Terveydenhoito Suomessa

Terveydenhuolto Suomessa on jaettu yksityisen ja julkisen sektorin kesken.

Julkinen terveydenhuolto on järjestetty kunnallisiin terveyskeskuksiin ja aluesairaaloihin, joissa tehdään terveydenhoidolliset rutiinioperaatiot. Yliopistosairaaloissa on erikoissairaanhoidon erikoistietämys. Kouluterveydenhuolto on tärkeä osa julkista terveydenhoitoa. Kansalaisilta kerätään sairasvakuutusmaksua julkisiin terveysmenoihin.

Yksityiselle sektorille kuuluu työterveydenhuolto, minkä lisäksi Suomessa on yksityisiä terveysasemia ja sairaaloita.

Parhaillaan käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus pyrkii uudistamaan suomalaista terveydenhuoltoa siirtämällä terveydenhuolto kuntien vastuulta maakunnille ja siirtymällä monituottajamalliin, jossa yksityisten yritysten rooli palveluntuottajana kasvaisi. Lakivalmistelu on parhaillaan käynnissä, ja hallituksen esitystä on myös kritisoitu laajasti eri asiantuntijoiden tahoilta.

Määritelmiä sekaannusten estämiseksi

• terveydenhoito terveyden säilyttämiseen ja vahvistamiseen tähtäävät toimet, hygienia; vrt. sairaanhoito. Yleinen terveydenhoito. Kouluterveydenhoito. Raskauden aikainen terveydenhoito. (Kielitoimiston sanakirja)
• terveydenhoito kaikesta terveyden vahvistamisesta ja terveyttä uhkaavan vastustamisesta ja ehkäisemisestä, hygienia (1) Kehon terveydenhoito. Terveydenhoidon oppikirja. Kunnallisen terveydenhoidon turvaaminen. (Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja)
• terveydenhuolto vars. yhteiskunnan toimet kansalaisten terveyden edistämiseksi. Ympäristöterveydenhuolto, kansanterveystyö ym. terveydenhuollon alueet. (Kielitoimiston sanakirja)
• terveydenhuolto yhteiskuntaa koskeva toiminta yhteisön jäsenten terveyden ylläpitämiseksi (Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja)

Terveydenhuoltopalvelujen käyttö

Vajaat 40 prosenttia suomalaisista käy vähintään kerran vuodessa avoterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Puolet lääkärillä käyneistä potilaista on käyttänyt terveyskeskuksen palveluja, kolmannes työterveyshuollon palveluja ja lähes kolmannes yksityislääkärin palveluja. Suurituloiset käyvät kaksi kertaa useammin lääkärillä kuin pienituloiset ja käyttävät viisi kertaa enemmän yksityislääkäreiden palveluita.

Terveydenhuollon saavutusten mittareita

Suomalaisten elinajanodote vuonna 2011 oli 79,27 vuotta, naisilla (82,89 vuotta) parempi kuin miehillä (75,79 vuotta). Maailman maista tämä oli 39. sijalla. Lapsikuolleisuus vuonna 2011 oli 3,43 lasta tuhatta elävänä syntynyttä kohti. Tämä oli maailmassa 12. pienin, Pohjoismaista Ruotsissa tilanne oli vielä parempi (2,74) mutta Norjassa (3,52 ja Tanskassa (4,24) huonompi kuin Suomessa.

Vuonna 2010 Suomessa oli lääkäri joka 265 asukasta kohti.

Terveydenhoito eri elämänvaiheissa

Neuvola

Terveydenhoito alkaa jo ennen syntymää, kun sikiön tilaa seurataan ilmaisilla neuvolakäynneillä. Lastenneuvola hoitaa alle kouluikäisten terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtii esimerkiksi rokotuksista. Neuvolajärjestelmän kehitys alkoi jo 1920-luvulla, ja se tuli laajemmin käyttöön sotien jälkeen.

Kouluterveydenhuolto

Neuvolan jälkeen suomalainen siirtyy kouluterveydenhuollon piiriin ja pääsee koulun kautta suunterveydenhuoltoon. Alle 18-vuotiaat ja raskaana olevat naiset saavat ilmaisen hammashoidon. Myös kunnallisten terveysasemien palvelut ovat maksuttomia alle 18-vuotiaille.

