maaliskuussa 2014 hallituksen kehysriihessä. Tätä ratkaisua ajoivat erityisesti Vihreät.[51] Aiemmin maksatuksesta on vastannut oman asuinkunnan tai viimeisimmän asuinkunnan sosiaalivirasto tai myöhemmin sosiaali- ja terveysvirasto. Siirtoa on perusteltu mm. sillä, että asiakkaan kohtaama byrokratia vähenee, kun kaikki perustuet saa samalta luukulta Kelasta. Samalla kuntien sosiaalityöntekijät pystyvät keskittymään henkilökohtaista palvelua vaativaan sosiaalityöhön. Kunnista toisaalta katoaa niiden 1800 hengen työpaikat, jotka ovat käsittelemässä tukipäätöksiä. Muun muassa tästä syystä ratkaisusta koituu noin 52,5 miljoonan euron säästöt.[52]

Tuen hakeminen internetissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköpostitse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen oikeusjärjestelmä on katsonut, että toimeentulotukea voi hakea myös sähköpostitse. Asiaa on käsitelty Turun hallinto-oikeudessa 2010 [53].

Myös apulaisoikeuskansleri on vuonna 2012 saattanut yleiseen tietoon näkemyksensä, jonka mukaan toimeentulotukea on voitava hakea myös sähköisesti. Perusteluna on mainittu muun muassa, että sähköisen asioinnin mahdollistaminen toimeentulotukiasioissa olisi myös perusoikeuksien toteutumisen kannalta perusteltua. Apulaisoikeuskansleri totesi, että lainsäädännössä ei ole asetettu ehdotonta velvollisuutta järjestää mahdollisuus sähköiseen asiointiin. Hän saattoi kuitenkin kaupungin tietoon näkemyksensä siitä, että tarjotessaan mahdollisuuden sähköiseen asiointiin viranomaisen tulee sallia sähköinen asiointi myös toimeentulotukiasioissa siitä huolimatta, ettei sähköpostitse lähetetyn viestin tietoturvaa pystytä varmistamaan. Tällöin viranomaisen on selkeästi tuotava esiin asiaan liittyvä tietoturvaongelma.[54]

Verkkosivuilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä (aiemmin Kainuun maakunta -kuntayhtymä) on ollut mahdollista tehdä sähköinen toimeentulotukihakemus 1.5.2009 lähtien.[55].

Helsingissä tukea voi hakea Helsingin kaupungin eAsiointi palvelussa. Useiden lykkäysten jälkeen marraskuussa 2013 alkoi Läntisellä sosiaaliasemalla Haagassa toimeentulotuen hakemisen koekäyttö internetissä, joka on määrä ottaa käyttöön muualla Helsingissä vuonna 2014. Helsingin kaupungin sosiaalivirastolle järjestelmän toimittaa entinen Logica, nykyinen CGI Suomi, ja se maksaa arvioiden mukaan laitehankinnat mukaan lukien noin 3,4 miljoonaa euroa. Helsingin järjestelmän hintalappu on muun muassa Helsingin Sanomien esittämien arvioiden mukaan noussut siitä syystä, ettei järjestelmän hankintaa ole tehty hankintalain mukaisesti, sillä hankintaa ei ole lainkaan kilpailutettu. Myös Vantaalla ja Kainuussa on saman toimittajan erikseen laskuttamat ja toimittamat järjestelmät.[56][57][58]

Tampereella ja Orivedellä toimeentulotuen sähköinen hakeminen otettiin käyttöön alkuvuonna 2014. Tarkoituksena oli toukokuun aikana ottaa käyttöön myös päätösten ilmoittaminen sähköisesti kirjeen sijasta. Tuen paperihakemuksia voi yhä käyttää.[59]

Muutos päätökseen tai toiminnasta valittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi kääntyä sosiaaliasiamiehen puoleen. Sosiaaliasiamies neuvoo oikeuksista ja auttaa asian korjaamisessa. Sosiaaliasiamieheen voi olla yhteydessä internetissä kansalaisten sähköisessä asiointipalvelussa suomi.fi -asiointitilillään lähettämällä ja vastaanottamalla viestejä. Sosiaaliasiamiehen muut yhteystiedot saa myös kunnan puhelinkeskukselta, neuvonnasta, sosiaalivirastosta, kunnan Internet-sivulta tai puhelinluettelosta.[60]

Muutoksenhakupyynnön voi tehdä päätöksen mukana yleensä toimitettavalla muutoksenhakulomakkeella, joka on lähetettävä tietyn ajan kuluessa päätöksen teosta.

