Säätyvaltiopäivät 1877
| Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1877–1878 | |
|---|---|
| Kesto | 23.1.1877–24.1.1878[1] |
| Aatelissääty | Johan August von Born, Ritarihuone |
| Pappissääty | Edvard Bergenheim, Ritarihuone |
| Porvarissääty | Alexander R. Frey Georg Wallgren, Seurahuone, Ylioppilastalo |
| Talonpoikaissääty | Carl Johan Slotte, Mariankatu 4 |
| Keskeisiä päätöksiä | |
| valtiosääntö | markka kultakantaan |
Säätyvaltiopäivät 1877 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Ne pidettiin viiden vuoden tauon jälkeen ja kestivät yli vuoden.[1]
Valtiopäivillä päätettiin muun muassa Pohjanmaan radan linjauksesta, mikä kuumensi tunteita maakunnissa.[2] Vuoden 1877 rahalailla Suomen markka sidottiin kultakantaan.[3]
Edustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aatelissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Johan August von Born. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajiin kuuluivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:[4][5][6]
Pappissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pappissäädyn puhemiehenä oli neljättä ja samalla viimeistä kertaa jo iäkäs arkkipiispa Edvard Bergenheim, muut kaksi piispaa olivat omasta pyynnöstään tai sairauden takia saaneet luvan poissaoloon. Säädyn varapuhemiehenä toimi tuomiorovasti Aron Gustaf Borg. Pappissäädyn edustajat valtiopäivillä olivat seuraavat:[7]
Piispat:
- Arkkipiispa Edvard Bergenheim, säädyn puhemies.
Papiston edustajat:
- Arkkihiippakunnan papiston edustajat: tuomiorovasti Torsten Thure Renvall, Maarian kirkkoherra Frans Wilhelm Gustaf Hjelt, Euran kirkkoherra Elias Malakias Rosengren, Loimaan kirkkoherra Antero Warelius, Messukylän kirkkoherra Josef Grönberg, Tampereen kaupunginsaarnaaja Anders Oskar Törnudd, Keuruun kirkkoherra Frans Henrik Bergroth, Sääksmäen kirkkoherra Gustaf Dahlberg, Espoon kappalainen Karl Fredrik Öller, Inkoon kirkkoherra Jakob Henrik Roos, Uudenkaarlebyn kirkkoherra Karl Emil Stenbäck ja Pietarsaaren kirkkoherra Viktor Laurentius Helander.
- Porvoon hiippakunnan papiston edustajat: Lappträskin kirkkoherra Alexander Ferdinand Borenius, Helsingin kirkkoherra Anders Johan Hornborg, Sipoon kirkkoherra Fredrik Vilhelm Fredrikson, Hauhon kirkkoherra Johan August Lindelöf, Saarijärven kappalainen Anton Lilius, Juvan kirkkoherra Johan Viktor Johnsson, Rantasalmen kirkkoherra Johan Kristian Lampén, Lappeenranta–Lappeen kirkkoherra Johan Matias Hackzell, Säkkijärven kirkkoherra Otto Mauritz Nordström ja Jaakkiman kappalainen Alexander Wilhelm Lyra.
- Kuopion hiippakunnan papiston edustajat: tuomiorovasti Aron Gustaf Borg, tuomiokapitulinnotaari Johan Viktor Calamnius, Varkauden tehtaansaarnaaja Anders Gustaf Westerlund, Tohmajärven kirkkoherra Erik Johan Andelin, Limingan kirkkoherra Julius Immanuel Bergh (hänen tilalleen tuli myöhemmin Oulun kappalainen Wilhelm Lindstedt) ja Oulun kirkkoherra Johan Bäckwall.
- Yliopiston edustajat: rikosoikeuden professori Karl Gustaf Ehrström ja sanskritin ja vertailevan kielitieteen ylimääräinen professori Otto Donner.
- Arkkihiippakunnan koulunopettajien edustajat: Hämeenlinnan normaalilyseon yliopettaja, rehtori Johan Gabriel Geitlin ja Vaasan reaalikoulun rehtori Alexander Gustaf Julius Hallsten.
- Porvoon hiippakunnan koulunopettajien edustajat: yleisen historian professori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Helsingin normaalilyseon yliopettaja, rehtori Alfred Kihlman.
- Kuopion hiippakunnan koulunopettajien edustaja: pedagogiikan ja didaktiikan professori Zacharias Cleve.
Säädyn 35 jäsenestä 12 oli uutta ja 14 sellaista, jotka eivät olleet edellisillä valtiopäivillä. Edustajista 22 oli kirkkoherraa, 6 kappalaista tai alempaa pappia, 4 yliopiston professoria ja 3 koulunopettajaa. Myös kirkkoherroista oli kuitenkin 11 toiminut aiemmin yliopiston ja koulun opettajina.[8]
Porvarissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porvarissäädyn puhemiehiä olivat Alexander Reinhold Frey ja Georg Wallgren ja sihteeri Theodor Wegelius. Säädyn jäsenet olivat puhemiehet mukaan luettuna seuraavat:[9]
Talonpoikaissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talonpoikaissäädyn puhemiehenä toimi Carl Johan Slotte Alavetelistä. Säädyn tulkki oli Anton Fredrik Almberg ja sihteeri Gustaf Adolf Krogerus. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809–1906 Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ Kun rautahepo saapui Kauhajoelle Kauhajoen kunnallislehti. Viitattu 14.12.2013.
- ↑ Raha Pieni tietosanakirja. Viitattu 14.12.2013.
- ↑ Förteckning öfver Ridderskapets och Adelns medlemmar vid Landtdagen i Helsingfors år 1877. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1877. Sjette häftet. Helsingfors: Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, 1879, ss. 1903-1907.
- ↑ Förteckning öfver ätter, som varit representerade i Ridder skåpet och Adeln vid Finlands landtdagar. Hufvudstadsbladet, 07.04.1878, nro 82A, s. 7. Kansalliskirjasto Viitattu 12.04.2021.
- ↑ Eduskunta. Alla armahan lakimme – Valtiopäivät 1863–1864. Edusmiehet kartalla. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ Kaarlo Österbladh, 1933. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. I 1809–1885. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXIV, ss. 351–354.
- ↑ Österbladh 1933,s. 354.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–315, 318. Helsinki: Otava, 1926.