Pyhäranta
Pyhäranta | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
![]() Pyhärannan kirkko. |
|
Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Seutukunta | Vakka-Suomen seutukunta |
Kuntanumero | 631 |
Hallinnollinen keskus | Rohdainen |
Perustettu | – |
Pinta-ala ilman merialueita |
148,38 km² 277:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
291,74 km² 262:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 143,51 km² |
– sisävesi | 4,87 km² |
– meri | 143,36 km² |
Väkiluku |
1 972 261:nneksi suurin 30.6.2022 [2] |
– väestötiheys | 13,74 as./km² (30.6.2022) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 15,3 % |
– 15–64-v. | 55,5 % |
– yli 64-v. | 29,2 % |
Äidinkieli | 2020 [4] |
– suomenkielisiä | 97,5 % |
– ruotsinkielisiä | 0,4 % |
– muut | 2,2 % |
Kunnallisvero |
21,75 % 64:nneksi suurin 2022 [5] |
Työttömyysaste | 8,2 % (2013) [6] |
Kunnanjohtaja | Harri Hiitiö |
Kunnanvaltuusto | 19 paikkaa |
2017–2021[7] • Kok. • SDP • Kesk. • Ps. |
10 5 3 1 |
www.pyharanta.fi |
Pyhäranta (aik. Pyhämaan Rohdainen) on Suomen kunta, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Kunnassa asuu 1 972 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 291,74 km2, josta 143,36 km2 on merialueita ja 4,87 km2 sisävesiä.[1] Väestötiheys on 13,74 asukasta/km2. Pyhärannan naapurikunnat ovat Laitila, Rauma ja Uusikaupunki.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhäranta oli vuonna 2015 Varsinais-Suomen maakunnan pohjoisin ja Etelä-Suomen mantereen läntisin kunta.[8]
Pyhärannan kirkonkylässä Rohdaisissa sijaitsee muun muassa kauppa, pankki, lounaskahvila, kukkakauppa, terveysasema ja leirintäalue.
Selkämeren kansallispuisto sijoittuu Pyhärannan, Kustavin, Uudenkaupungin, Rauman, Eurajoen, Luvian, Porin ja Merikarvian vesille.
Pyhärannan Natura-kohteita ovat Uudenkaupungin saaristo, Kulju-Taipaleenlahden salmimainen kaksiosainen sisälahti, joka erottaa Pyhämaan mantereesta, ja Otajärvi, joka on yksi Suomen parhaista lintuvesistä lajidiversiteetiltään ja parimäärältään.[9]
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hirslahti, Ihode, Kauhianpää, Kaukka, Kaunissaari, Kukola, Lahdenvainio, Nihtiö, Nuuski, Polttila, Radansuu, Reila, Reitula, Rihtniemi (Verknäs), Rohdainen, Santtio (Sandnäs), Valkama (Vitby), Varhokylä ja Ylikylä (Överby).
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Pyhärannassa oli 2 077 asukasta, joista 874 asui taajamissa, 1 168 haja-asutusalueilla ja 35 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pyhärannan taajama-aste on 42,8 %.[10] Pyhärannan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[11]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Ihode* | 622 |
2 | Pyhärannan kirkonkylä (Rohdainen) | 252 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Ihoden taajama sijaitsee pääosin Pyhärannassa, mutta pieneltä osin myös Laitilassa.[11]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinen Pyhärannan kunta muodosti Pyhämaan alueen kanssa yhden kunnan 1800-luvulta aina vuoteen 1908 asti, jolloin tuolloinen Pyhämaan Rohdainen, siis oikeastaan pitäjän mannerosa, ja Pyhämaan Luoto eli Pyhämaa erosivat omiksi kunnikseen. Pyhämaa liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1973.[12]
Nykyinen kansallisromanttista tyyliä edustava Pyhärannan kivikirkko valmistui vuonna 1909. Samalla paikalla on aiemmin ollut kaksi kirkkoa, vuosina 1690 ja 1758 valmistuneet Pyhärannan puukirkot.[13]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhärannan vs. kunnanjohtaja vuodesta 2018 on Harri Hiitiö. Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista 10 on Kokoomuksen hallussa kaudella 2017–2021.[7]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 kunnassa oli 509 työpaikkaa. Niistä 7,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 42 % palveluissa ja 48,5 % jalostuksessa. Pyhäranta oli Suomen neljänneksi teollistunein kunta: 39,3 prosenttia työvoimasta sai elantonsa teollisuudesta. Toisaalta palveluiden osuus oli pienempi kuin koko maan keskiarvo 75 %.[14][15]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden tukkukauppa Hallikallio, ikkunoita valmistava Saint-Gobain Glass Finland Oy ja AMH-Systems, joka suunnittelee ja toteuttaa paperi- ja elintarviketeollisuudelle järjestelmäratkaisuja materiaalien käsittelyyn ja liikuttamiseen.[16]
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pyhärannassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pyhärannan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[19] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[20]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttaa paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus[21].
Tunnettuja pyhärantalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anna Eriksson, laulaja
- Reijo Paavilainen, kuvanveistäjä ja mitalien muotoilija
- Laura Ruohola, toimittaja
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhärannan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla raastetusta perunasta tehty pannukakku (riivat pannkakko) ja lipeäkalakeitto (livekalasoppa).[22]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reilan alueella sijaitsee vuodesta 1969 toiminut Reilan harjoitus- ja ampuma-alue, jota käyttää Puolustusvoimat. Leirialue oli vuoteen 2009 asti myös pitkälti Lounais-Suomen Partiopiirin ja sitä edeltäneen Varsinais-Suomen Partiopiirin käytössä. Alueesta luovuttiin vuoden 2015 alussa[23]. Traficomin teettämien tilastojen mukaan Pyhärannassa oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Suomen paikkakunnista kolmanneksi eniten henkilöautoja, 650 autoa tuhatta asukasta kohden.[24]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miinalautta Pyhäranta
- Pyhärannan kirkko
- Pyhärannan vaakuna
- Pyhämaa
- Luettelo Pyhärannan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ 2,0 2,1 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
- ↑ 7,0 7,1 Kuntavaalit 2017, Pyhäranta Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Ojanperä, Päivi: Rihtniemen ranta maata rakkaampi. Turun Sanomat, 18.1.2015, s. 15-16.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi ja Satakunta (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ 11,0 11,1 Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Lyhyt historia Pyhämaa. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Pyhärannan kivikirkko Pyhärannan seurakunta. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Teemu Tebest: Alueen Pyhäranta yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta) (Haku kunnan nimellä laatikosta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
- ↑ Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.10.2011.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 28. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ Kari Suni: Armeija luopuu Pyhärannan Reilan ampuma-alueesta Satakunnan kansa. 14.9.2012. (Internet Archive)
- ↑ Anttilan perheessä tarvitaan liikkumiseen viisi autoa – katso, missä on eniten henkilöautoja per asukas yle.fi.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhäranta Antsamedia Commonsissa
Antsadata-kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]