Siilinjärvi

Siilinjärvi
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°04′30″N, 027°39′35″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Kuopion seutukunta
Kuntanumero	749
Hallinnollinen keskus	Siilinjärven kirkonkylä
Perustettu	1925
Kuntaliitokset	Kuopion mlk (osa, 1969)
Kokonaispinta-ala	507,81 km² 219:nneksi suurin 2022
– maa	400,97 km²
– sisävesi	106,84 km²
Väkiluku	21 363 47:nneksi suurin 30.6.2022
– väestötiheys	53,28 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	19,4 %
– 15–64-v.	59,3 %
– yli 64-v.	21,3 %
Äidinkieli	2020
– suomenkielisiä	98,4 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,5 %
Kunnallisvero	22,00 % 19:nneksi suurin 2022
Kunnanjohtaja	Vesa Lötjönen
Kunnanvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • SDP  • PS  • Kok.  • Vihr.  • Vas.  • KD	17 7 7 6 4 1 1
www.siilinjarvi.fi
Infobox OK

Siilinjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa, 23 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Kunnassa asuu 21 363 ihmistä ja sen pinta-ala on 507,81 km², josta 106,84 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 53,28 asukasta/km². Siilinjärven naapurikunnat ovat Kuopio ja Lapinlahti.

Siilinjärvellä on kaksi suurta asuinkeskittymää, jotka sijaitsevat yli kymmenen kilometrin päässä toisistaan: Siilinjärven kirkonkylä ja Toivala-Vuorela.

Yaran apatiittikaivos on merkittävä työllistäjä alueella.

Maantiede

Siilinjärvi sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, 22 km Kuopiosta pohjoiseen.

Siilinjärven maisemaa leimaavat harjut, lehdot ja rehevät vesistöt. Kunnan halki kulkee Suomen pisin yhtenäinen harjujakso, joka kulkee Joensuun Jaamankankaalta Tuusniemen kautta Siilinjärven keskustaan.

Sijainti

Välimatkoja Siilinjärveltä

• Kuopio 22 km
• Iisalmi 58 km
• Varkaus 97 km
• Liperi 107 km
• Kajaani 147 km
• Joensuu 137 km
• Mikkeli 185 km
• Jyväskylä 166 km
• Helsinki 403 km
• Lahti 301 km
• Tampere 314 km
• Turku 470 km
• Kemi 370 km
• Ilmajoki 261 km
• Oulu 262 km
• Rovaniemi 469 km

Geologia

Siilinjärven kaivoksen Särkijärven avolouhos nähtynä eteläreunalta.

Siilinjärven kallioperä on vanhaa ja koostuu useista kivilajeista. Vanhimmat kivet ovat iältään yli 2 500 miljoonaa vuotta, kun nuorimpiin kuuluu noin 1 880–1 870 miljoonan vuoden ikäisiä kiviä. Vanhimmat kivet edustavat nykyisten Alppien tapaisen, mutta ikivanhan jo lähes tasaiseksi kuluneen vuoriston juuriosaa. Nämä ns. pohjagneissit ovat seoskiviä. Nykyään Siilinjärvellä näitä kiviä löytyy esimerkiksi kantatie 75:n varrella Päivärinteen ABC-aseman jälkeen ennen Sulkavanniityn risteystä tien oikealla puolella olevassa kallioleikkauksessa. Todisteena tulivuoritoiminnasta ovat noin 2 060 miljoonaa vuotta vanhat laavakivet. Siilinjärven kallioperän kiviä on hyödynnetty muun muassa kemianteollisuuden raaka-aineeksi, sekä murskeena ja sepelinä korvaamaan harjujen soraa ja hiekkaa.

Siilinjärven arkeeinen kallioperä rikkoutui noin 2 600 miljoonaa vuotta sitten, kun silloiseen maankuoreen aukeni mahdollisesti 100–200 kilometrin syvyyteen asti ulottuvia repeämiä. Niihin purkautui kivisulaa, josta kiteytyivät muun muassa Yaran (ent. Kemira) kaivoksen alueella nähtävät karbonatiitti- ja glimmeriittikivet samoin kuin feniitti.

Siilinjärven maisemaa ja maapeitettä muovaili suurimmaksi osaksi nykyaikaa edeltänyt Veiksel-jääkausi.

