Siikalatva

Siikalatva
vaakuna	sijainti
Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto sijaitsee Siikalatvalla.
Sijainti	64°16′N, 025°52′E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Haapaveden-Siikalatvan seutukunta
Kuntanumero	791
Hallinnollinen keskus	Pulkkilan kirkonkylä
Perustettu	2009
Kuntaliitokset	Kestilä (2009) Piippola (2009) Pulkkila (2009) Rantsila (2009)
Kokonaispinta-ala	2 229,88 km² 38:nneksi suurin 2022
– maa	2 173,27 km²
– sisävesi	56,61 km²
Väkiluku	5 093 167:nneksi suurin 30.6.2022
– väestötiheys	2,34 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	15,2 %
– 15–64-v.	53,4 %
– yli 64-v.	31,3 %
Äidinkieli	2020
– suomenkielisiä	99,2 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	0,8 %
Kunnallisvero	21,75 % 64:nneksi suurin 2022
Kunnanjohtaja	Pauli Piilma
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • SDP  • Vas.  • PS	20 4 2 1
www.siikalatva.fi
Infobox OK

Siikalatva on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Toimintansa se aloitti vuoden 2009 alussa, kun Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnat liittyivät yhdeksi kunnaksi. Kunnassa asuu 5 093 ihmistä ja sen pinta-ala on 2 229,88 km², josta 56,61 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2,34 asukasta/km².

Kunnan hallinnollinen keskus on Pulkkilan kirkonkylä.

Siikalatvan naapurikuntia ovat Haapavesi, Kajaani, Kärsämäki, Liminka, Muhos, Pyhäntä, Raahe, Siikajoki ja Vaala.

Historia

Siikalatvan alueella oli asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on löytynyt Mulkuasta ja Piippolasta sekä eri puolilta kuntaa on löydetty kivikautisia esineitä. Seudun esihistorialliseen asutukseen viittaavat myös kirkkojen tapaiset kivilatomukset ja jättiläisten haudoiksi nimetyt kiviröykkiöt, joita on tavattu kunnan alueella useita.

Vakinaisesti alue asutettiin kuitenkin vasta 1500-luvun puolimaissa, jolloin Siikajokivartta sisämaahan päin leviävä asutus ulottui seudulle. Samoihin aikoihin alueelle tuli uudisasukkaita myös Savosta. Savolaisten voimakkaan uudisasutuksen vuoksi aluetta ruvettiin kutsumaan Siikasavoksi. Suomalaisten tulo pakotti alueella olleen saamelaisasutuksen siirtymään pohjoisen suuntaan. 1500-luvun lopulla pääasiassa itärajan tuntumassa käydyn Pitkä vihan aikana vienankarjalaisten hävitysretket ulottuivat Siikalatvan seuduille asti. Tämä rajoitti alueen väestömäärän kehittymistä. Myöhemmin 1700-luvun alussa saapui alueelle Savosta ja Kainuusta Oulujärven takaa pakolaisia, jotka etsivät turvapaikkaa ryöstö- ja hävitysretkiä tekeviltä Vienankarjalaisilta. Alueen väestö sai toimeentulonsa pääasiassa kaski- ja vuoroviljelystä. Taloissa oli myös lampaita ja lehmiä runsaasti.

Siikalatvan alue kuului aluksi hallinnollisesti Saloisten suurpitäjään. Siikajoki erotettiin 1689 itsenäiseksi pitäjäksi. Siikalatvan alue liitettiin tuolloin Siikajokeen. Pulkkila oli saanut jo kappeliseurakunnan oikeudet 1617. Rantsila pyrki itsenäiseksi seurakunnaksi jo 1600-luvun lopussa, mutta alueen katsottiin olevan tuolloin liian pieni omaksi seurakunnaksi. Vuonna 1769 Piippolasta tuli Siikajoen alaisen Pulkkilan kappelin saarnahuonekunta. Vuonna 1845 Siikajoki jaettiin kahtia, jolloin muodostui Piippolan kirkkoherrakunta, johon Pulkkila ja Kestilä kuuluivat kappeleina.

