Seinäjoen Tangomarkkinat
 |
Tämän artikkelin johdanto ei ole riittävän hyvä johdatus artikkelin aiheeseen. Voit auttaa Antsawikiä parantamalla artikkelin johdantoa. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Johdannossa jo tulisi mainita tangokuninkaallisten valitseminen, josta ei ole omaa artikkeliaan. |
Seinäjoen Tangomarkkinat[1] on vuosittain Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla järjestettävä tangoon keskittyvä musiikkifestivaali. Se on yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista. Viime aikoinamilloin? Tangomarkkinat on kerännyt joka vuosi yli 100 000 kävijää.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tangomarkkinoiden syntyyn johtaneen tapahtumaketjun sysäsi 1980-luvun alkuvuosina liikkeelle huoli Ilmajoen Musiikkijuhlien tulevaisuudesta. Kymmenkunta vuotta klassiseen musiikkiin ja oopperaan keskittynyt kunnianhimoinen festivaali oli menettänyt vetovoimaansa, yleisökato oli pahentunut ja tappiokierre syventynyt lähes kipurajalle saakka. Jotakin oli pakko tehdä, ja niinpä juhlien taiteelliseksi johtajaksi hieman aiemmin valittu Lasse Lintala otti asian puheeksi monivuotisen yhteistyökumppanin MTV:n ohjelmajohtajan Tauno Äijälän kanssa. Ratkaisua etsittiin kevyen musiikin saralta, ja kun idea oli todettu toteuttamiskelpoiseksi, toimintamalli lainattiin vuodesta 1977 alkaen järjestetyiltä Lappeenrannan humppafestivaaleilta.[2]
Keväällä 1985 Ilmajoen Musiikkijuhlat ry, Seinäjoen Maila-Jussit ry ja Viihdekuoro Marit ja Mikot ry perustivat Tangomusiikin edistämisyhdistyksen, ja Seinäjoen kaupungin tultua mukaan järjestettiin ensimmäinen Tangomarkkinat-tapahtuma saman vuoden heinäkuun toisena viikonloppuna. Paikan päälle kokoontui noin 18 000 tangon ystävää, mikä ylitti järjestäjien rohkeimmatkin odotukset, ja television välityksellä tapahtumaa seurasi noin 1,6 miljoonaa katsojaa. Ensimmäiseksi tangokuninkaaksi kruunattiin Kauko Simonen, ja hänen perintöprinsseikseen valittiin Jaska Mäkynen ja Mertsi Meri. Mäkynen kirkasti kruununsa myöhemmin, kun taas Meri katosi muutaman vuoden jälkeen iskelmäkuvioista.[3] Tapahtuman johtoon ja 1997 perustetun Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Reijo Pitkäkoski vuoteen 2004 saakka. Martti Haapamäki nimitettiin Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2012.[4].
Kahtena ensimmäisenä vuonna ainoastaan Tangokuningas valittiin Tangolaulukilpailun voittajaksi, mutta 1987 alkaen myös Tangokuningatar. Poikkeuksellisesti vuosina 2009–2012 miesten ja naisten keskuudesta valittiin ainoastaan yksi henkilö Tangokuninkaalliseksi. Vuosi 2011 on ainoa, jolloin ei valittu uutta tangokuningasta lainkaan.