Mannerjään sulaessa suurin osa Siilinjärvestä jäi aluksi meren alle. Tuolloin alue kuului Yoldianmeren ulkosaaristoon. Jälkiä muinaisesta merenrannasta on nähtävissä mäkien rinteillä. Nykyisin silloinen merenranta on Siilinjärvellä noin 150 metrin korkeudessa. Suurten järvien pinnan laskujen ohella soistuminen on eniten muuttanut Siilinjärven maisemaa viimeksi kuluneiden 5 000 vuoden aikana.

Nykyisin yleisin maalaji on moreeni. Suurin osa kunnan alueesta on kumpuilevaa kallio- ja moreenimaastoa. Siilinjärven kautta kulkee Suomen pisin yhtenäinen harjujakso. Keskustan alueella harjualue haarautuu. Pidempi haara jatkuu pohjoisluoteeseen ja lyhyempi länsiluoteeseen. Solmukohdassa sijaitseva Patakukkula-Tarinaharju on kerrospaksuudeltaan yksi Suomen suurimpia harjukerrostumia. Se kohoaa ympäristöstään noin 80 metriä ja maakerroksen paksuus on yli 100 metriä. Alueella on myös suppamaastoa. Kunnan keskiosien alavilla alueilla esiintyy runsaasti jäätikköjokien aikanaan aikaansaamia savi- ja silttikerrostumia.

Luonto ja luonnonsuojelu

Siilinjärven alue kuuluu Kuopion lehtokeskukseen, ja kunnan alueella on arvokkaita lehtoja kuten Lutinpuron varren saniaislehto, Aumanalaisen puronotkon kotkansiipivaltainen lehto ja Kourulammen lehto. Osa Kuivasteenmäen lehdosta on suojeltu.

Monet Siilinjärven matalat, rehevät järvet ovat tärkeitä lintujärviä. Kevättömällä on neljä suojelualuetta. Siellä tavattavia lintuja ovat kaulushaikara, ruskosuohaukka, kurki ja ruisrääkkä.

Siilinjärvellä on suojeltu myös suo- ja metsäalueita.

Vesistöt

Siilinjärven kirkonkylä sijaitsee Siilinjärven luoteisrannalla. Pitkulainen järvi laskee kaakkoisosastaan Juurusveteen.

Ilmasto

Kuopion Lentoaseman ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) -6,0 -5,7 -0,2 6,4 14,1 18,9 21,8 18,9 12,9 6,3 -0,1 -3,9 ka. 7 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -12,6 -13,0 -8,0 -2,2 4,3 10,3 13,6 11,7 7,0 2,1 -4,1 -9,7 ka. -0,1 Sademäärä (mm) 48 36 36 30 46 67 80 75 53 56 52 51 Σ 630 Sadepäivät (d) 23 18 17 12 13 15 16 16 16 18 23 24 Σ 211 L ä m p ö t i l a -6,0 -12,6 -5,7 -13,0 -0,2 -8,0 6,4 -2,2 14,1 4,3 18,9 10,3 21,8 13,6 18,9 11,7 12,9 7,0 6,3 2,1 -0,1 -4,1 -3,9 -9,7 S a d a n t a 48 36 36 30 46 67 80 75 53 56 52 51 Lähde: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4

Kunnan aluerakenne

Suurin osa asumisesta on keskittynyt kunnan etelä-pohjois-suunnassa halkaisevan valtatie 5:n varteen. Tämän lisäksi ympäri kuntaa sijaitsee useita pieniä kyläkeskittymiä. Kesämökkejä kunnassa on 935.

Vuorelan Sandelsintielle vuonna 2008 valmistunut kerrostalo.

Siilinjärvellä on kaksi suurta asuinkeskittymää, jotka sijaitsevat yli kymmenen kilometrin päässä toisistaan: Kirkonkylä ja Toivala-Vuorela. Kirkonkylän alueella asuu noin 10 000 henkeä ja sen suurimmat asuinalueet ovat; keskusta, Leppäkaarre, Simonsalo, Harjamäki ja Kasurila. Kuopion rajan tuntumassa sijaitseva Toivala-Vuorela on noin 5 000 hengen asuinkeskittymä ja siihen kuuluvat Toivalan, Vuorelan ja Haaparinteen asuinalueet.

