David (Taavi) Nikolai (T. N.) Vilhula (26. marraskuuta 1897 Multia – 20. maaliskuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen maalaisliittolainen poliitikko. Hän toimi kansanedustajana 1929–1930 ja 1933–1954 ja ministerinä ensin kansanhuoltoministerinä 1946–1948 Pekkalan hallituksessa ja myöhemmin maatalousministerinä 1950–1951 Kekkosen I hallituksessa. Hän oli presidentin valitsijamiehenä 1931, 1937, 1940, 1943 ja 1950.[1]
Vilhulan isä oli David Vilhula ja äiti Helena, o.s. Koistinen, kotoisin Savosta Tuusniemen Jäätsalon saaresta. Vilhulan puoliso oli Ellen Vilhelmiina Partanen.
Vilhula oli konsulentin apulainen 1922, jonka jälkeen hän toimi Keski-Suomen maanviljelysseuran sihteerinä ja toiminnanjohtajana Jyväskylässä 1923–1954. Hänestä tuli Suomen maalaisten keskinäisen vakuutusyhtiön pääjohtaja Helsingissä ja Vilhula oli tässä tehtävässä vuodet 1954–1957, kunnes siirtyi Aura-vakuutusyhtiöiden johtokunnan puheenjohtajaksi 1958. Hän oli Auran puheenjohtajana vuoteen 1964.
Vilhula kouluttautui ylioppilaaksi 1917 ja agronomiksi 1923.[1] Maanviljelysneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1948.[2]
Vilhula valittiin eduskuntaan Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Hän toimi muun muassa seuraavien organisaatioiden toimielinten puheenjohtajana: Maalaisten keskinäisen vakuutusyhtiön hallintoneuvosto, Jyväskylän seudun osuuskassan hallintoneuvosto, Keskimaa oy:n johtokunta, Keskisuomalainen-lehden hallitus, Keski-Suomen maakuntaliitto, Maanomistajain liiton liittovaltuusto, Tarvaalan maamieskoulun johtokunta, Suomen maakeskus oy:n hallitus ja Suomen sotaveteraaniliiton liittoneuvosto. Eduskunnassa hän toimi perustuslaki-, ulkoasiain- ja valtiovarainvaliokunnassa sekä Yleisradio Oy:n hallintoneuvostossa. Hän oli maatalousvaliokunnan puheenjohtaja vuosina 1938–1946 ja 1951–1953.[1]
Maalaisliiton kansanedustajat
Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat