Sosiaalinen media

Sosiaalinen media (lyhennetään arkikielessä some) tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu. Käytännössä viestintä tapahtuu kuitenkin jonkin keskitetyn palveluntarjoajan kautta.

Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria. Professori Andreas M. Kaplanin ja Michael Haenleinin mukaan ”sosiaalinen media on joukko internet-sovelluksia, joiden ideologinen ja tekninen perusta on Web 2.0:ssa ja jotka mahdollistavat loppukäyttäjien tuottaman sisällön luomisen ja välittämisen”.

Sanastokeskus TSK:n julkaiseman sosiaalisen median sanaston mukaan sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita.

Sosiaalinen media on yleistynyt käsitteenä vuodesta 2007 lähtien, jolloin se syrjäytti vähitellen Web 2.0 -käsitteen puhuttaessa vuorovaikutteisista verkkopalveluista. Käsitteen määrittelystä on useita erilaisia tulkintoja, joissa vaihtelevasti korostuu prosessiluonne, Web 2.0 -teknologioiden ulottuvuus, sisällöt, yhteisöt tai toimintamuodot.

Käyttö

Yleisradion teettämässä tutkimuksessa, joka julkaistiin tammikuussa 2015 reilulta tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, mitä sosiaalisen median palveluja he käyttävät. Yli puolet vastaajista ilmoittautui Facebookin käyttäjiksi, Twitter puolestaan osoittautui pienen piirin suosikiksi. Tutkimuksessa sosiaalisena mediana pidettiin myös pikaviestipalvelu WhatsAppia. Reilu kolmannes vastaajista ei ilmoituksensa mukaan käyttänyt lainkaan sosiaalista mediaa. Nuorista vastaajista lähes jokainen käyttää kahta suosituinta palvelua.

Sisällöt

Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien tuottamaa. Sisältöä tuotetaan yhdessä vertaistuotannon menetelmin. Lisäksi sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Puhutaankin käyttäjätuotannosta, jossa sisällön käyttämiseen voi saumattomasti liittyä uusien sisältöjen tai sovellusten tuottamista. Yksilöt eivät ole verkossa kuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita. Kuluttajien sijaan puhutaan joskus tuottajakuluttajista tai pro-harrastajista, jotka tekevät ammattilaistasoista tuotantoa harrastuksenaan. Varsinaisen sisällön ja viestinnän tuotannon lisäksi sosiaalisessa mediassa keskeisessä osassa on sisällön suositteleminen (jota kutsutaan myös jakamiseksi). Palveluntarjoajan algoritmien lisäksi tämä on keskeistä käyttäjälle tarjottavassa sisällössä.

Julkaisukynnys sosiaalisissa medioissa on matala ja sisältö leviää tyypillisesti viiveettä ilman ulkopuolisen tahon ennakkovalvontaa. Osallistumisesta ei yleensä makseta rahallista korvausta. Yleensä sosiaalisen median palvelut toimivat alustoilla, joiden ylläpitäjillä ei ole samanlaista roolia sisällöntuotannon ohjaamisessa kuin perinteisen julkaisutoiminnan vastuuhenkilöillä.

Verkossa julkaistava sisältö muodostaa sosiaalisia objekteja, joiden ympärille ihmiset muodostavat verkostoja.

Sosiaalisen median yhteisöllisyys

Sosiaalinen media synnyttää monenlaista yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden muotoja ovat esimerkiksi sosiaaliset verkostot, ryhmät, verkkoyhteisöt ja parvet. Sosiaalisen rakenteen ohella yhteisöllisyyttä voidaan arvioida esimerkiksi sen tiukkuuden ja ajallisen pysyvyyden mukaan.

Sosiaalisen median yhteisöllisyyteen liittyvät läheisesti uudet kulttuuriset käytännöt, kuten avoimuus ja tiedon jakaminen. Ne muovaavat laajalti yhteiskuntaa.^{kenen mukaan?} Sosiaalisen median yhteisöllisyyden muodoista käytetään myös käsitteitä sosiaalinen verkko, kansalaisjournalismi, vertaismedia tai osallistuva media. Sosiaalisessa mediassa syntyvä käsitys henkilön maineesta ja imagosta muokkaa jokaisen toimijan henkilöbrändiä.