Siikalatvan alueen ensimmäinen kirkkohuone rakennettiin noin 1620-luvulla Siikasavon silloiseen pääkylään Sipolaan. Tämä saarnahuone tuhoutui ilmeisesti jo seuraavalla vuosikymmenellä. Rantsilan ensimmäinen varsinainen kirkko rakennettiin 1671. Nykyinen Rantsilan kirkko valmistui vuonna 1785 pohjalaisen kirkonrakentajan Simo Jylkkä-Silvénin johdolla. Kirkko uusittiin 1907 Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan. Kirkko on peruskorjattu vuosina 1957–1958 ja 1983–1984. Ensimmäinen Pulkkilan kirkko lienee rakennettu vuonna 1671. Toinen kirkko rakennettiin 1768–1769. Se purettiin uuden kirkon tieltä, joka rakennettiin vuosina 1908–1909. Piippolan kirkko rakennettiin myös Simo Jylkkä-Silvénin johdolla vuosina 1768–1770. Kestilään kirkko rakennettiin vasta vuosina 1854–1855.

Pulkkilan tärkein liikennereitti oli pitkään Savosta Ouluun johtanut tie, joka toi myös Suomen sodan alueelle. Revonlahden voittoisan taistelun jälkeen Suomen kenttäarmeija eteni J.A. Sandelsin johdolla kohti etelää ja voitti 2. huhtikuuta 1808 Pulkkilan taistelussa eversti Obuhovin johtamat venäläiset.

Kestilä

Kestilä erotettiin Piippolasta 1867 ja itsenäiseksi seurakunnaksi se tuli 1871. Kestilän asukasluku kasvoi 1900-luvun alusta 2 640 1950-luvulle 3 600. Sen jälkeen alkoi väestön väheneminen, joka pysähtyi vasta 1980-luvun alussa, jolloin väkiluku vakiintui 2 200 asukkaan tienoille. Vuonna 2008 kunnan väestömäärä oli tippunut 1574. Kestilän elinkeinoelämänkehittymistä hidastivat syrjäinen sijainti ja huonot liikenneyhteydet. Teollisuustoiminta oli kunnassa vähäistä.

Piippola

Piippola itsenäistyi Siikajoesta itsenäiseksi kunnaksi 1865. Laajan Piippolan seurakunnan väkiluku oli vuonna 1860 noin 6 400 henkeä, joista varsinaiseen Piippolan alueella asui noin kolmannes. Kestilä itsenäistyi kirkollisesti 1871, Pulkkila 1907 ja Pyhäntä 1909. Aluemenetysten jälkeen Piippolan väkiluku oli 1910 enää 1904. Piippolan asukasluku pysyi 1920-luvulta 1960-luvulle 2 100:n tienoilla. Tämän jälkeen väestö alkoi vähetä elinkeinorakenteen yksipuolisuuden vuoksi. Vuonna 1970 asukkaita oli 1893 ja 1980 enää 1 510. Vuonna 2008 väkiluku oli enää vain 1 251 asukasta.

Pulkkila

Pulkkilan kunta itsenäistyi 1867 ja seurakunta vasta 1899. Ensimmäinen kirkkoherra tosin saatiin vasta 1907. Pulkkilan väkiluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1920 asukkaita oli 2 119 ja vuonna 1950 2 505. 1950-luvulla poismuutto käänsi kunnan asukasluvun laskuun, joka pysähtyi vasta 1970-luvun lopulla. Vuonna 1985 asukkaita oli 2 105. Väkiluku kääntyi kuitenkin uudelleen laskusuuntaan ja vuonna 2008 kunnassa oli 1 569 asukasta.

Rantsila

Rantsilan kunta perustettiin 1867 ja 1873 Rantsilasta tuli oma seurakunta. Rantsilan asukasluku kasvoi 1920-luvulta 1950-luvulle tasaisesti. Vuonna 1952 asukkaita oli 3 861. Tämän jälkeen alkoi väestön vähenemisen kausi, joka päättyi vasta 1980-luvun alussa. Vuoden 1983 alussa kunnan asukasluku oli 2 474. Rantsilan asukasluku alkoi jälleen vähetä tasaisesti ja vuonna 2008 asukkaita 2001.