Keskustan läheisyydessä sijaitsevat lisäksi Siilinpään, Sulkavanniityn, Kirkonmäen, Räisälän, Ahmon, Pyylammen, Vesijärven, Joentauksen, Päivärinteen, Honkamäen, Tynnörisen ja Vanhan Pappilan asuinalueet.

Kerrostalorakentaminen on keskittynyt keskustan lisäksi Vuorelaan, Harjamäkeen, Siilinpäähän, Simonsaloon, Kirkonmäelle ja Leppäkaarteeseen.

Vuonna 2009 keskustassa alkoi mittava rakennushanke, kun Asematielle alettiin rakentaa useiden kerrostalojen asuinkokonaisuutta. Kerrostalot ovat 4–7-kerroksisia. Toinen suuri menossa^milloin? oleva rakennushanke on Haaparinteen asuinalueen rakentaminen. Täysin uutta omakoti- ja rivitaloaluetta rakennetaan Toivalan, Vuorelan ja moottoritien väliseen kolmioon. Alueen viisiosainen rakennushanke kattaa yhteensä toistasataa asuinrakennusta. Tällä hetkellä^milloin? rakennetaan alueen neljättä vaihetta.

Viinamäelle rakentuvia kerrostaloja vuonna 2010.

Siilinjärven asuinalueet

^lähde?

Ahmo Haaparinne Harjamäki Honkamäki Joentaus Kasurila Kirkonmäki Leppäkaarre Mäntymäki Pyylampi Päivärinne Radantaus

Räisälä Siilinpää Siilinjärven keskusta (Asemanseutu ja Keskuskortteli) Simonsalo Sulkavanniitty Toivala Tynnörinen Vanha Pappila Vesijärvi Viinamäki Vuorela

Siilinjärven kylät

Aappola Hakkarala Hamula Heinämäki Jälä Jännevirta Kaaraslahti Kasurila Kehvo Koivumäki Koivusaari

Kolmisoppi Kumpunen Kuuslahti Lehdonkylä Pöljä Rissala Räimä Siimes Väänälänranta

Historiaa

Ulkonäkymä Siilinjärven kirkosta, kuvan vasemmassa reunassa ”Sankariuurna”.

Siilinjärven kunta juontaa nimensä samannimisestä järvestä, jonka nimi puolestaan ei viittaa siiliin, vaan todennäköisesti pohjautuu saamenkieliseen siida-sanaan, tarkoittaen talviasumusta. On myös arveltu, että Siilinjärvi-nimi voisi pohjautua henkilönnimeen Siili, joka on karjalaisperäinen asu venäläisistä henkilönnimistä Sila ja Silka. Joka tapauksessa sanan tavallinen merkitys ei käy nimen lähteeksi, koska eläin tuotiin Suomeen Virosta vasta 1800-luvulla. Myös eläimen nimi tulee ilmeisesti viron kielestä.

Kunnan vaakunan kaksi kassaraa liittyvät Kasurilan kylän nimeen, jonka mukaan itsenäistynyt kunta alun perin määrättiin nimettäväksi. Vaakunan vesilehvä viittaa järveen, jonka mukaan kunta sai nykyisen nimensä. Uudempaa Siilinjärven kunnan brändin rakentamista edustaa kuvanveistäjä Pekka Jylhän suunnitteleman, viitostien varteen Kasurilan kalliolle sijoitetun kullatun Ilmestys-veistoksen (2000) mukaisen piirroshahmon käyttäminen kuntalogossa tyylitellyn vaakunaotteen ja Siilinjärvi - Kultaa elämäsi -tunnuslauseen perässä.

Siilinjärven kunta perustettiin vuonna 1925 Kuopion maalaiskunnan, Nilsiän ja Maaningan sivukylistä. Suunnilleen samaan aikaan perustettiin myös Tarinaharjun parantola ja Harjamäen piirimielisairaala. Tuolloin oli tavallista, että keuhkotautiset ja mielisairaat sijoitettiin mahdollisimman kauaksi muusta väestöstä.

