Suomen oikeusministeriö

Oikeusministeriö (ruots. Justitieministeriet) (OM) on yksi Suomen kahdestatoista valtioneuvoston alaisuudessa toimivasta ministeriöstä. Se kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaa. Oikeusministeriö vastaa Suomessa myös vaalien järjestämisestä.

Oikeusministeriön tehtävänä on ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtia demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Ministeriö vastaa keskeisimpien lakien valmistelusta, oikeuslaitoksen toimintakyvystä ja tuomioiden täytäntöönpanosta. Rikosseuraamuslaitos, joka vastaa vankilatuomioiden täytäntöönpanosta, toimii oikeusministeriön ohjauksessa. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille.

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa johtaa oikeusministeri. Ministeriä avustavat kansliapäällikkö sekä ministeriön johtoryhmä, johon kuuluvat ministeriön osastojen ja erillisyksiköiden johtajat. Nykyinen oikeusministeri on Kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen.

Oikeusministeriön osastot ovat oikeushallinto-osasto (OHO), lainvalmisteluosasto (LAVO) ja kriminaali­poliittinen osasto (KPO) sekä osastoihin kuulumattomina yksikköinä demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö (DKY), hallintoyksikkö (HALY), talousyksikkö (TALY), sisäisen tarkastuksen yksikkö (STY), tietohallintoyksikkö (THY) ja viestintäyksikkö (VY) sekä johdon tuki. Oikeusministeriön kansliapäällikkönä toimii Pekka Timonen.

Oikeusministeriön toimitilat sijaitsevat Helsingissä Eteläesplanadi 10:ssä. Ministeriön koulutusyksikkö ja koulutustilat ovat osoitteessa Snellmaninkatu 5 (Pihapaviljonki).

Oikeusministeriön historiaa

Oikeusministeriö perustettiin vuonna 1918 heti Suomen itsenäistyttyä. Sen edeltäjänä toimi vuodesta 1892 senaatin talousosaston oikeustoimituskunta. Vuonna 1919 oikeusministeriöön yhdistettiin painoasiain ylihallitus ja vuonna 1922 vankeinhoitohallitus sekä lainvalmistelukunta.

Suomen oikeudellisella elämällä on vuosisataiset perinteet. Lainkäyttö- ja tuomioistuinjärjestelmä sai alkunsa Ruotsin vallan aikana (1100-luvulta vuoteen 1809) ja kehittyi edelleen Suomen ollessa Venäjään liitetty autonominen suuriruhtinaskunta (1809–1917).

Oikeushallinto-osasto

Oikeushallinto-osasto vastaa osaltaan oikeusturvapolitiikan kehittämisestä ja strategisesta suunnittelusta.

Osaston vastuulle kuuluvat tuomioistuinten, oikeusaputoimen, yleisen edunvalvonnan, kuluttajariitalautakunnan, konkurssiasiamiehen sekä Oikeusrekisterikeskuksen (ORK:n) viranomaistehtävien tulosohjaustehtävät ja toimintaedellytyksistä huolehtiminen (toiminnan ja organisaatioiden rakenteet, työnantaja- ja henkilöstöhallinto, tehtäväalueen toimitilat ja vuokrasopimukset sekä virastojen henkilöstökoulutus) sekä ulosottolaitoksen toimintaedellytyksistä huolehtiminen sekä sen toiminnan strateginen suunnittelu ja ohjaus.

Osasto tilaa toimialaansa koskevat toimialariippuvaiset ict-palvelut ORK:lta ja tekee vuosittain sektorikohtaiset palvelusopimukset ORK:n kanssa.

Lisäksi osasto vastaa toimialueensa säädösvalmistelusta. Osasto huolehtii tuomarinvalinta- ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnan toimintaedellytyksistä sekä osallistuu toimialaansa liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön.

Kansainvälisessä oikeudenhoidossa osasto seuraa kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä koskevia sopimuksia ja säädöksiä ja hoitaa niiden perusteella ministeriölle keskusviranomaisena kuuluvat tehtävät. Kansainvälisen oikeudenhoidon yksikkö ohjaa ja kouluttaa hallinnonalan virastoja sekä tukee niitä päivittäisessä oikeusapuasiakirjojen valmistelussa.

Osasto kehittää ja yhteensovittaa hallinnonalan osallistumista siviilikriisinhallintaan.

Lainvalmisteluosasto

Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tehtävänä on edistää oikeusministeriön tavoitteiden ja toiminta-ajatuksen toteutumista lainsäädännön keinoin. Lainvalmistelu on yksi ministeriön päätehtävistä.

