Taivassalo

Taivassalo Tövsala
vaakuna	sijainti
Taivassalon kirkko
Sijainti	60°33′45″N, 21°36′35″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Vakka-Suomen seutukunta
Kuntanumero	833
Hallinnollinen keskus	Taivassalon kirkonkylä
Pinta-ala ilman merialueita	142,00 km² 280:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	217,71 km² 277:nneksi suurin 2022
– maa	140,33 km²
– sisävesi	1,67 km²
– meri	75,71 km²
Väkiluku	1 687 273:nneksi suurin 30.6.2022
– väestötiheys	12,02 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	13,4 %
– 15–64-v.	52,6 %
– yli 64-v.	34,0 %
Äidinkieli	2020
– suomenkielisiä	94,3 %
– ruotsinkielisiä	0,7 %
– muut	5,0 %
Kunnallisvero	19,50 % 278:nneksi suurin 2022
Työttömyysaste	7,6 % (2013)
Kunnanjohtaja	Vesa Rantala
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • Kok.  • SDP	9 6 2
www.taivassalo.fi
Infobox OK

Taivassalo (ruots. Tövsala) on Suomen kunta, joka kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Kunnassa asuu 1 687 ihmistä, ja sen pinta-ala on 217,71 km², josta 75,71 km² on merialueita ja 1,67 km² sisävesiä. Väestötiheys on 12,02 asukasta/km².

Kalastajia Taivassalossa on eniten koko Saaristomeren alueella.

Maantiede

Taivassalon kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa, Turun saaristossa. Sen naapurikunnat ovat Kustavi, Masku, Mynämäki, Naantali, Uusikaupunki ja Vehmaa. Matkaa Turkuun on noin 50 km.

Taivassalossa on kolme järveä: Kuutniemenaukko, Mustajärvi, ja nimetön 2,75 hehtaarin järvi.

Taivassalossa on kaksi Natura-kohdetta, tammimetsää ja kallioketoja sisältävä Orikvuori ja matalien merenlahtien muodostama Kolkanaukko.

Aiemmin Taivassalo on ollut saari, mutta on maankohoamisen takia kasvanut kiinni mantereeseen.

Kyliä

Ahainen, Hakkenpää, Halesmäki, Helsinki, Hilloinen, Huitila, Hurunkorpi, Huukainen, Hylkilä, Hyövelä, Ihattula, Inkeranta, Isokorpi, Isosärkilä, Järppilä, Järvenperä, Kahiluoto, Kaitainen, Karhula, Kaustio, Keräsaari, Ketarsalmi, Kirkonkylä, Koivisto, Kouvoinen, Kummila, Kurjala, Kyrö, Lahdenperä, Leikluoto, Lemmetyinen, Lempoinen, Liittinen, Marjunen, Mierla, Mussalo, Onnikmaa, Palo, Pappila, Paltvuori, Punttinen, Rouhu, Sannainen, Santala, Sarsala, Taipale, Tammisto, Toroinen, Touppa, Tuomarainen, Tuomoinen, Uskoinen, Uurna, Vainionperä, Vehas, Viianen, Vuorenpää, Vuorte, Vähäsärkilä.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Taivassalossa oli 1 654 asukasta, joista 640 asui taajamissa, 999 haja-asutusalueilla ja 15 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Taivassalon taajama-aste on 39,0 %. Taivassalon taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Taivassalon kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 640 asukasta.

Historia

Taivassalo mainitaan jo 1300-luvun dokumenteissa. Pyhän Ristin kirkko valmistui vuonna 1350. Taivassalolainen Maunu Särkilahti valittiin Turun piispaksi vuonna 1489.

Taivassalossa on useita keskiaikaisia kartanoita: Viiainen, Järppilä, Iso-Särkilä, Kahitluoto, Paltvuori, Ketarsalmi, Kunnarainen, Siusluoto, Laupunen ja Rahin Isokartano. Vuodesta 1638 kuninkaallinen postitie kulki reittiä Tukholma - Taivassalo - Turku. Tukholmaan vietiin silakkaa ja muita elintarvikkeita, ja sieltä tuotiin suolaa, tupakkaa ja rautaa.

Suomen sodan ensimmäisiin taisteluihin Suomessa kuului 16. toukokuuta 1808 Taivassalon Helsinginrannassa käyty taistelu.

Kustavi, Velkua ja Iniö itsenäistyivät Taivassalon pitäjästä 1900-luvun alussa.

Taivassalosta lähti vuosisadan vaihteessa yhteensä 900 ihmistä siirtolaisiksi Amerikkaan.

Taivassalon hautausmaalle on haudattu 71 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta.

Hallinto

Taivassalon kunnanjohtaja on vuodesta 2001 Vesa Rantala. Valintansa aikoihin hän oli Suomen nuorin kunnanjohtaja, 26-vuotias. Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan ja kuusi kokoomuksen hallussa kaudella 2017–2021.

Talous

Taivassalon kunnan alueella on useita graniittikivilouhoksia.

Taivassalosta louhitaan vientiin voimakkaan punaista tasarakeista graniittia.

Vuonna 2015 kunnassa oli 493 työpaikkaa. Niistä 17,4% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 52% palveluissa ja 28% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli lähes kuusi kertaa suurempi kuin koko maassa (3%), vastaavasti palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75%).

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Heikolan kuljetus ja Rannikon Merityö.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Taivassalon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			2 012
1985			2 034
1990			1 976
1995			1 896
2000			1 821
2005			1 742
2010			1 700
2015			1 633
Lähde: Tilastokeskus.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Taivassalossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Taivassalon seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Taivassalon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.

Palvelut

Taivassalon yhtenäiskoulussa opetetaan luokkia 1-9. Sen rakennus valmistui vuonna 2014. Sen yhteydessä on myös kirjasto ja liikuntahalli.

Nähtävyydet

• Pyhän Ristin kirkko
• Viiaisten kartanomuseo
• Järppilän kartano
• Muntin silta
• Kaitaisten silta
• Suuri Postitie
• Kyynelten kallio

Ruokakulttuuri

Taivassalon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla silakkasoppa.

Kuuluisia taivassalolaisia

• Maunu Särkilahti, Turun piispa vuosina 1489–1500
• Ari Salonen, pikajuoksija
• Reima Salonen, kilpakävelijä
• Anneli Sari, laulaja (syntynyt Taivassalossa)
• Antti Kankaanranta viulisti

Katso myös

• Luettelo Taivassalon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taivassalo Antsamedia Commonsissa

• Taivassalon kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Taivassalon avainluvut