Työterveyshuolto

Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työntekijöilleen maksutonta ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, johon kuuluvat muun muassa määräaikaiset terveystarkastukset. Useimmat työnantajat järjestävät työntekijöilleen tämän lisäksi myös vapaaehtoista ilmaista perus- tai erikoisterveydenhuoltoa.

Yleinen terveydenhuolto

Potilailla on oikeus käyttää kaikissa elämänvaiheissaan myös kunnallisen terveysaseman edullisia palveluita. Sen lisäksi potilailla on oikeus käyttää edullisia julkisia erikoislääkäripalveluita siinä tapauksessa, että saa niihin lähetteen terveysaseman yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä. Yksityiselle lääkärille ei tarvita lähetettä.

Opiskelijoiden terveydenhuolto

Opiskelijoilla on oikeus käyttää myös opiskelupaikkakunnalla järjestettävää opiskelijaterveydenhuoltoa, joka on osittain maksullista, mutta edullisempaa kuin yksityislääkärit. Tämän lisäksi yliopisto-opiskelijoiden on maksettava vuosittainen lakisääteinen vuotuinen Yths:n eli Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön terveydenhuoltomaksu myös siinä tapauksessa, etteivät käytä opiskelijaterveydenhuollon palveluita. Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat siirtyvät Yths:n palveluiden piiriin alustavasti 2019.

Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoidon järjestämistä varten kunnat ovat muodostaneet sairaanhoitopiirejä, jotka ylläpitävät keskussairaaloita ja joitakin aluesairaaloita. Sairaanhoitopiirejä on Suomessa 20. Lisäksi Suomessa on myös yksityisiä sairaaloita.

Yliopistolliset sairaalat

Suomessa on viisi yliopistollista sairaalaa: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa sekä Oulussa. Niiden yhteydessä toimii kunkin kaupungin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, ja sairaalassa annetaan opetusta eri lääketieteen alojen ja hoitotyön opiskelijoille.

Potilaiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva

Suurituloiset saavat pienituloisia parempaa hoitoa julkisessa terveydenhuollossa, vaikka terveyspolitiikan tavoitteeksi on asetettu kaikille yhtäläinen terveyspalvelujen saatavuus ja laatu. Tämä näkyy muun muassa siinä, että toimihenkilöt pääsevät sepelvaltimokirurgisiin toimenpiteisiin ja kaihileikkauksiin helpommin kuin työntekijät, ja akuuttia infarktia hoidetaan intensiivisimmin silloin, kun potilas on suurituloinen.

Lääkärit ovat velvoitettuja pitämään kirjaa vastaanotolla esiin tulleista asioista ja potilailla on oikeus tarkistaa lääkäreiden tekemät kirjaukset. Jos lääkäri unohtaa kirjata oleellisia asioita ja tapahtuu potilasvahinko, tuomioistuin saattaa ratkaista asian lääkärin tekemien puutteellisten merkintöjen perusteella.

Rahoitus ja sairausvakuutusjärjestelmä

Vuonna 2013 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 18,5 miljardia euroa eli asukasta kohden 3 395 euroa. Terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituksen osuus oli 75,6 prosenttia ja yksityisen rahoituksen osuus 24,4 prosenttia.

Vuonna 2009 terveydenhuollon menoista valtio maksoi neljäsosan, kunnat kolmasosa. Kelan osuus oli 15 %, kotitalouksien 19 % ja muiden yksityisten tahojen kuusi prosenttia.

Menot olivat vuonna 2006 asukasta kohti keskimäärin 2600 euroa. Tämä oli 8,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, vähemmän kuin OECD.maiden keskiarvo 9 prosenttia. Terveydenhuollon, etenkin lääkkeisiin ja hammashoitoon liittyvät menot kasvoivat vuosina 1995–2006.

Kelan julkinen sairausvakuutus koskee Suomessa vakituisesti asuvia. Se korvaa myös osan lääkkeistä, matkakuluista ja yksityislääkärin maksusta, jos lääkärikäynti liittyy sairauteen, raskauteen tai synnytykseen.

Kustannusten kasvu

Hoitomenojen kasvu selittyy osittain väestönkasvulla ja ikärakenteen vanhentumisena, osittain hoidon laadun paranemisena mm. teknologian kehityksen ansiosta. Muilla kuin kaikkein vanhimmilla potilailla kuolemaa edeltävät kustannukset (mallinnuksessa viimeinen vuosi) ovat moninkertaisia muihin kustannuksiin verrattuna.