Lainvalmistelijat vastaavat hankkeiden koko elinkaaresta hankkeen esivalmistelusta aina uudistuksen toimeenpanovaiheeseen liittyvään koulutukseen ja seurantaan asti. Kansallisten hankkeiden lisäksi huomattavan osan osaston työpanoksesta vie Euroopan unionin piirissä tapahtuva lainsäädäntöyhteistyö samoin kuin muu kansainvälinen yhteistyö.

Ministeriön ja osaston omien hankkeiden lisäksi lainvalmisteluosasto osallistuu merkittävässä määrin muiden ministeriöiden hankkeiden valmisteluun sekä vastaa valtioneuvoston lainvalmistelun yleisestä kehittämisestä, ohjaamisesta ja neuvonnasta. Yksi tärkeä toimintamuoto on lausuntojen antaminen muiden ministeriöiden säädösehdotuksista. EU-oikeudellista neuvontaa annetaan yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksiköstä, joka myös avustaa ministeriön johtoa EU- ja kansainvälisessä toiminnassa.

Osaston laintarkastusyksikkö tarkastaa ministeriöissä valmistellut lakiehdotukset sekä muut kuin yleiseltä merkitykseltään vähäiset asetusehdotukset.

Kriminaalipoliittinen osasto

Kriminaalipoliittisen osaston tehtävänä on kriminaalipolitiikan ja rikoksentorjunnan strateginen suunnittelu ja kehittäminen mukaan lukien rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristölle kuuluvat tehtävät, uhrin aseman kehittäminen ja korruption vastainen toiminta.

Osasto vastaa rikosseuraamusjärjestelmän kehittämisestä ja siihen liittyvästä lainvalmistelusta, Rikosseuraamuslaitoksen ja syyttäjälaitoksen toiminnan ohjauksesta, niitä koskevan lainsäädännön valmistelusta sekä lainsäädännön toimeenpanon seurannasta.

Osaston vastuulle kuuluvat myös toimialaan liittyvä kansainvälinen yhteistoiminta ja oikeuspoliittisen tutkimuksen yhteensovittaminen.

Osastoihin kuulumattomat yksiköt

Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö vastaa kansalaisvaikuttamisen edistämistehtävistä, vaalilain, puoluelain ja kielilain mukaan ministeriölle kuuluvista tehtävistä, huolehtii perusoikeuspolitiikan toimeenpanoon, suunnitteluun ja seurantaan liittyvistä tehtävistä sekä saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta ja saamelaisasioiden yhteensovittamisesta.

Vuoden 2015 alusta uuden yhdenvertaisuuslain mukaiset yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämisen valtakunnalliset ja kansainväliset tehtävät mukaan luettuna tehtäviin liittyvät hankkeet sekä etnisten suhteiden neuvottelukunta siirtyivät sisäministeriöstä oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikköön.

Lisäksi oikeusministeriön hallinnonalalle ja yksikön tulosohjaukseen siirtyivät yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu.

Hallintoyksikkö huolehtii ministeriön henkilöstöhallinnosta ja muusta hallinnosta, joka ei kuulu ministeriön muille osastoille ja yksiköille tai valtioneuvoston hallintoyksikölle 1.3.2015 lukien, sekä eräistä erillistehtävistä kuten armahdusasioista, Suomen säädöskokoelmasta ja sähköisestä säädöstietopankista.

Talousyksikkö huolehtii hallinnonalan toiminnan ja talouden yleisistä ohjaus-, valmistelu- ja kehittämistehtävistä, joista yksi keskeisimmistä on valtion talousarvioesityksen valmistelu hallinnonalan osalta.

Tietohallintoyksikkö toimii oikeusministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan johtamisen ja kehittämisen tukena sekä vastaa yhteisistä tietotekniikan palveluista.

Yksikkö huolehtii Oikeusrekisterikeskuksen tulosohjauksen koordinoinnista ja tietojärjestelmätoimintoja koskevista tulosohjaustehtävistä sekä hallinnonalan toimialariippumattomien tietoteknisten palveluiden tilaamisesta.

Viestintäyksikkö vastaa oikeusministeriön ulkoisesta viestinnästä ja sen kehittämisestä. Viestinnän tehtävänä on tukea ministeriön toimintaa sekä edistää oikeuspolitiikan tavoitteiden toteutumista.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö tukee johtoa sisäisen valvonnan kehittämisessä ja tuottaa tarkastus- ja arviointitietoa hallinnonalan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä.

Aiheesta muualla

• Oikeusministeriön kotisivu
• Oikeuslaitoksen kotisivut
• Oikeusministeriön julkaisut
• Finlex
• Demokratia.fi