1950-luvulla rakennettiin maantie uuteen paikkaan nykyisen kunnantalon ja linja-autoaseman väliin. Tätä aikaisemmin etelään vievä tie oli kulkenut nykyisen keskustan harjualueen itäpuolella lähellä rautatietä. Uusi tie säilyi pääväylänä etelään moottoritien valmistumiseen asti. Moottoritien rakentaminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa mullisti huomattavasti Siilinjärven keskustan aluetta. Moottoritie rakennettiin ns. läntisen linjauksen mukaisesti valtuuston päätöksellä äänin 18–17. Näin moottoritie rakennettiin aivan keskustan kupeeseen. Toinen vaihtoehto moottoritien paikaksi oli itäinen väylä, joka olisi eronnut vanhasta Viitostiestä Rissalan kohdalla ja kulkenut Siilinlahden itäpuolitse Leppäkaarteen ja Yaran (ent. Kemira) välistä.

1969 avatulla Rikkihappo Oy:n (nyk. Yara) Siilinjärven kaivoksella on suuri työllistävä vaikutus Siilinjärvellä. Vielä lähes 40 vuotta perustamisensa jälkeen Yara (ent. Kemira) on yksi tärkeimmistä yksittäisistä syistä Siilinjärven hyvään työllisyystilanteeseen. Tehtaan rakentaminen vaikutti myös väestönkehitykseen positiivisesti. Lähellä sijaitsevan Simonsalon alueen rakentaminen alkoi samana vuonna, kun tehdas avattiin, lisääntyneen työväestön asuttamiseksi. Yaran toimintaan liittyvä kipsin läjitysalue hallitsee maisemaa Siilinjärven keskustan itäpuolella. Tehtaan apatiittiavolouhos on nykyään yli kolmen kilometrin pituinen.

Aikoinaan kunnan nykyisen keskustan läheltä otettiin paljon soraa eritoten teollisuuden ja lähiseutujen tienrakennuksen tarpeisiin. Siilinjärvi valittiin vuonna 1985 Suomen rumimmaksi kirkonkyläksi (ei kunnaksi, kuten usein mainitaan) Helsingin Sanomien äänestyksessä.

Soravarojen hyödyntäminen alkoi 1930-luvulla, kun Ahmon alueelta alettiin ottaa soraa ja hiekkaa Kallansiltojen rakennustyömaalle. Tähän aikaan osa nykyistä keskustaa oli vielä koskematonta harjualuetta. Ahmon sora-alueen jälkeen 1950-luvulla alettiin hyödyntää keskustan länsipuolella Tarinaharjun alueella sijainnutta sora-aluetta. Tämä alue nimettiin ”ykkösmontuksi”. Paikoitellen alueelta otettiin soraa jopa pohjaveden pinnan alapuolelta. Nykyisin aluetta on hyötykäytetty rakentamalla sinne hyppyrimäkiä ja rantalentopallokenttiä.

1970-luvulla valtuustossa heräsi halu suojella Tarinaharjun aluetta ja varsinkin Patakukkulan alueen harjumaisemaa. Soranotto alueella loppuikin vaikka aluetta ei virallisesti suojeltu. Soranotto siirtyi tämän jälkeen alueen länsipuolelle kauemmaksi keskustasta Maaningantien varteen, jonne syntyi myöhemmin vielä suurempi soramonttu ns. kakkosmonttu. Tämän lisäksi soramonttuja on syntynyt myöhemmin vielä muun muassa Pöljälle ja Rissalan Siltasalmeen.

Elokuussa 2019 Siilinjärven K-Supermarketissa Eurojackpotia pelannut 50 hengen porukka voitti kaikkien aikojen suurimman voiton, 92 miljoonaa euroa.

Hallinto

Siilinjärven kunnanjohtajana toimii vuodesta 2009 alkaen Vesa Lötjönen.

Siilinjärven kunnanvaltuustossa on 43 paikkaa. Vuoden 2021 kuntavaaleissa paikat jakaantuivat seuraavasti:

• Keskusta 17 paikkaa
• SDP 7 paikkaa
• Perussuomalaiset 7 paikkaa
• Kokoomus 6 paikkaa
• Vihreä liitto 4 paikkaa
• Vasemmistoliitto 1 paikka
• Kristillisdemokraatit 1 paikka

Talous

Siilinjärven tuloveroprosentti vuonna 2017 oli 21,25.

Suuriin työllistäjiin kuuluvat kunnan itsensä jälkeen Siilinjärvellä sijaitseva Kuopion lentoasema, jolla toimii myös Ilmavoimien Karjalan Lennosto. Suurimmat yritykset Siilinjärvellä ovat Yara Suomi Oy:n tehdas ja apatiittikaivos, Lujabetoni Oy, Hydroline Oy, Virkistysuimala Fontanella ja Kylpylähotelli Kunnonpaikka.

