Ruotsin hallitsija
 |
Tämän artikkelin johdanto ei ole riittävän hyvä johdatus artikkelin aiheeseen. Voit auttaa Antsawikiä parantamalla artikkelin johdantoa. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Ruotsin kuningas (Sveriges Konung) |
|
|---|---|
 Tunnus |
|
.jpg) |
|
|
Nykyinen
|
|
|
15. syyskuuta 1973 lähtien
|
|
| Virka-asunto |
Tukholman kuninkaanlinna Drottningholmin linna |
| Ensimmäinen | Eerik Voittoisa |
| Kotisivut | www.kungahuset.se |
Ruotsi on kuningaskunta, jonka nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Ruotsi on nykyään vahvasti parlamentaarinen maa, eikä sen kuninkaalla vuoden 1974 perustuslain astuttua voimaan ole ollut enää edes muodollista toimeenpanovaltaa, vaikkakin hän on ulkoasiainlautakunnan puheenjohtaja. Kuitenkin monarkialla on Ruotsissa voimakas suosio, kuninkaalla on laaja vaikutusvalta ja hän on perustuslain mukaan kansakunnan yhtenäisyyden ja perinteiden elävä symboli. Ruotsin hallitsijalle on annettu perustuslain nojalla täysi koskemattomuus eikä hallitsijaa voi syyttää mistään rikoksesta.[1] Ylin poliittinen vallankäyttäjä Ruotsissa on pääministeri.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Islantilaisten saagojen mukaan Ruotsia hallitsi monen vuosisadan ajan Ynglinga-suku, jonka kantaisänä oli Odinin jälkeläinen Yngve. Todellisuudessa Ruotsi ei kuitenkaan liene muodostanut yhtenäistä kuningaskuntaa ennen 1100- tai 1200-lukua, vaan oli jakautunut moniin eri alueisiin. Ensimmäinen kuningas, jonka elämästä tiedetään enemmän kuin vain nimi ja muutamia yksittäisiä tapahtumia, on Eerik Voittoisa (ruots. Segersäll). Hän hallitsi Upplannissa 900-luvun lopulla. Ennen 1200-lukua ei yleensä tarkalleen tiedetä, missä, milloin ja kuinka kauan jokin kuningas hallitsi. Valintansa jälkeen kuningas vieraili eri maakunnissa. Vierailua nimitetään eerikinretkeksi.
Kustaa Vaasa otti 1540-luvulla käyttöön arvonimen Ruotsin, Göötan ja Venden kuningas (ruots. Sveriges, Götes och Vendes konung). Tämä arvonimi oli käytössä vuoteen 1973, jolloin kuninkaaksi tullut Kaarle XVI Kustaa lyhensi sen muotoon Ruotsin kuningas (ruots. Sveriges konung).
Hallitsija nykyisessä perustuslaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kruununperimysjärjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin nykyinen, voimassa oleva kruununperimysjärjestys on alun perin vuodelta 1810, mutta siihen on tehty sen jälkeen lukuisia muutoksia. Vuonna 1979 tehdyn muutoksen mukaan vain Kaarle XVI Kustaan jälkeläiset – niin mies- kuin naispuoliset – voivat periä kruunun. Vanhemmat sisarukset jälkeläisineen tulevat ennen nuorempia sisaruksia.[2]
Hallitsijan on noudatettava Augsburgin uskontunnustuksen mukaista "puhdasta evankelista oppia" ja kasvatettava prinssit ja prinsessat samaan uskoon valtakunnan sisällä.[3] Prinssit ja prinsessat saavat myös mennä naimisiin vain hallitsijan luvalla, tai he menettävät oikeutensa kruunuun.[4]
Kruununperijä ei saa myöskään matkustaa ulkomaille ilman hallitsijan lupaa[5] eikä tulla toisen valtion hallitsijaksi vaaleilla, perimällä tai avioliiton kautta ilman hallitsijan ja valtiopäivien suostumusta menettämättä oikeuttaan Ruotsin kruunuun.[6]
Hallitusmuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin nykyisin voimassa olevan vuoden 1974 hallitusmuodon mukaan kruununperimysjärjestyksen mukaan vallassa oleva kuningas tai kuningatar on Ruotsin valtionpäämies (statschef).[7] Valtionpäämiehen ja monarkin tehtävät ovat periaatteessa toisistaan erilliset: valtionpäämiehen on oltava Ruotsin kansalainen ja yli 18-vuotias, mitä ehtoja kruununperimysjärjestys ei aseta. Valtionpäämies ei saa myöskään toimia ministerinä, valtiopäivien puhemiehenä eikä kansanedustajana.[8]
Teoriassa siis jos Kaarle XVI Kustaa ja Victoria joko kuolisivat tai luopuisivat kruunusta ennen prinsessa Estellen täysi-ikäistymistä, tästä tulisi kuningatar, mutta ei valtionpäämiestä. Tällöin valtiopäivät valitsisi valtionhoitajan (riksföreståndare) hoitamaan valtionpäämiehen tehtäviä väliaikaisesti.[9] Muussa tapauksessa valtionpäämiehen ollessa estynyt hoitamasta tehtäväänsä häntä sijaistaa kruununperimysjärjestyksessä seuraavana oleva valtionpäämiehen kelpoisuusehdot täyttävä henkilö väliaikaisena valtionhoitajana.[10]
Pääministerin on tiedotettava valtionpäämiehelle valtakunnan asioista, ja tarvittaessa hallitus voi kokoontua valtionpäämiehen johdolla konseljiin.[11] Konselji pidetään myös uuden hallituksen astuessa tehtäväänsä[12], mutta muuten valtionpäämies ei osallistu itse hallituksen muodostamiseen. Vaalien jälkeen pidettävissä valtiopäivien avajaisissa valtionpäämies julistaa valtiopäivät avatuiksi puhemiehen pyynnöstä.[13] Valtionpäämies toimii myös puheenjohtajana valtiopäivien ulkoasiainlautakunnassa (Utrikesnämnden)[14] – ei kuitenkaan ulkoasianvaliokunnassa (utrikesutskottet).
Hallitusmuodossa ei suoraan säädetä kruunusta luopumisesta, mutta se mahdollisestaan epäsuorasti 5 luvun 5 §:ssä. Mikäli kuningassuku sammuu, valtiopäivät valitsee valtionhoitajan hoitamaan valtionpäämiehen tehtäviä väliaikaisesti.[9] Mikäli hallitsija ei ole puoleen vuoteen hoitanut tehtäviään, valtiopäivät voi katsoa hänen eronneen tehtävästään.[15]
Kuningasta tai valtionpäämiehenä toimivaa kuningatarta vastaan ei voi nostaa syytettä.[16]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000164256.html
- ↑ Successionsordningen (1810:926) 1 §
- ↑ Successionsordningen 4 §
- ↑ Successionsordningen 5 §
- ↑ Successionsordningen 7 §
- ↑ Successionsordningen 8 §
- ↑ Regeringsformen (1974:152) 1 kap. 5 §
- ↑ Regeringsformen 5 kap. 2 §
- ↑ 9,0 9,1 Regeringsformen 5 kap. 5 §
- ↑ Regeringsformen 5 kap. 4 §
- ↑ Regeringsformen 5 kap. 3 §
- ↑ Regeringsformen 6 kap. 6 §
- ↑ Riksdagsordningen 3 kap. 6 §
- ↑ Regeringsformen 10 kap. 12 § 2 st.
- ↑ Regeringsformen 5 kap. 6 §
- ↑ Regeringsformen 5 kap. 8 §