Puolanka

Puolanka Puolango
vaakuna	sijainti
Puolangan kirkko
Maakunta	Kainuun maakunta
Seutukunta	Kehys-Kainuun seutukunta
Kuntanumero	620
Hallinnollinen keskus	Puolangan kirkonkylä
Perustettu	1867
Kokonaispinta-ala	2 598,71 km² 33:nneksi suurin 2022
– maa	2 461,21 km²
– sisävesi	137,50 km²
Väkiluku	2 405 243:nneksi suurin 30.6.2022
– väestötiheys	0,98 as./km² (30.6.2022)
– väestöennuste	Asukasmäärä laskee. (26.12.2018)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	9,1 %
– 15–64-v.	51,5 %
– yli 64-v.	39,5 %
Äidinkieli	2020
– suomenkielisiä	98,2 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,7 %
Kunnallisvero	21,50 % 90:nneksi suurin 2022
Työttömyysaste	18 % (2013)
Pormestari	Harri Peltola
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • Vas.  • Ps.  • Muut	15 4 1 1
www.puolanka.fi
Infobox OK

Puolanka on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa. Kunnan keskustaajama sijaitsee Puolankajärven pohjoisrannalla. Kunnassa asuu 2 405 ihmistä, ja sen pinta-ala on 2 598,71 km², josta 137,50 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 0,98 asukasta/km². Puolangan naapurikunnat ovat Hyrynsalmi, Paltamo, Pudasjärvi, Ristijärvi, Suomussalmi, Utajärvi ja Vaala. Puolangalta maakuntakeskukseen Kajaaniin on sata kilometriä ja Ouluun 125 kilometriä.

Historia

Puolangan ensimmäisiä asuttajia olivat saamelaiset, joista muun muassa paikkakunnan nimistö yhä kertoo. Nimi Puolanka merkitsee saameksi palopaikkaa. Muita saameen perustuvia nimiä ovat ainakin Piltunkijärvi, Jaurakkavaara, Askanmäki ja Jorva. Lisäksi kunnan alueelta, etenkin Kongas- ja Osamankajärven rantamilta, on tavattu useita niin sanottuja lapinraunioita.

Vakinaisesti alue asutettiin 1550-luvulla, jolloin seudulle saapui savolaisia. Asutus alkoi tihentyä 1560-luvun loppuvuosina. Puolangan ensimmäiset kylät olivat Kongasmäki, Voipuanjärvi, Kivarinjärvi ja Lylykylä.

Puolangan historiaan liittyy tunnettu tarina Askanmäen kauniista Kaijasta. Tarina ajoittuu 1600-luvun loppuvuosille. 1890-luvulla kirjailija Juhani Aho kuuli metsänhoitajatuttavaltaan Kaijan tarinan, josta hän sai aiheita romaaniinsa Juha.

Vuosi 1867 on Puolangan historian merkkivuosi, sillä tuolloin Hyrynsalmen seurakunnan alaisuudessa toiminut Puolangan kappeliseurakunta itsenäistyi. Samana vuonna perustettiin myös Puolangan kunta. Kunnan asukasluku ylitti 5 000 rajan vuoden 1900 tienoilla. Puolangan asukasluku oli suurimmillaan 1960, jolloin asukkaita oli 7 520. 1960-luvun loppupuolella väestö alkoi vähentyä. Kunnan aktiivisen politiikan ansioista Puolanka alkoi nopeasti teollistua 1970-luvulla. Kunnan huomattavin teollinen yritys on Sinisalo Sport Oy, joka on maailman suurin yksittäinen motocross-varusteita valmistava tuotantolaitos. Myös rakennustoiminnan merkitys kasvoi Kostamuksen rakennustöiden ansiosta 1970- ja 1980-luvuilla. 1985 Puolangan asukasluku oli 5 105. Väestömäärä on tuosta saakka ollut laskussa ja vuonna 2011 asukkaita oli 3 043.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Puolangan väestönkehitys 1980–2017
Vuosi			Asukkaita
1980			5 327
1985			5 049
1990			4 620
1995			4 286
2000			3 846
2005			3 408
2010			3 063
2015			2 776
2016			2 735
2017			2 696
2018			2 648
Lähde: Tilastokeskus.

Luonto

Puolanka jakautuu maisemiltaan kahteen osaan. Kunnan itäosaa hallitsevat komeat vaarat, länsiosille ovat sen sijaan ominaisia laajat nevalakeudet.