Vuonna 1988 Tangomarkkinoilla rikottiin 25 000 kävijän raja, ja 50 000 vieraan raja ylittyi vuonna 1991. Alun perin yhden viikonlopun kestänyt tapahtuma pidennettiin kolmipäiväiseksi vuonna 1990. 1990-luvun lama-aikaa kuvasi, että vuoden 1993 tangokuninkaalliset Merja Raski ja Sebastian Ahlgren olivat kumpikin voittohetkellään työttömyyskortistossa. Vuonna 1994, jolloin Tangomarkkinat järjestettiin kymmenennen kerran, tapahtuma venähti jo viikon mittaiseksi. Samana vuonna rikkoutui myös sadantuhannen festivaalikävijän raja. Vuonna 1999, viidensillätoista Tangomarkkinoilla juhlan aiheena oli myös miljoonas festivaalivieras tapahtuman historiassa. Vuoden 2001 tangokuninkaalliset Mira Sunnari ja Erkki Räsänen kruunattiin juuri käyttöön otetulla Seinäjoki-areenalla.[5]
Ensimmäiset Tangomarkkinat juonsi Heikki Hietamies yksinään. Myöhemmin hänen juontajapareinaan olivat muiden muassa Sirpa Viljamaa, Johanna Raunio, Tamara Lund, Lola Odusoga, Anu Hälvä, Anu Palevaara ja Satu Silvo sekä tangokuningatar Arja Koriseva. Vuosituhannen vaihteessa Hietamies joutui väistymään nuorempien tieltä, ja vuosina 2000 ja 2001 juontajina olivat Pertti Salovaara ja Satu Silvo sekä vuosina 2002 ja 2003 Janne Porkka pareinaan Karita Tuomola (2002) ja Taru Valkeapää (2003).[5]
Osa Tangomarkkinoita on tangon sävellys- ja sanoituskilpailu. Kilpailussa etsitään uusia tangokappaleita ja kahden parhaimman tangon tekijät saavat rahapalkinnon. Kilpailu on järjestetty markkinoiden alusta lähtien vuosittain, poikkeuksina vuodet 1987 ja 1988.
Kilpailun televisioi vuosina 1985–2008 MTV/MTV3, vuosina 2009–2011 Yle TV2, vuosina 2012–2016 Yle TV1 ja vuodesta 2017 AlfaTV.
Monet Tangomarkkinoiden alkuvuosien kuninkaallisista olivat kiertäneet tanssilavoja jo pitkään ennen kruunaamistaan ja tunsivat siten tanssikansan maun. Sittemmin mediajulkisuus houkutteli kisaan muitakin iskelmätähden urasta haaveilevia. Tangomarkkinoiden vetovoimasta kertoo vahvasti se, että kun ensimmäisenä vuonna tangokuninkuudesta kilpaili noin sata osallistujaa, kymmenen vuotta myöhemmin kuninkuuden tavoittelijoita oli jo yli 1 700. Osallistujamäärän huiman kasvun myötä joukossa oli myös yhä nuorempia kilpailijoita; nuorin oli juuri rippikoulun käynyt, vuoden 1993 tangomarkkinoille osallistunut ja tangoprinsessaksi valittu kemiläinen 15-vuotias Heidi Kyrö. Kisan koventuessa kilpailijoiden musiikillinen osaaminen ei enää riittänyt, vaan ehdokkaiden piti myös näyttää hyviltä. Pitkäaikainen tuomariston jäsen Lasse Lintala kuvaili tilannetta sanomalehti Ilkan haastattelussa vuonna 1995: "Totta on, että moni tyttö on kaatunut finaalissa sukulaisensa tekemään iltapukuun, ja parikymmentä kiloa ylipainoisella täytyy olla todella upea ääni, jotta kuninkaalliseksi yltäisi."[6]
Tangomarkkinoiden suosiosta huolimatta tango ei ole enää festivaalin historian aikana noussut Suomessa läheskään samanlaiseen suosioon kuin kiihkeimpinä vuosina 1960-luvun puolivälissä. Populaarikulttuurin historian tutkija ja Suomen Jazz & Pop Arkiston johtaja Janne Mäkelä kommentoi asiaa vuonna 2005:
»Omituista tässä tangokulttuurin kansallisessa pyhittämisessä on, ettei tango ole enää vuosikymmeniin nauttinut kovinkaan suurta kaupallista menestystä Suomessa, ja etteivät suurella kohulla vuosittain valitut tangokuninkaalliset kruunun päähänsä saatuaan juurikaan levytä tangolauluja vaan modernia iskelmää – joka sekään ei pärjää myyntilistoilla entiseen tapaan. Uusia tangoklassikoitakaan ei ole syntynyt 1970-luvun jälkeen. [Kalervo Kärjen huomautus: "Tämä ei pidä täysin paikkaansa, kyllä niitä on."] Toki tangoa edelleen kuunnellaan ja toki se on säilynyt lavatanssien kestosuosikkina, mutta musiikinlajina se kuitenkin on suomalaisessa musiikkikulttuurissa kaukana siitä valta-asemasta, jota "tango-puhe" pyrkii ylläpitämään.»
Tangolaulukilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 1. sija | 2. sija | 3. sija | vuosi |
|---|---|---|---|
| La Perla Negra instrumentaali, säv. Veikko Huuskonen |
1985 | ||
| Joka ainoa ilta säv. Jorma Laurila, san. Ville Laurila |
1986 | ||
| Nyt kun aikaa on säv. Raimo Roiha, san. Juha Vainio Rannalla säv. Vesa Tuomi, san. Tuula Heikkilä |
Lapsuusmuistoja säv. Seppo Äijö, san. Kimmo Petrell |
1989 | |
| Maailmantango säv. ja san. Seppo Tammilehto |
1990 | ||
| Kesän huumaa säv. Pentti Salomaa, san. Tuulikki Lahti |
Yöllinen hetki säv. Pepe Willberg, san. Kirsti Willberg |
Uskollisuus säv. Paavo Sjöberg, san. Juha Vainio |
1991 |
| Sadun tango säv. Markku Anttila, san. Turkka Mali |
Tunteiden tango säv. Markku Kopisto, san. Turkka Mali |
Tanssiin kutsu säv. Pepe Willberg, san. Kirsti Willberg |
1992 |
| Yön kuningatar säv. Mika Toivanen, san. Jorma Toiviainen |
Jos minut vielä kohtaat säv. Erkki Rajamäki, san. Pirkko Arola |
Rakastin sinua säv. Veikko Juntunen, san. Pekka Luusua |
1993 |
| Lauantai-illan tango säv. Hannu Laine, Jorma Laurila; san. Unto Laine, Jorma Laurila |
Yön tähti säv. Matti Piri, san. Iina Tarina |
Haaveiden tango säv. Juha Leinonen, san. Pekka Santala |
1994 |
| Mun aika mennä on säv. Mika Toivanen, san. Jorma Toiviainen |
Pohjolan valkeat yöt säv. Jukka Koivisto, san. Jorma Toiviainen |
Polttava katse säv. Risto Penttinen, san. Jussi Alanko |
1995 |
| Ruusunoksa ja kyyhkynen säv. ja san. Veikko Juntunen |
Rakastan, rakastan, rakastan säv. ja san. Veikko Niittynen |
Elämä alkaa siitä säv. ja san. Jukka Kuoppamäki |
1996 |
| Olet maailmain säv. ja san. Katja Lampela |
Taivas salamoi säv. ja san. Kimi Markkola |
Kun haaveilla uskallat säv. ja san. Vesa Alare |
1997 |
| Suudelmia ja shampanjaa säv. Jarmo Tinkala, san. Kalevi Puonti Syttyi rakkaus säv. Jukka Koivisto, san. Jorma Toiviainen |
Kultaisin siivin säv. Jukka Keskitalo, san. Vesa Alare |
1998 | |
| Tule luoksein iltarusko säv. Rauli Nordberg, Ari Mannelin, Kimmo Parviainen; san. Rauli Nordberg |
Tango nuoruudesta säv. ja san. Tapio Mäki |
Tunteeni on sammumaton säv. Jan-Eric Malms, san. Jorma Toiviainen |
1999 |
| Oot tässä, oot poissa säv. Hauge Piispanen, san. Jorma Toiviainen |
Rakkauden yö säv. ja san. Kalevi Puonti |
Keskiyön auringon maa säv. ja san. Raimo Hast |
2000 |
| Kuu, kylmä kuningatar säv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen |
Ensi yönä säv. Jari Niemelä, san. Chrisse Johansson |
Kohti kalleinta säv. Reijo Huurros, san. Pauli Hanhiniemi |
2001 |
| Soittakaa lujempaa säv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen |
Naisen sydän säv. Tony Nygård, san. Helena Hatunen |
Kukkiva roudan maa säv. Tuomas Perheentupa, Nicklas Grönholm san. Kalevi Puonti |
2002 |
| Ei lähtevää saa viivyttää säv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen |
Kuun hopeaiseen viittaan säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen |
Viimeiseen suudelmaan säv. Veikko Juntunen, san. Reijo Päkkilä |
2003 |
| Seuraan sinua säv. Katja Lampela, san. Natalia Vladimirov |