Mikäli asiakas kokee saamansa kohtelun olevan lain vastaista, saa tietoa oikeuksista sosiaaliasiamieheltä ja ilmaista lainopillista neuvoa julkisesta oikeusavusta.

Lain vastaista tai epäasiallista kohtelua saanut voi kannella:

  1. oikeuskanslerille tai
  2. eduskunnan oikeusasiamiehelle tai
  3. aluehallintovirastoon tai
  4. asiaa hoitaneen viranhaltijan esimiehelle.

Kunnan tiedotusvelvollisuus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan on lain mukaan huolehdittava sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestämisestä. Toimeentulotuen saamisen edellytyksistä ja tuen sisällöstä tulee tiedottaa siten, että tuen tarpeessa olevat osaavat käyttää oikeuttaan tuen saamiseen.[61]

Toimeentulotukijärjestelmän kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeus toimeentulotukeen ei perustu yksilön omien tulojen pienuuteen tai yksilön pakollisiksi tai kohtuullisiksi katsottujen menojen suuruuteen, vaan kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlaskettujen tulojen ja menojen tarkasteluun. Tämän käytännön taustalla vallitsee olettamus siitä, että kotitalouden jäsenillä olisi kaikilla samat oikeudet käyttää kotitalouden jäsenten tulojen ja varallisuuden summaa. Todellisuudessa näin ei ole, vaan saman kotitalouden jäsenten välillä saattaa vallita suuria tulo- ja hyvinvointieroja.[62] Vain puolet suomalaisista pariskunnista ilmoittaa elävänsä sellaisessa yhteistaloudessa, joka kattaa myös henkilökohtaiset menot. Kuitenkin vain reilulla neljänneksellä tällaisista pariskunnista on yhteinen palkkatili.[63]

Toimeentulotukea on kritisoitu myös siitä, että edes perintö ei nosta toimeentulotuen varassa elävän pitkäaikaistyöttömän tai työkyvyttömän henkilön elintasoa toimeentulonormin yli: sosiaalitoimi jakaa perintösumman tyypillisesti toimeentulotuen kokoisiin laskennallisiin kuukausiosiin, ja perinnön saajalle myönnetään toimeentulotukea vasta, kun nämä laskennalliset kuukaudet ovat kuluneet umpeen.

Mikäli toimeentulotukea saava henkilö joutuu rikoksen tai tapaturman uhriksi, menettää hän korvauksensa. Jos pesukone rikkoontuu ja vakuutusyhtiö korvaa, lasketaan korvaukset tuloksi eli tukea lasketaan saman verran. Myös vaikkapa pahoinpitely- tai raiskauskorvaus voidaan lukea varallisuudeksi ja vähentää toimeentulotuesta. Sosiaalitoimistolla on asiassa harkintavaltaa, mikä tarkoittaa, että samassa tilanteessa eri puolilla Suomea oleva voi joutua kahden erilaisen päätöksen uhriksi.[64]

Vastaavat järjestelmät muissa maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Question book-4.jpg
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.
Broom icon.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Antsawikin laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Antsawikiä parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Esitettyjen rahasummien osalta ei kerrota, miltä vuodelta tiedot ovat peräisin.

Euroopan unionissa toimeentulotukijärjestelmiä on käytössä Suomen ohella esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa. Itävallassa tuki on vahvasti harkinnanvarainen ja on sidoksissa paikallisviranomaisten tarveharkintaan.lähde? Eteläisessä Euroopassa järjestelmä on käytössä vähäisemmässä määrin, on vielä kehittymisasteella ja voi riippua kulloinkin käytössä olevista budjettivaroista. Yhä useammassa maassa tuen saannin vaatimuksiin liitetään aktivointivelvollisuus. Toisaalta usein annetaan mahdollisuus tehdä pienituloista työtä ilman pelkoa seuraamuksista kuten palkan vähentämisestä myönnetystä tuestalähde?.

Norja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Trondheimin kunnan sosiaalivirastosta maksettiin sosiaaliapua (økonomisk sosialhjelp til livsopphold i Trondheim kommune) vuonna 2014 yli 18-vuotiaille yksineläjille 6570 Norjan kruunua (n.725 €) sekä avo- ja aviopareille 9300 Norjan kruunua (n. 1050 €) kuukaudessa vuonna 2014.[65]

Tanska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskassa sosiaaliavustusta (Social bistand) myöntää kunnat ja valtio-osuus tuista on 50 prosenttia. Sosiaaliavustuksen määrä 25 vuotta täyttäneelle henkilölle on 1 120 euroa kuukaudessa, huoltovelvolliselle 1 490 euroa kuukaudessamilloin?. Sosiaaliavustuksen määrä on sama riippumatta siitä, osallistuuko sen saaja aktivointitoimenpiteisiin vai onko hän työtön.

