Selviytymisharha

Selviytymisharha on eräs kognitiivinen vinouma eli looginen virhe. Siinä keskitytään henkilöihin tai asioihin, jotka ”selviytyivät" jostain prosessista ja jätetään alhaisen näkyvyyden takia huomioimatta sellaiset, jotka eivät selviytyneet. Tämä voi johtaa virheellisiin johtopäätöksiin monilla eri tavoilla. Selviytyjät voivat olla luonnollisia ihmisiä, kuten lääketieteellisessä tutkimuksessa. Ne voivat myös olla yrityksiä, tutkimuskohteita, työhakemuksen jättäneitä, tai käytännössä mikä tahansa ilmiö, joka käy jonkinlaisen valikoitumisseulan läpi päästäkseen eteenpäin.

Selviytymisharha voi johtaa liiallisen positiivisiin uskomuksiin, koska epäonnistumiset sivuutetaan. Näin käy esimerkiksi silloin, jos analyyseissä yritysten taloudellisesta tilanteesta ei oteta huomioon lakkautettuja yrityksiä. Se voi myös johtaa sellaiseen väärään käsitykseen, että jonkin ryhmän menestyksen avain on jokin erikoinen ominaisuus sen sijaan, että kyse olisi vain sattumasta. Esimerkiksi jos kolmella viidestä arvosanoin mitattuna parhaasta yliopisto-opiskelijasta on taustalla sama lukio, se voi johtaa uskomaan, että kyseisen lukion täytyy tarjota erinomaista koulutusta. Tämä voi olla totta, mutta saadakseen realistisen kuvan kyseisen lukion tasosta on katsottava muidenkin lukion oppilaiden arvosanoja, ei vain niiden jotka ”selviytyivät” parhaan viiden joukkoon.

Selviytymisharha on yksi valikoitumisharhojen muodoista.

Esimerkkejä

Rahoitusalalla ja taloustieteessä

Finanssialalla esiintyvä selviytymisharha on taipumus poistaa epäonnistuneet yritykset suorituskykytutkimuksista, koska niitä ei enää ole olemassa. Se aiheuttaa tuloksissa vinoumaa korkeamman suorituskyvyn muodossa, koska vain ne yritykset, jotka menestyivät ajanjakson loppuun, sisällytetään tutkimuksiin. Esimerkiksi sijoitusrahaston valikoima sijoituskohteista tänään sisältää vain ne, jotka ovat menestyneitä juuri nyt. Monet hävinneet kohteet suljetaan tai yhdistetään muihin rahastoihin niiden huonon suorituskyvyn takia. Teoriassa 90 % olemassa olevista rahastoista voisi totuudenmukaisesti olla samalla neljännesosalla vertaistensa joukossa, jos vertaisryhmä sisältää myös ne rahoituskohteet, jotka on suljettu.

Vuonna 1996 Eltron, Gruber ja Blake osoittivat, että selviytymisharha on suurempi pienillä sijoitusrahastoilla kuin suurilla (oletettavasti sen takia, että pienemmillä rahastoilla on suurempi todennäköisyys lopettaa toimintansa). He arvioivat, että harhan koko Yhdysvaltojen sijoitusrahastoissa on 0,9 % vuodessa, kun harha määritellään ja mitataan seuraavasti:

”Harha määritellään niin, että keskimääräinen α selviytyneille kohteille miinus keskimääräinen α kaikille rahastoille ”

(Missä α on riskisopeutettu tuotto yli S&P 500:n. Tämä on standardi toimenpide sijoitusrahastojen suorituskyvylle).

Selviytymisharha lisäksi ilmenee määrällisissä toteumatesteissä, joissa tutkitaan suorituskykyä markkinoilla ja muita ominaispiirteitä. Niissä käytetään nykyhetkellä indekseissä olevia yrityksiä sen sijaan, että katsottaisiin ajan mittaan muuttuvia jäsenyyksiä.

Tiedelehden Scientific American toimittaja Michael Shermer ja Larry Smith Waterloon yliopistosta ovat selittäneet kuinka neuvot kaupallisesta menestyksestä vääristävät käsityksiä, sivuuttamalla kaikki yritykset ja yliopisto-opintonsa keskeyttäneet, jotka epäonnistuivat. Toimittaja ja kirjailija David McRaney havainnoi, että ”Neuvontateollisuus on monopoli, jota johtavat selviytyjät. Kun joku ei selviydy niin se karsitaan kokonaan tai vaimennetaan täysin”. Finanssikirjoittaja Nassilm Taleb kirjoitti selviytymisharhasta ”hiljaisena todistusaineistona” kirjassaan Musta joutsen.