Alkutuotannossa työpaikoista on 5 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 29 % sekä palvelualoilla 66 %. Työttömyyslukemat ovat Pohjois-Savon alhaisimmat,vuonna 2016 keskimäärin 9,4 %, kun samaan aikaan työttömiä oli Pohjois-Savossa keskimäärin 13,4 % ja koko maassa 13,2 %.

Liikenne

Siilinjärvellä sijaitsevan Kuopion lentoaseman lennonjohtotorni.

Jokaiseen pääilmansuuntaan kulkevien maanteiden lisäksi Siilinjärven keskustassa on rautatieasema, jolla matkustajajunat pysähtyvät. Kunnan alueeseen kuuluu syväsatama ja Rissalassa sijaitseva Kuopion lentoasema. Lentoaseman yhteyteen sijoittuu myös veneilyterminaali.

Maantiet

Kunnan läpi kulkee valtatie 5 etelä-pohjois-suuntaan, valtatie 9 länsi-itä-suuntaan, kantatie 75 Nurmeksen kautta Kuhmoon ja kantatie 77 Viitasaaren kautta Kyyjärvelle (ns. Sininen tie). Siilinjärveltä ajaa moottoritietä Kuopioon kesäisin runsaassa 10 minuutissa ja talvisin runsaassa 15 minuutissa.

Seuraavat tiet valtatie 9:ää lukuun ottamatta kulkevat aivan Siilinjärven keskustan ohi. Valtatie 9 erkanee valtatie 5:stä Vuorelassa.

5 Kuopio, Varkaus, Mikkeli, Heinola, Lahti, Helsinki (etelään)
5E 63 Iisalmi, Kajaani, Kuusamo, Sodankylä (pohjoiseen)
9E 63 Kuopio, Jyväskylä, Tampere, Turku (lounaaseen)
9 Joensuu, Niirala (itään, Sininen tie)
75 Nurmes, Kuhmo (koilliseen)
77 Maaninka, Pielavesi, Viitasaari, Vaasa (länteen, Sininen tie)

Rautatie ja linja-autot

Pääartikkeli: Siilinjärven rautatieasema

Savon rata kulkee kunnan läpi, ja junat pysähtyvät Siilinjärven rautatieasemalla. Päivittäin matkustajajunia kulkee runsaat viisi^selvennä kappaletta suuntaansa. Seuraava matkustajaliikenteen käytössä oleva asema on pohjoisessa Lapinlahti ja etelässä Kuopio. Myös Toivalassa ja Pöljällä on rautatieasemat, joissa matkustajajunat eivät kuitenkaan enää pysähdy. Junamatka Kuopioon kestää alle 20 minuuttia.

Yöjunia ei pysähdy Siilinjärvellä. Linja-auton yöpikavuoro kuitenkin liikennöi Helsingin, Kuopion ja Oulun välillä päivittäin Siilinjärven kautta. Siilinjärven keskustaajamasta pääsee pikavuoroilla ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Ouluun, Kajaaniin, Nurmekseen, Savonlinnaan sekä poikittaisella pikavuorolla Joensuuhun, Vaasaan, Seinäjoelle ja Viitasaarelle. Joensuun ja Kuopion väliset pikavuorot ajetaan Siilinjärvellä Vuorelan ja Toivalan kunnanosien kautta.^lähde?

Lentoliikenne

Pääartikkeli: Kuopion lentoasema

Siilinjärvellä sijaitseva Kuopion lentoasema on noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Siilinjärven keskustasta. Lentoasemalta pääsee reittilennoilla tällä hetkellä vain Finnairin lennoilla Helsinkiin.

Paikallisliikenne

Siilinjärvellä liikennöivät paikallisliikenteen bussit ovat osa Kuopion paikallisliikenteen verkostoa. Tiheimmin paikallisliikenteen bussit liikennöivät Siilinjärven eteläosissa Toivalassa ja Vuorelassa. Keskustan alueella ja sen ympäristössä (Harjamäki, Leppäkaarre, Simonsalo, Kasurila) bussien liikennöintiväli on noin puoli tuntia. Tämän lisäksi bussiverkosto kattaa myös Jännevirran.