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa taloudellista tukea nimitetään nykyään virallisesti Taloudelliseksi tueksi (Ekonomisk bistånd), tosin sitä kutsutaan kansankielessä usein myös sen vanhalla nimellä sosiaalitueksi (Socialbidrag) ja sitä myöntää kunnan sosiaalitoimisto (Socialtjänsten). Suomen toimeentulotuen perusosaa vastaa Toimeentulotuki (Försörjningsstöd). Sen suuruus perustuu maan hallituksen vuosittain määrittelemään kulutusnormiin, "riksnormen för försörjningsstöd", joka on aina keskitasoa. Summa on jaettu erilaisiin talouksiin ja ikäryhmiin. Kulutusnormin lisäksi myönnetään tukea muihin tarpeellisiin kustannuksiin, kuten asumiseen ja taloussähköön. Tuen tarve muun muassa vuokran kohtuullisuudessa määritellään siten, minkä matalapalkkainen työntekijä kykenee maksamaan. Esimerkiksi yhden henkilön taloudessa tuki muodostuu henkilökohtaisista kustannuksista (2980 kr) ja talouden yhteisistä kustannuksista (950 kr). Yhteensä summaksi tulee 3930 kr (n. 406,92 €) vuonna 2017.[66]

Ruotsissa maahan­muuttajat saivat jopa puolet toimeentulotuista 1990-luvun puolivälissä.[27]

Eläkeläisillä on oikeus Suomen Kelaa vastaavan Vakuutuskassan (Försäkringskassan) maksamaan vanhusten toimeentulotukeen (Äldreförsörjningsstöd).

Belgia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgiassa viimesijaista tukea myönnetään Belgiassa asuville, kodittomille ja hyväksytyille poliittisille pakolaisille, jotka ovat muukalaisrekisterissä. Minimi-ikä on 18 vuotta. 18–25-vuotiaille on pakollista osallistua aktivointiohjelmaan, elleivät terveydelliset syyt ole esteenä. Jos asiakas ei suostu aktivointiin, tuki voidaan keskeyttää enintään kolmeksi kuukaudeksi. Yli 25-vuotiaille aktivointi on vapaaehtoista. Tuen määrä on yhdessä asuville 429,66 €, yksin asuvalle 644,44 € ja lapsiperheiden vanhemmille 859,31 €.milloin?

Ranska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa tuen nimi on RMI eli Revenu minimum d'insertion. Tukea saadakseen täytyy olla vähintään 25-vuotias tai olla lapsia huollettavana, vanhempien elatusvelvollisuus päättyy Ranskassa vasta 25-vuotiaana. Ulkomaalaisella täytyy olla oleskelulupa ja hänen täytyy olla asunut maassa ainakin viisi vuotta. Tulojen määrä ei saa ylittää RMI:n määrää. Tukea hakeva ei saa olla opiskelija. Töissä ei voi käydä, koska tukea ei tällöin myönnettäisi, vaikka tulot olisivat erittäin pienet. Määrä on yksin asuvalla 444,86 €. Joulukuussa myönnetään "joulubonus", joka on hieman yli 150 €.milloin?

Toimeentulotuen nimi eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Alankomaat Alankomaat: Algemene bijstand, Wet werk en bijstand

• Brasilia Brasilia: Bolsa Familia

• Yhdistynyt kuningaskunta Britannia: Income Support

• Espanja Espanja: alueittain eri nimellä, kuten Renta Básica ja Renta Mínima de Inserción

• Irlanti Irlanti: Supplementary Welfare Allowance

• Islanti Islanti: Félagsleg aðstoð

• Italia Italia: Minimo vitale (tai reddito minimo)

• Itävalta Itävalta: Sozialhilfe

• Kanada Kanada: kullakin provinssilla on oma järjestelmänsä, Quebecissä se on nimeltään Bien être social eli social welfare

• Liechtenstein Liechtenstein: Sozialhilfe

• Luxemburg Luxemburg: Revenu minimum garanti (RMG)

• Norja Norja: Stønad til livsopphold

• Portugali Portugali: Rendimento mínimo garantido

• Ruotsi Ruotsi: Ekonomisk bistånd

• Saksa Saksa: Sozialhilfe, Sozialgeld

• Suomi Suomi: Toimeentulotuki

• Sveitsi Sveitsi: (ranskaksi) Revenu minimal de réinsertion (RMR)