Sosiaalinen media yrityksissä

Yritykset ja yhteisöt voivat käyttää sosiaalista mediaa samoin keinoin. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi viestien välitykseen asiakkaille, palautteen keräämiseen tai yleiseen kanssakäymiseen asiakkaiden kanssa. Yrityksille on usein kaksi pääsääntöistä käyttökohdetta sosiaaliselle medialle, markkinointi ja asiakaspalvelu.

Sosiaalinen media luo mahdollisuuden yrityksille viestiä nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa. Koska asiakkaat ovat usein kiinnostuneita yrityksestä jo valmiiksi, on yritysten helppo jakaa tarjouksia tai kuulumisia. Sosiaalinen media on myös väline, joka kannustaa asiakkaita vuorovaikutukseen ja näin auttaa asiakkaita ongelmissaan, sekä luomaan henkilökohtaisemman suhteen yrityksen kanssa.

Sosiaalista mediaa voidaan käyttää sekä yritysten ulkoisessa, että sisäisessä viestinnässä. Ulkoisessa kontekstissa sosiaalisen median avulla ylläpidetään ja luodaan suhteita asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Yritysten sisäinen sosiaalinen media käsittelee niiden sisäistä dynamiikkaa ja toimintatapoja johtuen uudenlaisista tavoista tehdä yhteistyötä.

Verkossa käytyjen keskustelujen voi ajatella olevan Mike Kuniavskyn lanseeraaman tietovarjo-mallin mukaisia heijastuksia oikeasta elämästä. Mallissa reaalimaailman esineillä on verkossa tietovarjoja, jotka sisältävät tuotetta ja sen sisältöä kuvailevaa metatietoa, mutta myös käyttäjien antamat arvostelut ja kommentit. Yritysten on hyvä ymmärtää, että kuluttaja tekee nykyään ostopäätöksen paljolti näiden heijastusten perusteella. Suurimman hyödyn yritykset saavuttavat, jos ne pystyvät osallistumaan rakentavasti keskusteluun.

Verkkoteknologiat

Sisältöjen avoin jakaminen ja yhteisöjen muodostuminen edellyttävät sellaisia verkkoteknologioita, jotka yhdistävät ihmiset ja sisällöt vaivatta, avoimesti ja pääosin ilmaiseksi. Tim O'Reillyn lanseeraama käsite web 2.0 ymmärretään usein tarkoittavan uusia teknologioita, käyttäjälähtöisiä suunnitteluperiaatteita, palveluita ja välineitä, joita sosiaalinen media hyödyntää.

Verkkoteknologioiden kehitys oli tärkeimpiä sosiaalisen median palvelujen yleistymistä vauhdittavia seikkoja. Uudet sovellukset mahdollistivat helppokäyttöisten ja nopeasti käyttöönotettavien julkaisujärjestelmien ja käyttäjien välisen vuorovaikutuksen mahdollistavien verkkopohjaisten ohjelmistojen yleistymisen niin sanottujen tavallisten käyttäjien keskuudessa. Näitä palveluita ovat esimerkiksi wikit, keskustelupalstat, podcastit ja blogit.

Esimerkkejä sosiaalisen median palveluista

Sosiaalinen media tarjoaa helpon vaikutuskanavan monille. Näitä voivat olla esimerkiksi poliittiset toimintaryhmät, yhden asian liikkeet tai yksittäiset toimijat. Se voi toimia myös yksittäisen henkilön vaikutuskanavana toiseen yksilöön nähden. Toisaalta, kun kaikilla on mahdollisuus tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, yhden henkilön vaikutukset voivat jäädä hyvin huomaamattomiksi. Uusia sosiaalisen median palveluita syntyy ja kuolee päivittäin. Tähän luetteloon on kerätty suurimpia, suosituimpia ja keskeisimpiä eri alojen palveluita. Valikoima perustuu löyhästi Sosiaalinen media opetuksessa -kirjan välineluetteloon.