Bussimatka keskustasta Kuopioon paikallisliikenteen vuorolla kestää 30–40 minuuttia. Pikavuorolla matka kestää noin 20 minuuttia.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1925 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Siilinjärven väestönkehitys 1925–2020
Vuosi			Asukkaita
1925			4 699
1930			4 702
1940			5 665
1950			7 190
1960			8 023
1970			10 834
1980			15 168
1985			16 941
1990			18 749
1995			19 304
2000			19 742
2005			20 271
2010			21 010
2015			21 794
2020			21 446
Lähde: Tilastokeskus, Siilinjärvi.fi.

Siilinjärvi on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kunnan väkiluku on kasvanut 2000-luvulla vuosittain. Väestö on varsin nuorta. Keski-ikä on 37,6 vuotta. 18 vuotta täyttäneistä 68,9 % on suorittanut vähintään keskiasteen ammatillisen tutkinnon.

Väestöstä noin puolet asuu keskustassa ja sitä ympäröivillä asuinalueilla, runsas neljännes maaseutualueella ja vajaa neljännes Toivala-Vuorelassa.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Siilinjärvellä oli 21 657 asukasta, joista 17 572 asui taajamissa, 3 880 haja-asutusalueilla ja 205:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Siilinjärven taajama-aste on 81,9 %. Siilinjärven taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Siilinjärven kirkonkylä	11 416
2	Toivala-Vuorela*	5 524
3	Pöljä	1 112
4	Kuuslahti	501

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Toivala-Vuorelan taajama ulottuu pieniltä osin myös Kuopion kaupungin alueelle.

Palvelut

Energiantuotanto ja vesihuolto

Kaukolämön käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Pääosa kaukolämmöstä tuotetaan Yaran tehtaan prosessin hukkalämmöstä ja Savon Voiman Tiprusniemen biolämpökeskukselta. Tiprusniemen biolämpökeskuksella lämpö tuotetaan kotimaisella puupolttoaineella. Lisäksi Sulkavantiellä on nestekaasukäyttöinen vara- ja huippulämpökeskus.

Siilinjärvellä raakavetenä käytetään pohjavettä, jota saadaan kolmesta pohjavedenottamosta, joista kaksi sijaitsee kirkonkylällä ja yksi Toivala-Vuorela alueella. Kunnan vesihuoltolaitoksen lisäksi kunnan haja-asutusalueilla toimii 15 vesiosuuskuntaa.

Palo- ja pelastuspalvelut

Siilinjärven kunnan alueella sijaitsee 2 paloasemaa, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen asema (15) ja Yaran TPK:n asema (19). Siilinjärven pääpaloasema sijaitsee Simonsalossa osoitteessa Sulkavantie 6 muutaman minuutin ajomatkan päässä Siilinjärven keskustasta. Asemalla on ympärivuorokautinen päivystys. Asemalla 15 sijaitsee tarkastusauto PS 020, sammutusauto PS 151, sammutusauto PS 1512, säiliöauto PS 153, Miehistönkuljetus- maasto- ja veneen vetoauto PS 157 sekä moottorikelkka ja vene. Yaran TPK:lla on sammutusauto PS 191 sekä vene.

Lisäksi Siilinjärvelle on ehdotettu rakennettavaksi kolmas paloasema Vuorelan asuinalueen lähettyville.

Ensihoito- ja sairaankuljetus palvelusta vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (1.1.2013 alkaen). Siilinjärvellä operoi 1 ambulanssi.

Koulutus

Peruskoulun luokat 1–6:

• Hamulan koulu
• Kasurilan koulu
• Kehvon koulu
• Kuuslahden koulu
• Pöljän koulu
• Siilinlahden koulu
• Toivalan koulu
• Vuorelan koulu

Siilinlahden koulun alaisuuteen kuuluvat myös Siilinpään ja Päivärinteen koulut. Lisäksi kunnassa on erityiskoulu.

Peruskoulun luokat 7–9:

• Ahmon koulu
• Suininlahden koulu

Keski- ja ylemmän asteen oppilaitokset:

• Siilinjärven lukio
• Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
• Kuopion konservatorio: Siilinjärven musiikkiopisto
• Savon ammattiopisto (Toivalan ja Rissalan yksiköt)

Muu koulutus

• Siilinjärven kansalaisopisto

Kulttuuri

Siilinjärven kunnankirjasto palvelee pääkirjaston, Vuorelan kirjaston, kirjastoauton ja verkkokirjaston välityksellä.