Kuntaliitos

Vuonna 2006 olivat Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän evankelis-luterilaiset seurakunnat yhdistyneet Siikalatvan seurakunnaksi. Rantsilan seurakunta liittyi yhdistyneeseen seurakuntaan vuonna 2008.

Vuonna 2007 selvitettiin kuntaliitosta, joka olisi kattanut saman alueen. Tässä kunnassa olisi ollut noin 8 000 asukasta. Selvitys aloitettiin talvella 2007, ja mahdollinen yhdistyminen olisi tapahtunut 2009. Kesäkuun 2007 alussa Pyhännän kunta päätti irtautua liitossuunnitelmista. Myös Pulkkilan kunnanvaltuusto hylkäsi tämän kuntaliitosesityksen äänin 11–6 heinäkuussa 2007. Loput kolme kuntaa olivat jo tuolloin liitoksen kannalla.

25. helmikuuta 2008 Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnanvaltuustot hyväksyivät uuden kuntaliitosesityksen. Rantsilassa esitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 16–3, mutta muut valtuustot hyväksyivät esityksen yksimielisesti. Uusi kunta saa valtiolta yhdistymistukea 7,45 miljoonaa euroa.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880-1970 ja viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Siikalatvan väestönkehitys 1880–2015
Vuosi			Asukkaita
1880			9 658
1890			10 974
1900			11 672
1910			9 401
1920			9 967
1930			10 845
1940			11 004
1950			12 081
1960			11 711
1970			9 905
1980			8 258
1985			8 219
1990			7 864
1995			7 684
2000			7 146
2005			6 688
2010			6 179
2015			5 677
Lähteet: Vuodet 1880–1970 ja 1980–2015 Tilastokeskus.

Luonto

Siikalatva on Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksotasangon ja pohjoissavolaisen järviluonnon vaihettumisvyöhykkeen kunta. Sen maisemia hallitsevat loivapiirteiset kangasmaat ja laajat aapasuot.

Kallioperä on vaihteleva. Yleisin kivilaji on graniitti. Alueella esiintyy myös dioriittia, migmatiitteja, porfyyrisia graniitteja ja granodioriitteja. Alueen itäosa kuuluu graniitti-gneissivyöhykkeeseen, jonka kivilajit ovat vahvasti suuntautuneita. Myös suogneissiä löytyy kunnan itäosasta. Kallioperä on lähes kaikkialla maaperän peittämä. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja turve. Jokilaaksoissa esiintyy savi-, hiesu- ja hiekkakankaita, joita on otettu hyvin paljon viljelykäyttöön. Tärkein harjumuodostuma on kunnan keskiosasto poikki kulkeva matala Pulkkiharju ja siihen kuulua Piippolanharju, joka on osa Siilinjärveltä aina Raaheen asti ulottuvaa harjujaksoa.

Siikalatvan maanpinta on länsiosassa tasaista lakeutta, joka nousee verkalleen itää ja etelää kohti. Koillisosassa on laajoja tasaisia suomaita, jotka kuuluvat Pelson suoalueeseen. Kunnan keskiosassa on selvästi vaihtelevampaa kankaremaata. Korkeus merenpinnasta on keskimäärin 60–130 metriä.

Alueen suuret joet ovat kunnan halki virtaava Siikajoki ja sen sivujoet, Neittävänjoki, Mulkuanjoki, Savaloja, Kurranoja, Kärsämänjoki ja Pyhännän puolelta alkunsa saava Lamujoki, joka virtaa kunnan keskialueella etelästä pohjoiseen. Siikajoki tulvi helposti maaston tasaisuuden ja runsaiden ojitusten vuoksi. Tulvien estämiseksi rakennettiin Uljuan tekojärvi, joka sijaitsee kunnan keskiosassa. Uljuan tekojärvellä sijaitsee Vattenfall Oy:n Tulisaaren vesivoimala. Siikalatvan suurimmat luonnonjärvet ovat Kivijärvi, Viitastenjärvi, Kurranjärvi ja Mankilanjärvi. Muut järvet ovat pieniä umpeen kasvavia suolampia, kuten Kangasjärvi ja Mulkuanjärvi.