Erittäin kilpaillut alat

Oli sitten kyse elokuvatähdestä, muusikosta tai vaikkapa monikansallisen yrityksen toimitusjohtajasta, joka keskeytti koulunsa, julkinen media usein kertoo tarinaa päättäväisestä henkilöstä, joka jahtaa unelmiaan ja uhmaa kaikkia todennäköisyyksiä. Paljon vähemmän puhutaan henkilöistä, jotka voivat sinänsä olla yhtä taitavia ja päättäväisiä kuin menestyjätkin, mutta eivät koskaan menesty joko heistä riippumattomista tekijöistä tai (ilmeisen) satunnaisista tapahtumista johtuen. Tämä luo harhaisen käsityksen, että kuka tahansa voi saavuttaa suuria saavutuksia, jos heillä on vain kykyä ja näkevät vaivaa asiansa eteen. Ylivoimainen enemmistö epäonnistumisista ei näy julkisuudessa. Vain ne muutamat, jotka selviytyvät kilpailullisen alansa valikoitumisprosessin läpi ja menestyvät, nähdään säännöllisesti.

Armeijassa

Toisen maailmansodan aikana tilastotieteilijä Abraham Wald otti selviytymisharhan huomioon laskelmissaan, kun hän mietti miten vähentää pommikoneiden altistumista vihollistulelle. Tutkijat Center for Naval Analyses -laitoksessa olivat tehneet tutkimuksen vahingoista, joita oli tullut lentokoneille, jotka olivat palanneet tehtävistään ja suositelleet, että suojausta lisättäisiin sellaisille rungon alueille, missä näkyi eniten vahinkoa. Wald pani merkille, että tutkimus huomioi vain lentokoneet, jotka selviytyivät tehtävistään — pommikoneet, jotka oli ammuttu alas, eivät olleet mukana vahinkoarvioissa. Reiät palaavissa lentokoneissa edustivat näin ollen rungon alueita, joihin pommikoneet voivat ottaa vahinkoa ja vielä selviytyä turvallisesti kotiin. Wald ehdotti, että ilmavoimat vahventaisivat alueita, joista lentokoneet olivat vahingoittumattomia, koska nuo olivat alueita, joihin osuessa lentokone putoaisi.

Kissoilla

Tutkimuksessa, joka tehtiin 1987 raportoitiin, että kissoilla, jotka putoavat alempaa kuin kuudennesta kerroksesta ja selviytyvät hengissä, on suuremmat vammat kuin kissoilla, jotka putoavat korkeammalta kuin kuudennesta kerroksesta. On ehdotettu, että tämä tapahtuisi sen takia, että kissat saavuttaisivat rajanopeuden pudottuaan noin viisi kerrosta, ja tuossa vaiheessa ne ovat jo oikaisseet asentonsa. Tuon jälkeen ne rentoutuisivat, mikä johtaisi vähemmän vakaviin vammoihin kuin kissoilla, jotka ovat pudonneet pienemmästä korkeudesta.

Toinen mahdollinen selitys asialle on selviytymisharha. Kissat, jotka kuolevat pudottuaan alas, tuodaan vähemmän todennäköisemmin eläinlääkärille kuin vammautuneet mutta hengissä selviytyneet kissat. Näin ollen kissoja, jotka tippuvat korkeimmista rakennuksista, ei raportoida samalla tavalla eteenpäin.

Yleisenä kokeellisena virheenä

Selviytymisharha on yksi asioista, joista kirjoitetaan tutkimuspaperissa ”Why Most published research Findings Are False” (Miksi useimmat julkaistut tutkimustulokset ovat vääriä).

Mainonnassa

Selviytymisharha esiintyy usein mainoksissa, joissa mainostetun tuotteen menestystä mitoitetaan eri ryhmässä kuin kohdeyleisössä, jolle tuotetta tai palvelua tarjotaan. Esimerkiksi deittisivusto Eharmony.com mainostaa palveluidensa toimivuutta tekemällä testejä käyttäjäkunnallaan. Konnankoukkuna on se, että testeihin valikoidaan sellaiset henkilöt, joiden kohdalla tulee todennäköisimmin myönteisiä tuloksia.

Katso myös

• Ekonometria
• Satunnaisuuden hämäämä
• Meta-analyysi
• Kognitiivinen vinouma
• Antrooppinen periaate