Siilinjärveläisiä museoita ovat Harjamäen sairaalamuseo, Pöljän kotiseutumuseo ja Tarinan sairaalamuseo (KYSin sairaalamuseo).

Siilinjärven Teatteri on paikallinen, vuonna 1964 perustettu harrastajateatteri, jonka keskeistä toimintaa ovat kesäteatteriesitykset.

Siilinjärvellä ilmestyy Uutis-Jousi-niminen paikallislehti.

Nimikkoruoat

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Siilinjärvin perinneruoaksi valittiin patakukko, potattivelli ja punainen marjakiisseli kermavaahdon kera.

Nähtävyydet

Siilinjärven torilla on esiintymislava.

Pekka Jylhän suunnittelema, viitostien varteen Kasurilan kalliolle sijoitettu Ilmestys-veistos (2000) esiintyy Siilinjärven kuntaviestinnässä myös piirroshahmona.

Siilinjärven kirkko Vuorelan kirkko Siilinjärven ortodoksinen kirkko Tuulimyllykirkko Toivalan tsasouna Suomen sodan 1808–1809 muistomerkki. Eversti Sandelsin Toivalansalmessa käymien taistelujen muistomerkki Vuorelassa kylpylähotelli Kunnonpaikan edustalla. Kylpylä-hotelli Kunnonpaikka Vuorelassa. Ilmestys (peurapatsas moottoritien varrella) Ahti Sonnisen muistomerkki Harjamäen sairaalamuseo Tarinan sairaalamuseo Pöljän kotiseutumuseo Mäntyrannan kesäteatteri

Mantun pesäpallostadion Virkistysuimala Fontanella Yaran kipsivuoret (ent. Kemira) Kasurilan hiihtokeskus Riihikalleria Mainospylväs ”Siilinjärven neula” Jännevirran silta Tarinaharju-Patakukkula luontopolku Tarinagolf Ahmon urheilukeskus

Julkiset taideteokset ulkotiloissa

• Luettelo Siilinjärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Ystävyyskaupungit

Siilinjärven kunnalla on kuusi ystävyyskuntaa:

• Sunnen kunta, Ruotsi
• Elverum, Norja
• Haslev, Tanska
• Hajdúböszörmény, Unkari
• Antrea, Venäjä
• Amberg, Saksa

Seurakunnat

Siilinjärvellä toimii vuoden 2018 aluejaon mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Siilinjärven seurakunta. Sen kirkoja ovat Siilinjärven kirkko ja Vuorelan kirkko.

Suomen ortodoksisen kirkon Kuopion ortodoksinen seurakunta kattaa myös Siilinjärven alueen. Ortodoksisia pyhäkköjä ovat Siilinjärven ortodoksinen kirkko ja Toivalan tsasouna.

Lisäksi Siilinjärvellä toimii Suomen helluntaikirkon Siilinjärven helluntaiseurakunta.

Urheilu

Siilinjärvi on tunnettu pesäpallopaikkakunta, Siilinjärven Pesiksen miesten joukkue pelaa korkeimmalla sarjatasolla Superpesiksessä. Eniten junioritoimintaa on tällä hetkellä Siilinjärven Palloseuralla. Muita isoja junioriseuroja ovat Siilinjärven Pesis, Toivalan Urheilijat ja Siilinjärven Ponnistus.

SiiPen ja seuran edeltäjän SiiPon miesjoukkueet pelasivat yhteensä 18 kautta maan ylimmällä sarjatasolla. Vuonna 1986 SiiPo voitti hopeaa. SiiPen naiset ovat pelanneet pääsarjassa yli 20 vuotta, mutta päättivät luopua pääsarjapaikasta syksyllä 2011. Vuonna 1999 SiiPen naisten joukkue voitti Suomen mestaruuden. Silepa pelasi lentopalloa parhaimmillaan SM-sarjassa 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Jalkapallossa ToU pelasi vuosina 1983 ja 1985 Kakkosessa.

Vuorelan Veikot voitti miesten rullakiekon Suomen mestaruuden 2009 sekä 2012.