Yli puolet kunnan maa-alasta on suota. Suurimpia soita ovat Tahkoneva, Puronneva, Kurunneva, Houruneva, Hirvirimpi ja Parkkisenrimpi. Oudonrimmen ja Törmäsenrimmen alueet ovat soidensuojelualueita. Siikalatvan sijaitsi vuoteen 2002 asti keskellä Suomea. Maanmittaushallituksen vuonna 1958 tekemien mittausten mukaan Suomen keskipiste oli Leskelän kylässä nelostien varrella. Vuonna 2002 voimaan astuneiden aluevesirajojen muutosten vuoksi keskipiste kuitenkin siirtyi 24,5 kilometriä etelämmäksi Kärsämäen kuntaan.

Hallinto

Kunnallisvaaleissa 2017 valittiin jäsenet Siikalatvan kunnanvaltuustoon.

puolue	valtuutetut		äänet
	lukumäärä	muutos	lukumäärä	osuus	muutos (%-yks.)
Keskusta	20	1	1 737	67,5 %	1,6
SDP	4	3	397	15,4 %	4,0
Vasemmistoliitto	2	0	187	7,3 %	0,4
Perussuomalaiset	1	4	171	6,6 %	5,9
Vihreä liitto	0	0	80	3,1 %	3,1
Yhteensä	27		2 572	100 %
Lähde: Yle.fi | Siikalatva - Kuntavaalit 2017 - Vaalien tulospalvelu | Yle

Vuoden 2017 kuntavaaleissa Keskustan säilytti asemansa Siikalatvan valtapuolueena, voittaen yhden lisäpaikan kunnanvaltuustoon. Keskustan kannatus laski vuoden 2012 vaaleista, mutta puolue lisäsi paikkamääräänsä sillä muut puolueet eivät tällä kertaa muodostaneet vaaliliittoja. Keskusta oli suurin puolue kaikilla äänestysalueilla lukuun ottamatta Piippolaa, jossa SDP oli suurin puolue saaden 47,2% hyväksytyistä äänistä. Yhteensä SDP sai neljä paikkaa, lisäten paikkamääräänsä kolmella. Vasemmistoliitto säilytti kaksi valtuustopaikkaansa, kun Perussuomalaiset taas hävisivät viidestä paikastaan neljä. Vihreät saivat 3,1 prosentin kannatuksen, mutta eivät saaneet yhtään paikkaa valtuustoon. Siikalatvan ääniharava oli Keskustan Seija Junno 130 äänellä. Kunnallisvaalien äänestysprosentti oli 57,8%, nousten vuoteen 2012 verrattuna 0,9%-yksikköä.

Nähtävyydet

Pulkkilan kellotapuli (C. L. Engel, 1809)

• Suomen maantieteellinen keskipiste, joka sijaitsee nelostien varrella Leskelän kylässä. Paikalla sijaitsee vuonna 1958 pystytetty keskipistepatsas.
• Siikalatvan seurakunnan kirkot Piippolassa (1769), Rantsilassa (1785), Kestilässä (1855) ja Pulkkilassa (1908) sekä niiden yhteydessä olevat kirkkotarhat ja tapulit.
• Rantsilan kylän lähes 30 erilaista patsasta ja muistomerkkiä, joihin kuuluvat muun muassa Gananderin ja Sandelsin patsaat sekä J. V. Snellmania pienenä poikana esittävä Lukeva poika -patsas.
• Piippolan kirjaston Haanpää-huone, jossa on runsaasti kirjailija Pentti Haanpäähän ja hänen tuotantoonsa liittyviä tavaroita ja muistoesineitä.
• Lamujoen rannalla sijaitseva Pulkkilan pappila, joka on kirjailija Ilmari Kiannon synnyinkoti.
• Suomen sodan Pulkkilan taistelun (1808) muistomerkki, joka sijaitsee Pulkkilan perinteikkäällä kylänraitilla.
• Leskelän kylän Kairanmaatalo ja sen pihassa sijaitseva Pentti Haanpään muistopatsas.
• Piippolan ja Kärsämäen Saviselän välinen museotie (yhdystie 8000).
• Kotiseutumuseot Piippolassa, Pulkkilassa ja Rantsilassa sekä Kestilän viljamakasiinit.
• Haapavuoren avokalliot ja luontopolku Pulkkilassa.
• Kurunnevan lintujärvi ja lintutorni Rantsilassa.
• Uljuan tekojärvi.