• Tanska Tanska: Social Bistand

• Viro Viro: Toimetulekutoetus

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11. PDf-versio
  • Socialstyrelsen (Sverige) [2]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ 1,0 1,1 Usein kysyttyjä kysymyksiä toimeentulotuesta Kela. Viitattu 12.3.2017.
  2. ↑ 2,0 2,1 Toimeentulotuki – Opas toimeentulotukilain soveltajille, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:4 (PDF) 2013. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 16.3.2017.
  3. ↑ Laki toimeentulotuesta. 30.12.1997/1412. Finlex-säädöstietokanta. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
  4. ↑ Perusturva riittää harvoin kohtuulliseen kulutukseen. 30.12.2013. http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/id/1410030
  5. ↑ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015 http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125703/TY%C3%96_2015_001_web_06032015.pdf?sequence=3
  6. ↑ 6,0 6,1 YLE: Monet huono-osaiset eivät osaa tai jaksa hakea toimeentulotukea Julkaistu: 9.1.2012 Viitattu: 30.6.2014 yle.fi.
  7. ↑ 7,0 7,1 MTV Uutiset: Vain puolet oikeutetuista hakee toimeentulotukea. Julkaistu: 27.2.2014 Viitattu: 23.4.2014
  8. ↑ Toimeentulotuen menot 2011. Suomen virallinen tilasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.http://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/2012/Tr10_12.pdf
  9. ↑ Valtion vuoden 2012 tilinpäätöksen keskeisiä lukuja. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toimeentulotuki&action=submit
  10. ↑ https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf
  11. ↑ 11,0 11,1 Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille.
  12. ↑ Juhani Saarinen ja Jaana Savolainen: Toimeentulotuella elävien joukko kasvaa. Helsingin Sanomat 18.1.2012. A6.
  13. ↑ 13,0 13,1 13,2 13,3 Laki toimeentulotuesta
  14. ↑ http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
  15. ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070159
  16. ↑ Verovapaat Sosiaalietuudet
  17. ↑ Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 88-89.
  18. ↑ Hallinto-oikeuden päätös, Helsingin HAO, Diaarinumero: 05821/01/4010 Antopäivä: 24.5.2002, Taltio: 02/0317/2. Toimeentulotuki Suomessa, Toimeentulotuki, Toimeentulotuen saajana Suomessa, Opas. http://www.toimeentulotuki.net/tilinrahat.php
  19. ↑ Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 83.
  20. ↑ Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 23.5.2000, taltio 939
  21. ↑ Tutkijat: lähestymme luokkayhteiskuntaa. Anna-Riitta Sippola. Helsingin Sanomat 9.3.2011, s. A9.
  22. ↑ Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 135.http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-25836.pdf
  23. ↑ Anna-Riitta Sippola: Työttömien aktivointiraha ei auta pienituloisimpia. Helsingin sanomat 20.3.2010: A13
  24. ↑ Toimeentulotuki 2016. https://thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/aikuisten-sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki
  25. ↑ Susan Kuivalainen: Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja merkitys. Sivu 51.
  26. ↑ http://yle.fi/uutiset/toimeentulotukea_saa_yha_useampi/6844127
  27. ↑ 27,0 27,1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1
  28. ↑ 28,0 28,1 MTV Uutiset: "Helsingissä joka neljäs toimeentulotuen saaja ulkomaalainen". Julkaistu 19.01.2014 Viitattu: 22.1.2014
  29. ↑ http://yle.fi/uutiset/toimeentulotukea_tarvitaan_helsingissa_21_miljoonaa_odotettua_enemman/6963421
  30. ↑ Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Tampere.fi. Viitattu 17.3.2017.
  31. ↑ Perustoimeentulotuen siirto Kelaan 1.1.2017 29.1.2015 Viitattu = 17.3.2017. Kela.
  32. ↑ 32,0 32,1 Mihin menoihin perustoimeentulotukea voi saada? 14.11.2016. Kela. Viitattu 17.3.2017.
  33. ↑ Kuntainfo: Toimeentulotuen perusosaa korotetaan vuonna 2018 5.1.2018. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 5.1.2018.
  34. ↑ Yhteistaloudella tarkoitetaan yleensä, että henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja käyttötavarat, kuten TV, sanomalehti ja kodinkoneet, ovat yhteisessä käytössä. Yhteistaloudessa asuvan perusosa on alempi, koska perusosalla katettavat menot ovat yhteistaloudessa henkeä kohti alhaisemmat kuin yksinäisellä henkilöllä. Yhteistaloudessa asuvat aikuiset eivät välttämättä muodosta perhettä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO:2014:136 kho.fi.
