Subtrooppinen vyöhyke
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Subtrooppinen vyöhyke eli lämmin vyöhyke on maapallon lämpövyöhyke trooppisen ja lauhkean vyöhykkeen välillä. Se ulottuu molemmilla pallonpuoliskoilla suunnilleen kääntöpiireiltä leveysasteelle 40. Pohjoisella pallonpuoliskolla subtrooppiseen vyöhykkeeseen kuuluvat muun muassa Välimeren maat, suurin osa Lähi-itää, Etelä-Kiina, Meksikon pohjoisosa ja Yhdysvaltojen eteläosa. Eteläisellä pallonpuoliskolla subtrooppisella vyöhykkeellä ovat Etelä-Afrikka, suuri osa Australiaa sekä Etelä-Amerikassa, Argentiinan ja Chilen pohjoisosat sekä Uruguay. Meridionaalinen vyöhyke on viileämpi osa subtrooppisesta vyöhykkeestä. Sademäärien ja kasvillisuuden puolesta vyöhyke on hyvin vaihteleva.
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Subtrooppisella vyöhykkeellä on pitkä, kuuma kesä ja lyhyt, leuto talvi. Yleensä ainakin kolmena kesäkuukautena keskilämpötila on yli 20 astetta. Viileimmän talvikuukauden keskilämpötila on yleensä 5–15 astetta riippuen alueen sijainnista. Vuoden keskilämpötila on lämpimällä vyöhykkeellä 13–18 astetta.
Sademäärä ja sateen jakautuminen eri vuodenaikoihin vaihtelee suuresti. Pääosa maailman kuivista autiomaista sijaitsee lähellä kääntöpiirejä, subtrooppisella korkeapainevyöhykkeellä. Merelläkin on vastaavilla leveysasteilla pysyvän korkeapaineen alueita, jotka tunnetaan hepoasteiden nimellä. Kauempana päiväntasaajasta sateet keskittyvät tyypillisesti mannerten länsirannikoilla kuten Välimeren maissa ja Kaliforniassa talveen, mannerten itärannikoilla kuten Kiinassa ja Japanissa sen sijaan kesään. Subtropiikin joillekin alueille saapuu trooppisia pyörremyrskyjä kesällä ja syksyllä, etenkin kosteammille seuduille.
Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sademäärällä ja sen jakautumisella eri päivien on suuri vaikutus kasvillisuuteen. Subtrooppisen vyöhykkeen alueella sijaitsee valtaosa maailman kuivuusaavikoista. Mantereiden länsirannikoilla talvisateiden alueilla on nahkealehtistä välimerenkasvillisuutta. Itärannikoilla kesäsateiden alueilla subtrooppista sademetsää esimerkiksi Kiinassa ja Uudessa-Seelannissa sekä monsuunimetsää Intiassa ja Bangladeshissä. Kuivilla ja runsassateisten vaihtelevien kausien alueilla kasvaa monsuunimetsiä, kuivemmilla alueilla voi olla savanneja tai piikkipensassavanneja. Lehtipuut ovat yleensä ainavihreitä.