• Linkkien ja uutisten jakopalveluita:
  • Delicious – kirjanmerkkien jakopalvelu
  • Furl – kirjanmerkkien jakopalvelu
  • Reddit – linkkien, uutisten ja keskusteluiden jakopalvelu
  • Digg – uutisten jakopalvelu
• Blogipalveluita:
  • Kansalaiskeskustelu.fi – Blogipalvelu yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun
  • WordPress – blogipalvelu ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto
  • LiveJournal – blogipalvelu
  • Blogger – blogipalvelu
  • Vuodatus – suomalainen blogipalvelu
  • Tumblr – suosittu blogipalvelu
  • Blogilista – suomalainen blogihakemisto
• Mikroblogipalveluita:
  • Twitter – mikroblogauspalvelu
• Wiki- ja muita yhteistyöpalveluita:
  • Wikipedia – avoin tietosanakirja
  • MediaWiki – avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto
  • Google Sites – yhdessä muokattavan, pienryhmille suunnatun verkkosivuston julkaisualusta
• Mediapalveluita:
  • Flickr – kuvien jakelupalvelu
  • Photobucket – kuvien jakelupalvelu
  • Pinterest – kuvien ja linkkien jakelu- ja kuratointipalvelu.
  • SlideShare – Powerpoint -sivujen ja esitysten jakelupalvelu
  • Prezi – uudenlaisten esitysten luominen ja jakelu
  • YouTube – videoiden jakelupalvelu
  • Vimeo – videoiden jakelualusta, HD-videot
  • Bambuser – videoiden jakelualusta, suorat nettivideolähetykset
  • Instagram – kuvien jakelupalvelu
  • Snapchat – valokuva- ja videoviestipalvelu
  • SoundCloud - musiikin sekä muiden äänitiedostojen levitys- ja suoratoistopalvelu
  • Periscope - suorat nettivideolähetykset ja kommentointi
• Yhteisöjä:
  • Facebook – yhteisöpalvelu
  • Foursquare – paikkatietoon perustuva sosiaalisen verkostoitumisen yhteisöpalvelu
  • Google+ – Googlen perustama yhteisöpalvelu
  • MySpace – musiikkiin ja bändeihin panostava yhteisöpalvelu
  • Suomi24 – suuri suomalainen verkkoyhteisö
  • IRC-Galleria – nuorten aikuisten nettiyhteisö
  • LinkedIn – ammattilaisille tarkoitettu verkostoitumispalvelu
  • Last.fm – musiikkiharrastajien palvelu
  • Ning – pienyhteisöpalvelu
  • Alastonsuomi.com - yhteisöpalvelu
  • HeiaHeia – kuntoiluun keskittynyt yhteisöpalvelu
  • Dribbble – graafisille suunnittelijoille suunnattu yhteisö
  • Futisforum2 – jalkapalloaiheinen keskustelufoorumi
• Virtuaalimaailmoja:
  • Second Life
  • Habbo
• Verkkoyhteisöjä:
  • Fleim
  • Aulabaari
  • Duuni.net

Katso myös

• Semanttinen Web
• Someilmiö
• Sosiaalisen median optimointi
• Sosiaalinen kirjanmerkki
• Dunbarin luku
• Nettideittailu

Lähteet

• Erkkola, Jussi-Pekka: Sosiaalisen median käsitteestä. Taideteollinen korkeakoulu, Medialaboratorio, 2008. Teoksen verkkoversio.

Kirjallisuutta

• Suominen, Jaakko ym.: Sosiaalisen median lyhyt historia. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-313-9.
• Pönkä, Harto: Sosiaalisen median käsikirja. Docendo, 2014. ISBN 978-952-291-090-5.

Aiheesta muualla

• Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa (Tekes, 1.10.2009)
• Mediakasvatus ja uudet lukutaidot
• Kari A. Hintikka: Sosiaalinen media. Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali 15.8.2008.
• OlliKopakkala.com. Kritiikkiä sosiaalista mediaa kohtaan.
• Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa. Asiantuntijat käsittelevät sosiaalista mediaa yrittäjien näkökulmasta.
• Sosiaalisen median määrityksestä ja käytöstä, viestinnän näkökulmasta.
• Marko Nenonen: Facebook muuttaa persoonaa. Helsingin sanomat 10.8.2011.
• Harto Pönkä: Sosiaalisen median katsauksia vuodesta 2009 lähtien (tilastoja, tutkimuksia ym.)
• Nettielämää: Sosiaalisen median maailmat -kirja verkossa