ZZ Toivala voitti miesten istumalentopallon Suomen mestaruuden 2012 ja 2013. Lisäksi joukkue voitti Suomen Cupin 2011 ja 2012. ZZ Ladyt voitti naisten istumalentopallon SM-kultaa vuonna 2013 sekä Suomen cupin 2012.

Merkittävimmät urheilualueet ovat Mantun pesäpallostadion, Ahmon urheilualue ja Tuplajäät.

SiiPen nuoret pelaamassa pesäpalloa.

Urheiluseuroja

• Budoseura Koubukan, karate- ja taura musō-ryū kobudō -kamppailulajit
• Floorball Siilinjärvi, salibandy
• Fontanellan keilaajat, keilaus
• Harjamäen Teräs, jalkapallo
• Lokomotiv Siilinjärvi, jalkapallo
• Rökäletappio, salibandy
• Saletti, lentopallo
• Siilin Rasti, suunnistus
• Siilinjärven Hiihtoseura, hiihto ja yleisurheilu
• Siilinjärven Hockey Team, jääkiekko
• Siilinjärven Palloseura, jalkapallo
• Siilinjärven Pesis, pesäpallo
• Siilinjärven Ponnistus, mäkihyppy, alppihiihto, yleisurheilu, painon- ja voimanosto ja voimistelu, nettisivut www.siipo.com
• Siilinjärven Urheiluampujat, ammunta
• Tarinagolf Siilinjärvi, golf
• Toivalan Urheilijat, jalkapallo
• Vuorelan Veikot, frisbeegolf, katukiekko, salibandy ja rullakiekko
• Vuorelan Ässät, jääkiekko
• ZZ Toivala, lentopallo ja istumalentopallo
• Urheiluseura Mafia, salibandy ja sähly
• Siilin Ratsastajat, ratsastus
• Siilinjärven Vesa, motocross
• Siilinjärven Han Moo Do seura, han moo do -kamppailulaji

Tunnettuja siilinjärveläisiä ja Siilinjärvellä vaikuttaneita henkilöitä

Aavikko, elektronisen musiikin yhtye Katri-Helena Eskelinen, poliitikko Jessica Grabowsky, näyttelijä Teemu Haataja, pesäpalloilija Ari Heikkinen, puoluesihteeri Jonni Heikkinen, jalkapalloilija Ilkka Herola, yhdistetyn hiihdon urheilija Mikko Hirvonen, uutisankkuri Toivo Holopainen, professori ja hallintoneuvos Atik Ismail, jalkapallovalmentaja, kirjailija Tommi Jokinen, jääkiekkoilija Jyrki Katainen, poliitikko Tuomas Kiiskinen, jääkiekkoilija Kristiina Komulainen, juontaja

Elsa Koponen, kansakoulunopettaja, runoilija Mikko Kukkonen, jääkiekkoilija Mikko Kuosmanen, pesäpalloilija Sakari Kuosmanen, laulaja Ilkka-Eemeli Laari, lumilautailija Eino Laitinen, poliitikko Elina Lappalainen, toimittaja, kirjailija Laura Latvala, lääkäri, kirjailija Kalle Leinonen, freestylehiihtäjä Sanni Leinonen, alppihiihtäjä Henri Litmanen, pesäpalloilija Lauha Männistö, kansanedustaja Ari-Pekka Nikkola, mäkihyppääjä/ valmentaja Heidi Pakarinen, laulaja

Piia Pasanen, uutisankkuri Paavo Pentikäinen, näyttelijä Jarkka Rissanen, muusikko Tiina Räsänen, tangokuningatar Kimmo Savolainen, mäkihyppääjä Olavi Siippainen, kirjailija Ahti Sonninen, säveltäjä Kimmo Timonen, jääkiekkoilija Jukka Tuovinen, lentopallovalmentaja Turmion Kätilöt, industrial metal -yhtye Jussi Vehviläinen, motocross-ajaja Kalle Väänänen, kirjailija Tuula Väätäinen, poliitikko Harri Ylönen, jalkapalloilija

Siilinjärven keskusta panoraamakuvassa. Taustalla näkyy Kemiran (nyk. Yaran) kaivos- ja tehdasalue.

Katso myös

• Sininen tie, kansainvälinen matkailutie

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siilinjärvi Antsamedia Commonsissa

• Siilinjärven kunnan kotisivu
• Tilastokeskus - Siilinjärven avainluvut
• Savon Matkailu (Arkistoitu – Internet Archive)