Kallioperä on vaihtelevaa. Itäosat kuuluvat Kainuun liuskealueeseen, jonka vaaraselänteet ovat kulutusta hyvin kestäviä kvartsiitteja. Kvartsiittien joukossa on useita kivilajeja, muun muassa Suomessa harvinaista kaoliinia, jota on Pihlajavaarassa, Leppälässä ja Pahkavaarassa. Länsiosan kallioperässä hallitsevat gneissigraniitit. Yleisin maalaji on moreeni. Kunnassa on useita harjujaksoja, mutta savea on vähän. Turvetta on paljon erityisesti kunnan länsi- ja eteläosissa. Kunnan itäosia halkoo pohjois- eteläsuuntainen vaarajakso, jonka tunnetuimmat vaarat ovat Rännivaara, Paljakka ja Kuirivaara. Syystä Puolankaa onkin kutsuttu ”Suomen vaarallisimmaksi pitäjäksi”. Puolanka on hyvin runsasmetsäinen kunta. Kainuun alkuperäisen metsäluonnon suojelemiseksi on perustettu Paljakan luonnonpuisto, jossa kasvavat muun muassa Suomen pisimmät kuuset. Kunnassa sijaitsee lisäksi Natura 2000 -ohjelman kohde Siikavaaran-Korpijoen seutu (FI1200401), jonka pääosan muodostaa Metsähallituksen mailla sijaitseva Siikavaaran luonnonsuojelualue. Siikavaara on sekä kasvillisuudeltaan että maisemallisesti Suomen arvokkaimpia luonnonsuojelualueita.

Puolangan vedet virtaavat Oulujoen, Kiiminkijoen ja Iijoen vesistöihin. Kiiminkijoen latvahaaroihin kuuluvassa Heinijoessa on 24 metriä korkea Hepoköngäs, Suomen huomattavin luonnontilainen vesiputous.

Liikenne

Kantatie 78 tulee Paltamosta Puolangalle ja jatkuu edelleen Pudasjärvelle. Seututie 800 Vaalasta jatkuu Puolangan kautta Taivalkoskelle. Yhdystie 8950 risteää valtatie 5:n kanssa Suomussalmella, kulkee Pesiökylän ja Joukokylän läpi, ylittäen seututie 800:n Joukokylässä ja päättyy kantatie 78:n risteykseen. Seututie 837 alkaa Utajärven keskustasta Sanginkylän, Juorkunan ja Särkijärven kylien kautta Puolangan keskustaan, jossa se risteää seututien 800 ja kantatien 78 kanssa. Seututie 891 alkaa Hyrynsalmelta valtatieltä 5 ja kulkee Hyrynsalmen keskustan, Haapolan, Väisälän, Kytömäen ja Rasinkylän kautta Puolangalle Leipivaaraan, jossa se yhtyy kantatiehen 78.

Kyliä

Aittokylä, Askankylä, Auho, Joukokylä, Kivarinjärvi, Kotila, Kongasmäki, Leipivaara, Lylykylä, Naulaperä, Puokio, Puolanka, Rasinkylä, Suolijärvi, Vihajärvi, Väyrylä, Yli-Oterma, Törmänmäki.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Puolangalla oli 2 669 asukasta, joista 1 485 asui taajamissa, 1 155 haja-asutusalueilla ja 29 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Puolangan taajama-aste on 56,3 %. Puolangan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Puolangan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 485 asukasta.

Urheilu

Puolangalla toimii muutamia urheiluseuroja. Yleisseura Puolangan Ryhti tarjoaa mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti niin talvi- kuin kesälajeja sisällä ja ulkona. Ryhti on useampana vuonna vastannut Kainuun rastiviikon järjestämisestä. Puolangan Ampujat tarjoaa mahdollisuuden ammunnan harrastamiseen. Omat seuransa löytyy myös keilaajille ja moottoriurheilijoille. Puolangan Pallo-80 on jalkapallon parissa toimiva erikoisseura. Puolangan Moottorikerho/Urheiluautoilijat toimii moottoriurheiluseurana. Puolangalla on myös moottoriurheilukeskus Roninkankaalla, jossa järjestetään yleisittäin kaksi jokamiesluokan kilpailua per vuosi.

Uskonnolliset yhteisöt

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Puolangalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Puolangan seurakunta

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Puolangan rauhanyhdistys. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva, vuonna 1986 perustettu Puolangan helluntaiseurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Puolangan alueella toimii Kajaanin ortodoksinen seurakunta.

Muuta

Puolanka ulkoisti terveyspalvelut Attendo Oy:lle vuoden 2013 vuoden alusta.