Koulutus

Siikalatvan kunnassa sijaitsee kaksi toisen asteen oppilaitosta, Siikalatvan lukio sekä Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto.

Kyliä

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Siikalatvassa oli 5 447 asukasta, joista 2 581 asui taajamissa, 2 907 haja-asutusalueilla ja 26 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Siikalatvan taajama-aste on 47,7 %. Siikalatvan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Pulkkilan kirkonkylä	776
2	Rantsilan kirkonkylä	773
3	Kestilän kirkonkylä	516
3	Piippolan kirkonkylä	516

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Siikalatvan haja-asutusalueisiin kuuluvat muun muassa Hyvärilä, Hyvölänranta, Junnonoja, Järvikylä, Kerälä, Kärsämä, Laakkola, Lamu, Latvankylä, Leiviskänranta, Leskelä, Mankila, Mäläskä, Pihkalanranta, Savaloja, Sipola, Vorna sekä Väyrylänsaari.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Siikalatvassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Siikalatvan seurakunta
  • Kestilän kappeliseurakunta
  • Piippolan kappeliseurakunta
  • Pulkkilan kappeliseurakunta
  • Rantsilan kappeliseurakunta

Seurakunta toimii myös Pyhännän kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Siikalatvan alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Siikalatvan kunnan nykyisellä alueella.

• Kestilän seurakunta (liitetty Siikalatvan seurakuntaan 2006)
• Piippolan seurakunta (liitetty Siikalatvan seurakuntaan 2006)
• Pulkkilan seurakunta (liitetty Siikalatvan seurakuntaan 2006)
• Rantsilan seurakunta (liitetty Siikalatvan seurakuntaan 2008)

Tunnettuja siikalatvalaisia

• Pentti Haanpää, kirjailija
• Raimo Hiltunen, professori
• Antti Hyyrynen, muusikko
• Jussi Hyyrynen, muusikko
• Tapio Junno, kuvanveistäjä
• Ilmari Kianto, kirjailija
• Raimo Laukka, oopperalaulaja
• Juho Luomajoki, kansanparantaja, "Hätämaan tietäjä"
• Antti Rantakangas, poliitikko
• Juha Väätäinen, juoksija

Myös rock-yhtye Kolera on lähtöisin Siikalatvalta.

Liikenne

Helsingistä Utsjoelle johtava valtatie 4 (E75) ja Iisalmesta Raaheen johtava kantatie 88 risteävät Siikalatvan kuntakeskuksessa. Myös Kokkolasta Kajaaniin johtava valtatie 28 kulkee lyhyen matkan Siikalatvan eteläosassa.

Siikalatvalle ei ole rautatieyhteyttä. Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat Ruukissa, Vaalassa ja Vihannissa. Lähin lentoasema on Oulunsalossa sijaitseva Oulun lentoasema. Lähimmät satamat sijaitsevat Oulussa ja Raahessa.

Etäisyyksiä

• Haapavesi 30 km
• Helsinki 520 km
• Iisalmi 110 km
• Jyväskylä 250 km
• Kajaani 110 km
• Oulu 90 km
• Pyhäntä 30 km
• Raahe 88 km
• Ylivieska 75 km
• Kemi 198 km
• Rovaniemi 316 km
• Tornio 222 km

Katso myös

• Luettelo Siikalatvan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siikalatva Antsamedia Commonsissa

• Siikalatvan kunta
• Tilastokeskus - Siikalatvan avainluvut

Siikalatvan kylät