Shoppailu
Shoppailu on ostoksilla käymistä ajanvietteenä tai harrastuksena. Shoppailuun kuuluu kiertelyä kaupoissa sekä hyödykkeiden arviointia ennen ostamista. Kulutustutkijoiden (Pantzar, Perälä, Kekki 1994) mukaan shoppailu on ”kulutusorientoitunutta liikettä tilassa, jossa on mahdollisuus ostaa”.[1]
Shoppailija voi kaivata yllätyksiä, elämyksiä ja parannusta elämäänsä. Shoppailijalla ei välttämättä tarvitse olla mahdollisuutta tai halua ostamiseen, pelkkä uuteen tutustuminen ja hyödykkeiden vertailu voi tuottaa mielihyvää. Shoppailu on myös sosiaalista toimintaa, osallistumista yhteiskuntaan ja pakoa arjesta.[1]
Shoppailu syntyi 1800-luvulla keski- ja yläluokan kotirouvien harrastuksena, kun suurkaupunkeihin rakennettiin tavarataloja. Nykyisin yhdysvaltalaisista on ostosriippuvaisia 5 prosenttia.[1]
Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiwanilaisen Institute of Population Health Sciences -tutkimuslaitoksen mukaan päivittäinen shoppailu vähentää kuolleisuutta 27 prosentilla tarjoamalla liikuntaa, yhdessäoloa ja mahdollisuuksia terveellisen ruokavalion noudattamiseen.[2]
Sosiaalinen shoppailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sosiaalinen shoppailu voi tarkoittaa joko yhdessäoloa ystävien tai kumppanin kanssa kierrellen ostoskeskuksissa tavaroita hypistellen tai yhteisöllisiä viestimiä hyödyntävää sähköistä kaupankäyntiä, missä kierretään ostoskeskusten sijaan verkkokaupoissa, ja hankinnoista tai ostosuunnitelmista puhutaan keskustelupalstoilla ja verkkoyhteisöissä.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Ojala, Kari: Irti tavarasta, s. 44–50. Etukeno Oy, 2009.
- ↑ Shopping 'may improve health' 7 April 2011. BBC News Health. Viitattu 16.5.2012.
- ↑ Minna Haapanen: Sosiaalinen shoppailu 4.10.2010. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.5.2012.