  35. ↑ Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat. Kela 2017. http://www.kela.fi/documents/10180/2628102/Kela_fi_Totun+rajat22122016.pdf/d4c3ba5f-3502-48c5-b7bb-299e952e9245
  36. ↑ Kelan vastine SOSTEn blogiin toimeentulotuen Kela-normista 30.11.2016. https://www.soste.fi/ajankohtaista/kelan-vastine-sosten-blogiin-toimeentulotuen-kela-normista.html
  37. ↑ Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat. Kela 2017. http://www.kela.fi/documents/10180/2628102/Kela_fi_Totun+rajat22122016.pdf/d4c3ba5f-3502-48c5-b7bb-299e952e9245
  38. ↑ http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
  39. ↑ Perusosan määrän alentaminen kela.fi. Viitattu 13.11.2017.
  40. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 www.finlex.fi. Viitattu 21.11.2017.
  41. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Opintotukilaki 65/1994 www.finlex.fi. Viitattu 21.11.2017.
  42. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Työttömyysturvalaki 1290/2002 www.finlex.fi. Viitattu 21.11.2017.
  43. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Työttömyysturvalaki 1290/2002 www.finlex.fi. Viitattu 21.11.2017.
  44. ↑ Laki toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta ja 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. 17.12.2010.
  45. ↑ Satu Loippo: AOA_Toimeentulotuen perusosan alentamista koskeva päätös oli virheellinen pikassos.fi. Viitattu 13.11.2017.
  46. ↑ http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801017037057_uu.shtml Iltalehti: Toimeentulotukipäätös seitsemässä arkipäivässä.
  47. ↑ Yle: Moni kunta venyttää laittomasti toimeentulotuen maksamista Julkaistu: 27.5.2012 Viitattu: 23.4.2014
  48. ↑ Helsingin Sanomat: Espoolle taas risuja toimeentulotuen jonoista. Julkaistu 4.3.2011 Viitattu: 23.4.2014
  49. ↑ Kansan Uutiset: "Turun toimeentulotuen jono lainvastainen" Julkaistu: 1.4.2009 Viitattu: 2014
  50. ↑ Yle: "Toimeentulotuki siirtyy Kelaan – "Monille sosiaalitoimeen meno on iso kynnys"" Julkaistu 5.4.2014 Viitattu: 5.4.2014
  51. ↑ Taloussanomat: "Näin hallitus haalii 2,3 miljardia euroa" Julkaistu: 26.3.2014 Viitattu: 26.3.2014
  52. ↑ Vihreä blogi: "Toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen Kelaan kannattaa" Julkaistu: 12.11.2013 Viitattu: 26.3.2014
  53. ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Toimeentulotukea+saa+hakea+s%C3%A4hk%C3%B6postilla/1135261476864 Helsingin Sanomat: "Toimeentulotukea saa hakea sähköpostilla"
  54. ↑ http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2012/20121785 Finlex: Valtioneuvoston oikeuskansleri "Toimeentulotukea on voitava hakea myös sähköisesti"
  55. ↑ http://maakunta.kainuu.fi/toimeentulotuen_sahkoinen_hakeminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sähköiseen toimeentulotuen hakupalvelu"
  56. ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+it-hanke+j%C3%A4i+kilpailuttamatta/a1375072643034
  57. ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/a1375150503311
  58. ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/Mik%C3%A4+asiointij%C3%A4rjestelm%C3%A4ss%C3%A4+maksaa/a1375157150616
  59. ↑ Yle: "Toimeentulotukea voi nyt hakea netin kautta Tampereella" Viitattu: 16.4.2014
  60. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriö: Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies auttavat. Viitattu: 5.5.2014
  61. ↑ Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 81.
  62. ↑ Anderson, M., F. Bechhoffer ja J. Gershuny (toim.): The social and political economy of the household. Oxford University Press 1994. New York
  63. ↑ Elina Lappalainen: Yhteinen elämä, yhteiset rahat. Helsingin Sanomat 10.11.2010, B6.
  64. ↑ Poliisi-tv: Köyhän ei kannata ottaa turpaansa. Julkaistu: 22.2.2013 Viitattu: 22.4.2014
  65. ↑ http://www.trondheim.kommune.no/content/1117737311/Satser-for-okonomisk-sosialhjelp-til-livsopphold-i-Trondheim-kommune-fra-1.-januar-2014
  66. ↑ [1] Socialstyrelsen Sverige nettisivut

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://antsawiki.shoutwiki.com/w/index.php?title=Toimeentulotuki&oldid=5155”