Tervo

Tervo
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°57′20″N, 26°45′20″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Sisä-Savon seutukunta
Kuntanumero	844
Hallinnollinen keskus	Tervon kirkonkylä
Perustettu	1926
Kokonaispinta-ala	494,30 km² 226:nneksi suurin 2022
– maa	347,75 km²
– sisävesi	146,55 km²
Väkiluku	1 462 281:nneksi suurin 30.6.2022
– väestötiheys	4,20 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	9,2 %
– 15–64-v.	51,6 %
– yli 64-v.	39,2 %
Äidinkieli	2020
– suomenkielisiä	98,3 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,6 %
Kunnallisvero	21,50 % 90:nneksi suurin 2022
Kunnanjohtaja	Petteri Ristikangas
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • Kok.  • Ps.  • SDP	10 3 2 2
www.tervo.fi
Infobox OK

Tervo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 1 462 ihmistä ja sen pinta-ala on 494,30 km², josta 146,55 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,20 asukasta/km². Tervon naapurikunnat ovat Keitele, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki ja Vesanto. Tervo on väkiluvultaan Pohjois-Savon maakunnan pienin kunta.

Maantiede

Tervon pinta-alasta kolmasosa on vettä, ja kunta on luokiteltu niin sanotuksi saaristo-osakunnaksi^lähde?. Suurimmat järvet ovat Nilakka, Niinivesi sekä kolmen toisiinsa yhteydessä olevan järven yhdistelmä (Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki) ja neljän järven yhdistelmä Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu.

Tervon keskustaajama sijaitsee salmessa, jossa Rautalammen vesistön vedet virtaavat pohjoisesta Pielavedeltä kohti etelää. Salmen rantamilla on asuttu jo rautakauden aikana löydöistä päätellen. Lähellä sijaitsee Kolun kanava, jota myöten pääsee veneellä kiertämään Äyskosken kuohut. Äyskoskella taas sijaitsee Lohimaa, jossa on matkailijoiden kalastuspaikka ja Kalatietokeskus.

Tervossa on Suomen pisin sisävesikanava, 2100 metriä.

Tervo on suosittu kesämökkikunta: vapaa-ajan asuntoja on noin 870.

Äyskoski

Tervon varalaskupaikka on osa Suomen varalentotukikohtien järjestelmää.

Kylät

Tervon kyliä ovat Kirkonkylä, Hautolahti, Hyvölä, Koivujärvi, Utrianlahti ja Talluskylä.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Tervossa oli 1 585 asukasta, joista 560 asui taajamissa, 989 haja-asutusalueilla ja 36 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Tervon taajama-aste on 36,2 %. Tervon taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Tervon kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 560 asukasta.

Historia

Nykyinen Tervon keskusta-alue on ollut asuttuna jo esihistoriallisella ajalla.

Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset rakensivat Tervon Vallikankaan alueelle vallihautoja hidastaakseen saksalaisten pelättyä hyökkäystä Pohjanmaan suunnasta Pietariin.

Tervon seurakunta itsenäistyi vuonna 1922, ja kirkko valmistui 1925. Tyyliltään se edustaa historismiä.

Hallinto

Tervon kunnanjohtaja vuodesta 2011 alkaen on Petteri Ristikangas.

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kaudella 2017-2021 kuuluu kymmenen Keskustalle.

Talous

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Tervon osuuspankki, lääkäriasemia pyörittävä Sakara Trials ja Monirakennus Wallen.

Alueen yritykset kuuluvat Tervon Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Tervon kunnan ABC, joka on Tervon kaupallinen sydän.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tervon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			2 363
1985			2 305
1990			2 232
1995			2 129
2000			1 994
2005			1 835
2010			1 706
2015			1 608
Lähde: Tilastokeskus.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tervossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Tervon seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tervon alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.

Ilmastokuormitus

Hiilidioksidiekvivalentti (CO₂-ekv. tai CO₂-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Tervossa Pohjois-Savon toiseksi pienin: 9 800 CO₂-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO₂-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO₂-ekv.

Palvelut

Tervossa toimii yksi koulu, Tervon yhtenäiskoulu. Kaikki kyläkoulut on lakkautettu, ja oppilasmäärän pienentyessä yhtenäiskoulukin oli uhattuna. Sen toiminta jatkui kun eri ikäisiä oppilaita alettiin opettaa yhdysluokissa.

Tervossa voi harrastaa golfia Eerikkala Golfissa lähellä Tervon keskustaa. Golfkenttä uudistuu kaudelle 2017. Kartingia voi käydä ajamassa Jira Cartingin kartinghallissa. Matkailijoita vetävä Lohimaa sijaitsee Äyskosken rannalla, ja siellä on mahdollisuus kalastaa, yöpyä hotellissa tai vuokrata mökki.

Tunnettuja tervolaisia

Nightwish-yhtyeen basisti-laulaja Marco Hietala ja hänen veljensä, Tarot-yhtyeen kitaristi Zachary Hietala ovat kotoisin Tervosta. Myös Ylellä juontajana työskennellyt Anna Vuorinen sekä keihäänheittäjä Antero Puranen ovat kotoisin Tervosta.

Ruokakulttuuri

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Tervon perinneruoaksi valittiin ”potattilouta”, sienillä jatkettu perunalaatikko.

Katso myös

• Luettelo Tervon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tervo Antsamedia Commonsissa

• Tervon kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Tervon avainluvut
• Savon Matkailu