Eliniän pidentymisen lisäksi myös ihmisten terveys on parantunut ja hoivan tarve on siirtynyt myöhemmille elinvuosille. Toisaalta yli 85-vuotiaana toimintakyky usein heikkenee ja iän myötä muistisairaudet lisääntyvät. Kuitenkin esimerkiksi Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä 94 % yli 75-vuotiaista asuu kotonaan.

Terveystaloustiede

Terveydenhuollon hyötyjä ja kustannuksia pyritään yhteiskunnassa mittaamaan ja ohjaamaan terveystaloustieteen avulla. Näin koska terveydenhoitoon pavostettavat voimavarat ovat rajallisia ja niistä pyritää saamaan tehokas mutta myös oikeudenmukainen tuotto. Terveystaloustieteessä pyritään löytämään linja tehokkuuspyrkimyksen ja oikeudenmukaisuuspyrkimuksen välillä .

Elinsiirrot

Terveyden ja sairaanhoidon professori Martti Kekomäen mukaan munuaisensiirto vähentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Nykyään elinsiirron kustannusvastuu on kunnilla. Tämä kustannusten jako ei edistä kokonaiskustannusten minimointia ja asiakkaiden terveydenhoidon parannusta. Siksi munuais- ja maksaliitto ja sydän ja keuhkosiirrokkaat kannattavat elinluovutustoiminnan kustannusvastuun siirtoa valtiolle. Kaikki Suomen elinsiirrot tehdään Hyksissä. Vuonna 2006 tehtiin 294 elinsiirtoa ja vuonna 2008 tehdään ennusteen mukaan noin 210. Esimerkiksi munuaistensiirto maksaa 16 000 euroa.

Tilastotietoa

OECD:n Health at a Glance -raportin mukaan Suomen terveydenhuollon laatu on ollut edelleen vuonna 2011 parempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Esimerkiksi terveysmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat alle keskiarvon, minkä lisäksi seulonnat (Suomessa on OECD-maiden kattavin rintasyöpien seulontaohjelma) ja rokotusohjelmat ovat kattavia, aivohalvauksen jälkeinen 30 päivän sairaalakuolleisuus on Suomessa OECD-maiden alhaisimpia, jopa alle puolet OECD-maiden keskiarvosta ja sydäninfarktin jälkeinen sairaalakuolleisuus on alle OECD-maiden keskiarvon. Seulontojen myötä rintasyöpä- ja kohdunkaulansyöpäkuolleisuus on Suomessa OECD-maiden keskiarvoa matalampi. Suomen terveydenhuoltojärjestelmän tasa-arvoisuus on OECD:n raportoinnin mukaan kehittyneiden maiden keskikastia suosien hyvätuloisia (mikään maa ei suosi pienituloisia), mutta ei ole lähelläkään esimerkiksi Yhdysvaltojen järjestelmän epätasa-arvoisuutta (indeksi yli kaksi kertaa suurempi). Vuoden 2015 raportin tulokset löytyvät täältä.

World Health Organizationin vuonna 2000 julkaiseman raportin mukaan suomalaisten elinajanodote oli maailman 20 korkein, 70,5 vuotta, Japanin pitäessä kärkipaikkaa neljä vuotta pidennälle odotteella. Lasten hengissä selviytymisen tasa-arvon indeksi oli myös korkea, 0,975, maksimin ollessa 1,000. Kokonaisarvioinnissa (Overall health system attainment in all Member States, WHO index, estimates for 1997) Suomen terveydenhuoltojärjestelmä oli sijoitettu sijalle 22 (hajonnan ollessa välillä 13-25).

Katso myös

• Terveydenhuolto
• Julkinen terveydenhuolto
• Tietosuoja

Aiheesta muualla

• Ylen hoitotutka - Sosiaali- ja terveysalan toimipisteet kartalla

Lähteet

• Harri Sintonen, Markku Pekurinen: Terveystaloustiede. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31744-6.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Terveydenhoito Suomessa Antsamedia Commonsissa

• Terveys ja terveydenhuolto Suomessa (terveyskirjasto.fi)
• Ruotsalaistutkimus: Suomen terveydenhuolto tehokkain (Mediuutiset.fi)
• Sairastaminen ja terveydenhuolto Suomessa (norden.org)