Jos palaisi luokseni hän säv. Esa Nieminen, san. Sinikka Svärd |
Lävistetty sydän säv. san. Jiri Nikkinen |
2004 |
| Tulit varjojen takaa säv. Kikka Laitinen, Janne Halmela; san. Jorma Toiviainen |
Niin kauas et pääse säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen |
Toivoisin säv. san. Jouni Keronen |
2005 |
| Anna olla säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen |
Mustien ruusujen maa säv. Teemu Harjukari, san. Sinikka Svärd |
Lady like säv. Mika Toivanen, san. Kikka Laitinen |
2006 |
| Raju rakastaja säv. san. Sirkka Tammio |
Onko rikos rakastaa? säv. Teemu Harjukari, san. Sinikka Svärd |
Älä mene! säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen |
2007 |
| En kasvojas muista säv. Aarne Hartelin, san. Jorma Toiviainen |
Nuoruus, hulluus ja ihanuus säv. Juha Mäki, san. Kaje Komulainen |
2008 | |
| Häätango säv. Jussi Rasinkangas, san. Pekka Eronen |
Yhdestoista hetki säv. Risto Pahlama, san. Jukka Saarinen |
2009 | |
| Sua kaipaan säv. Illusion Rake, Mariska; san. Mariska |
Taas lasken tiilten päät säv. Mika Jämsä, san. Kaje Komulainen |
2010 | |
| Tango Maria säv. ja san. Veeti Kallio |
Kesän kaunein päivä säv. ja san. Anna Suominen |
2011 | |
| Rakkaus riepottaa säv. Pertti Jalonen, san. Piia Koriseva |
Salaisuus säv. ja san. Anna Suominen |
2012 | |
| Suurempaa säv. Jonnaemilia, Mikko Tamminen, san. Eija Hinkkala |
2013 | ||
| Kiivas ja kaunis säv. san. Lauri Tähkä |
2014 | ||
| Kaipuun syleilyyn säv. san. Sansa ja Terhi Pippuri |
2015 | ||
| Sinua rakastetaan säv. san. Katja Esle |
2016 | ||
| Elämälle säv. san. Taru Piira |
2017 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Seinäjoen Tangomarkkinat Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä, Patentti- ja rekisterihallitus
- ↑ Telle Virtanen: Tangon tarina, s. 90. Helsinki: Johnny Kniga Kustannus, 2019. ISBN 978-951-0-44538-9.
- ↑ Tony Latva ja Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas, s. 528. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2004.
- ↑ Leiwo, Hanne: Uusi taiteellinen johtaja lupaa perinteitä ja yllätyksiä tangolaulukilpailuun Yle Uutiset. 16.7.2012. Viitattu 14.7.2019.
- ↑ 5,0 5,1 Latva & Tuunainen 2004, s. 528–533.
- ↑ Virtanen 2019, s. 91.
- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 826–827. Helsinki: Mediapinta Oy, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Suuralueet | Kaupunginosat | |
| 1. Ylistaro | 1. Kirkonkylä - 2. Asemanseutu - 3. Alapää - 4. Kainasto - 5. Teräsmäki |  |
| 2. Kylänpää | 6. Untamala - 7. Kylänpää - 8. Hanhikoski | |
| 3. Lakeus | 9. Kitinoja - 10. Halkosaari - 11. Kiikku - 12. Niemistönmaa | |
| 4. Läntinen | 13. Alakylä - 14. Jouppi - 15. Jouppila - 16. Kultavuori - 17. Huhtala - 18. Pruukinranta | |
| 5. Kantakaupunki | 19. Keskusta - 20. Itikka - 21. Marttila - 22. Pohja - 23. Rengastie - 24. Uppa - 25. Puukapernaumi - 26. Kivistö läntinen - 27. Hallila | |
| 6. Kasperi | 28. Kivistö itäinen - 29. Kasperi - 30. Hallilanvuori | |