Kainuun Rastiviikot järjestettiin Puolangalla Luhtakankaalla kesällä 2016.

Lankafest järjestetään joka kesä Puolangan torilla. Esiintymässä on nimekkäitä esiintyjiä.

Talvisin Puolangan paljakan mittausasemalla on eniten lunta koko Suomesta.

Hepoköngäs

Nähtävyydet

Puolangan keskustaa Ouluun päin katsottuna.

• Hepoköngäs, Kainuun korkein luonnonvarainen vesiputous (24 m)
• Kiiskilän pappila: Lönnrot yöpyi vuonna 1827 rakennetussa pappilassa.
• Askanmäen kotiseututalo: Kauniin Kaijan kotitalona tunnettu Keskitalo on rakennettu vuonna 1874, mutta Askanmäen asutus juontaa 1500-luvulle saakka. Askanmäki on tullut kuuluisaksi Kauniiksi Kaijaksi kutsutusta emännästään, joka 1700-luvulla ryöstettiin tai lähti vapaaehtoisesti komean kauppavenäläisen mukaan Venäjälle. Askanmäessä on esitetty Raija Orasen käsikirjoittamaa laulunäytelmää Kauniin Kaijan Balladi - Pala Purppuraa. Talon esittely sekä majoitus- ja ruokapalveluja tilauksesta. Talossa on myytävänä käsitöitä. Aska on valittu Vuoden valtakunnalliseksi kyläksi 1999. Askanmäessä on kuvattu myös kohtauksia elokuvaan Rukajärven Tie.
• Tiaisen Torppa:1880-luvun alusta oleva kruununtorppa, joka on entisöity alkuperäisasuunsa. Tila toimii porttina Olvassuon luonnonpuistoon (65°01′17″N, 027°24′04″E )
• Puolangan kirkko: Olavi Sortan suunnittelema vuonna 1954 rakennettu kolmilaivainen pitkäkirkko.
• Isa Aspin patsas: Puolangalla vaikuttaneen, nuorena keuhkotautiin menehtyneen ensimmäisen suomenkielisen naislyyrikon patsas Isa Aspin puistossa, paljastettiin marraskuussa 2002[1]
• Puolanka-Pirtti, museo: Sisältää naisten ja miesten töihin liittyvää maa- ja kotitalousesineistöä sekä työkaluja
• Vartiopirtti: Vuonna 1932 käyttöön vihitty entinen suojeluskunnan talo Väyrylän kylällä.
• Paljakkatalo: Monitoimitalo; liikunta- ja kulttuuritalo, elokuvateatteri, luontonäyttely- ja ohjelmapalvelupiste, valmistunut kesällä 2000.
• Röllimaa: Paljakassa Metlan lähellä sijaitseva Rölli ja metsänhenki -elokuvan Röllikylän kuvauspaikka (64°38′52″N, 028°03′33″E )
• Lakikumpu: Lakikummun näköalatorni sijaitsee Paljakanpolun (20 km), sekä Köngäskierroksen (57 km) varrella. Lakikumpu kohoaa noin 345 metrin korkeuteen ja sieltä avautuvat komeat näkymät Ristijärven, sekä Hyrynsalmen puolella sijaitseville vaarajonoille ja järville (64°38′20″N, 028°03′10″E ).

Matkailu

Puolangan kunnanraja.

• Paljakan laskettelukeskus
• UKK-reitti
• Paljakan luonnonpuisto

Tapahtumia

• Puolangan rokuli
• Pessimismi-ilta (loppunut) Tilalla nykyisin Pessikarnevaalit.
• Lankafest
• Bändileiri (loppunut)

Ruokakulttuuri

Puolangan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla nauris-maitovelli, joka sisältää naurista ja perunaa.

Tunnettuja puolankalaisia

• Santeri Haapanen, kansanedustaja
• Tuulikki Kemppainen, hiihtäjä
• Markku Kukkoaho, juoksija
• Louis (Lauri) Moilanen, amerikansuomalainen jättiläinen ja voimamies
• Kalle Määttä, lentopalloilija
• Juha Sipilä, pääministeri (kävi koulua Puolangalla)
• Lasse Väisänen, jalkapalloilija

Katso myös

• Luettelo Puolangan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

64°52′05″N, 027°40′15″E

Aiheesta muualla

• Puolangan kunnan kotisivut
• Puolankainfo
• Iltasanomat "Suomen lumisin paikka"
• Tilastokeskus - Puolangan kunnan avainluvut

Puolanka