Esimerkkejä organisaatioiden sosiaalisen median ohjeista

• Oulun yliopisto Sosiaalisen median ohjeistus
• Itä-Suomen yliopisto Sosiaalisen median käytön suositus
• Hämeen ammattikorkeakoulun 'someketti' Sosiaalisen median ohjeistus henkilöstölle

Sosiaalisen median tutkimusta ja kirjallisuutta

• Suomalaisten some-tutkijoiden ryhmä LinkedIn:ssä: SMAT - Sosiaalinen Media Akateemisessa Tutkimuksessa
• Aalto, Tuija & Uusisaari, Marylka Yoe: Löydy - Brändää itsesi verkossa (Avain 2010)
• Bechmann, Anja & Lomborg, Stine (2012) Mapping actor roles in social media: Different perspectives on value creation in theories of user participation. New Media & Society, 15(5), 765-781. ([1])
• boyd, danah & Ellison, Nicole B (2007) Social Network Sites: Definition, History, and Scholarship. Journal of Computer‐Mediated Communication 13:1, 210–230.
• Erkkola, Jussi-Pekka: Sosiaalisen median käsitteestä. Lopputyö. Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu 2008. (pdf)
• Granö, Päivi: Internetin kuvagallerian omakuvat nuoren rajaamana paikkana, s. 13-36. Teoksessa: Saarikoski, Petri, Riikka Turtiainen & Päivi Granö (toim.): Raja. Kohtaamisia ja ylityksiä.. Pori: Turun yliopisto. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, 2006. ISBN 951-29-3171-0.
• Itkonen-Isakov, Terhi-Maija: Wikit ja blogit pedagogisina työkaluina, s. 50 - 58. Teoksessa: Viteli, J. & Kaupinmäki, S. (toim.) Tuovi 5: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2007 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. Tay. Hypermedialaboratorio. Tampereen yliopisto 2008. ISBN 978-951-44-7202-2
• Kaplan, Andreas M. (2012) If you love something, let it go mobile: Mobile marketing and mobile social media 4x4, Business Horizons, 55(2), p. 129-139.
• Kaplan Andreas M., Haenlein Michael, (2010 in print; 2009 online), Users of the world, unite! The challenges and opportunities of social media, Business Horizons, Vol. 53, Issue 1
• Korpiola, Lilly: Kriisiviestintä digitaalisessa julkisuudessa. Helsinki: Infor, 2011. ISBN 978-952-5928-10-5.
• Korpiola, Lilly & Nikkanen, Hanna: Arabikevät. Helsinki: Avain, 2012. ISBN 978-951-692-912-8.
• Laaksonen, Salla-Maaria; Matikainen, Janne & Tikka, Minttu: Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino, 2013 (toim.). ISBN 978-951-768-410-1. Teoksen verkkoversio.
• Lietsala, Katri & Sirkkunen, Esa: Social Media: Introduction to the tools and processes of participatory economy. Tay. Hypermedialaboratorio. Tampereen yliopisto 2008, ISBN 978-951-44-7374-6 (painettu kirja)
• Matikainen, Janne: [2] Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla. Helsingin yliopisto, Viestinnän tutkimuskeskus CRC 2009.
• Matikainen, Janne & Villi, Mikko (2013). Mobiilit mediasisällöt. Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa. (pdf)
• Melakoski, Cai & Sirkesalo, Sohvi & Tirronen & Helena (TAMK): "Himottaa, mutta pelottaa?" - Suomalaisen sisältötuotantoalan näkemyksiä osallistumistaloudesta ja sosiaalisesta mediasta
• Rekola, P. 2011. Nuorten aikuisten verkkoyhteisöpalvelujen mobiilikäyttö. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.
• Saarikoski Petri, Suominen Jaakko, Turtiainen Riikka, Östman Sari: FUNETista Facebookiin - Internetin kulttuurihistoria (Gaudeamus, 2009)
• Salmenkivi, Sami & Nyman, Niko: Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi 2.0, Talentum 2007, ISBN 978-952-14-1239-4
• Suoranta, Juha & Vadén, Tere: Wikiworld, Pluto Press, 2010. pre-print PDF
• Suominen, Östman, Saarikoski & Turtiainen: Sosiaalisen median lyhyt historia (Gaudeamus, 2013)