| 7. Östermyra | 31. Törnävä - 32. Simuna - 33. Pajuluoma - 34. Soukkajoki - 35. Kärki | |
| 8. Keskiseinäjoki | 36. Ämmälänkylä - 37. Lehtimäenkylä - 38. Honkakylä - 39. Riskunmäki - 40. Viitala | |
| 9. Peräseinäjoki | 41. Kirkonkylä - 42. Haapaluoma - 43. Luomankylä | |
| 10. Kihniä | 44. Kihniänkylä - 45. Siltala-Juupakylä | |
| 11. Nurmo | 45. Nurmonjokilaakso - 47. Kirkonkylä - 48. Teppo - 49. Koliini | |
| 12. Ruuhikoski | 50. Huumo - 51. Veneskoski | |
| 13. Hyllykallio | 52. Hyllykallio - 53. Kertunlaakso - 54. Tanelinranta - 55. Roves - 56. Kapernaumi | |
| 14. Kuoras | 57. Viitalankylä - 58. Koura - 59. Ylijoki |
| Puistot ja luonto | Björkqvistin puisto - Jouppilanranta - Kampusranta - Keskuspuisto - Kirkkopuisto - Lakeudenpuisto - Liikennepuisto - Mannerheimin puisto - Muusanpuisto - Myllysaari - Olavi Pihan puisto - Pajuluoman puisto - Rakuunapuisto - Ruutipuiston luonnonsuojelualue - Sahalampi - Simunanpuisto - Tangopiha - Törnävän kartanopuisto - Vanhan sairaalan alue |
| Järvet | Haapalampi - Haukilampi - Hirvijärvi - Juupajärvi - Kakkurinjärvi - Kalajärvi - Kotilammi - Kyrkösjärvi - Martikkalanjärvi - Rautaisenjärvi - Sammattijärvi - Valkiajärvi - Varpulanjärvi - Varrasjärvi - Vähäjärvi |
| Saaret | Isosaari - Myllysaari - Törnävänsaari |
| Virtavedet | Ahvenjoki - Friskinkoski - Haapaluoma - Juupaluoma - Kihniänjoki - Kruutikoski - Kyrönjoki - Lehmijoki - Luomanjoki - Myllykoski - Nurmonjoki - Pajuluoma - Seinäjoki - Teeriluoma - Vuorikoski - Voimankoski |
| Kuntaliitokset | Nurmon kunta – Peräseinäjoen kunta - Seinäjoen kauppala – Seinäjoen maalaiskunta - Ylistaron kunta |
| Päätiet | 16 - 18 - 19 - 67 - 672 - 694 - 6981 |
| Rautatieliikennepaikat ja lentoasemat | Louon rautatieasema - Peräseinäjoen rautatieasema - Pohjois-Louko - Seinäjoen lentoasema - Seinäjoen rautatieasema - Ylistaron rautatieasema |
| Seinäjoen kautta kulkevat rautatiet | Haapamäki–Seinäjoki-rata - Pohjanmaan rata – Suupohjan rata - Tampere–Seinäjoki-rata - Vaasan rata |
| Korkeakoulut | Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Seinäjoen yliopistokeskus |
| Toisen asteen oppilaitokset | Seinäjoen lukio - Nurmon lukio - Ylistaron lukio - Koulutuskeskus Sedu |
| Aikuiskoulutus | Sedu Aikuiskoulutus |
| Peruskoulut | Alakylän koulu - Alaviitalan koulu - Aseman koulu - Etelä-Pohjanmaan Steinerkoulu - Haapaluoman koulu - Halkosaaren koulu - Honkakylän koulu - Hyllykallion koulu - Isokylän koulu - Joupin koulu - Keski-Nurmon koulu - Kihniän koulu - Kirja-Matin koulu - Kitinojan koulu - Kivistön koulu - Kouran koulu - Kärjen koulu - Lintuviidan koulu - Marttilan koulu - Niemistön koulu - Nurmon yläaste - Pajuluoman koulu - Pohjan koulu - Rastipuiston koulu - Seinäjoen ammattikoulu - Seinäjoen lyseo - Seinäjoen yhteiskoulu - Tanelinrannan koulu - Toivolanrannan koulu - Topparlan koulu - Toukolanpuiston koulu - Törnävän koulu - Valkiavuoren koulu - - Ylistaron yläaste |
| Kaupunki ja hallinto | Kaupunginvaltuusto – Vaakuna |
| Media | Epari - Ilkka - Radio Seinäjoki - Seinäjoen Sanomat - Seinäjokinen |