Pohjoismaat
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Antsawikiä parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Väkiluvut |
Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa. Pohjoismaihin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Myös Tanskan itsehallinnolliset alueet, Färsaaret ja Grönlanti, Norjan Huippuvuoret ja Jan Mayen, sekä Suomen itsehallinnollinen maakunta Ahvenanmaa kuuluvat Pohjoismaihin. Yhteistyöelin on Pohjoismaiden neuvosto. Pohjoismaissa asuu yhteensä noin 27 miljoonaa ihmistä.
Yhtenäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoismailla on hyvät keskinäiset suhteet, ja ne tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi talouden ja politiikan alueilla. Pohjoismaiden kansalaiset voivat liikkua vapaasti maasta toiseen ilman passia ja tehdä työtä muissa Pohjoismaissa ilman työlupaa. Pohjoismaita yhdistävät myös liput: jokainen lippu lukuun ottamatta Grönlantia pohjautuu Dannebrogiin.
Pohjoismaat ovat kulttuuriltaan suhteellisen yhtenäisiä, ja niillä on paljon yhteistä historiaa. 1400-luvulla kaikki Pohjoismaat kuuluivat Kalmarin unioniin. Suomi on ollut Ruotsin osa, Tanska on puolestaan hallinnut Norjaa ja Islantia. 1800-luvulla Norja oli unionissa Ruotsin kanssa.
Toisen maailmansodan jälkeen Pohjoismaiden välinen yhteistyö on ollut melko kiinteää. Pohjoismaasta toiseen muuttaminen ja matkustaminen on tehty keskinäisin sopimuksin hyvin helpoksi. Suomi korosti 1950-luvulla pohjoismaista yhteistyötä, sillä se oli yksi tapa korostaa sitä, että Suomi oli rautaesiripun länsipuolella. Viime vuosina yhteistyö on hieman rakoillut, koska vain osa Pohjoismaista kuuluu Euroopan unioniin.
Pohjoismaita on pidetty myös sisäpolitiikan suhteen yhteneväisinä; kaikilla on korkea verotusaste, mikä mahdollistaa laajan ilmaisten tai edullisten julkisten palvelujen ylläpitämisen (nk. pohjoismainen hyvinvointivaltio). Lisäksi työttömyys on yritetty pitää mahdollisimman pienenä. Tosin mallin ennustetaan joutuvan haasteiden eteen huoltosuhteen heiketessä väestön ikääntymisestä johtuen.lähde?
Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin, norjan ja tanskan kielet ovat niin lähellä toisiaan, että luettu teksti on toisen kielen puhujan ymmärrettävissä. Skandinaavisten kielten keskinäinen ymmärrettävyys heikkenee kuitenkin radikaalisti, kun mantereen kieliä verrataan saarien kieliin, kuten islantiin. Skandinaavisten kielten ääntämyksessä on kuitenkin huomattavia eroja. Ruotsia ja norjaa taitaville puhuttu tanska tuottaa yleensä vaikeuksia.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoismaat ja Skandinavia ovat eri asioita. Skandinavia tarkoittaa vain Skandinavian niemimaata, jonka muodostavat suunnilleen koko Ruotsi ja Norja lukuun ottamatta Ruijaa, Huippuvuoria ja Jan Mayenia. Myöskään sanaa Fennoskandia ei pitäisi käyttää merkityksessä Pohjoismaat, koska Fennoskandiaan kuuluu myös osia Venäjästä ja toisaalta ei Tanskaa, Islantia, Färsaaria eikä Grönlantia.
Poliittinen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosisata | Pohjoismaat | |||||
2000-luku | Tanska (EU) | Färsaaret | Islanti | Norja | Ruotsi (EU) | Suomi (EU) |
1900-luku | Tanska | Ruotsi | Suomi | |||
1800-luku | Tanska | Ruotsi-Norja | Suomen suuriruhtinaskunta (Venäjä) | |||
1700-luku | Tanska-Norja | Ruotsi | ||||
1600-luku | ||||||
1500-luku | ||||||
1400-luku | Kalmarin unioni | |||||
1300-luku | Tanska | Norja | Ruotsi | |||
1200-luku | ||||||
1100-luku | Färsaaret | Islanti | Norja | |||
Kansat | Tanskalaiset | Färsaarelaiset | Islantilaiset | Norjalaiset | Ruotsalaiset | Suomalaiset |
Pohjoismaiden vertailutaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Selitteet | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
---|---|---|---|---|---|
Asukasluku (2015 arvio) |
5 678 348 | 5 522 726 | 329 100 | 5 165 800 | 10 042 928 |
Pinta-ala | 42 915km² | 338 448km² | 103 001km² | 323 787km² | 450 295km² |
Väestötiheys | 131/km² | 18/km² | 3,1/km² | 15,5/km² | 21,5/km² |
Pääkaupunki | Kööpenhamina | Helsinki | Reykjavík | Oslo | Tukholma |
Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | tasavalta | tasavalta | perustuslaillinen monarkia | perustuslaillinen monarkia |
Nykyiset valtionpäämiehet | Margareeta II (kuningatar) Mette Frederiksen (pääministeri) |
Sauli Niinistö (presidentti) Sanna Marin (pääministeri) |
Guðni Thorlacius Jóhannesson (presidentti) Katrín Jakobsdóttir (pääministeri) |
Harald V (kuningas) Erna Solberg (pääministeri) |
Kaarle XVI Kustaa (kuningas) Stefan Löfven (pääministeri) |
Pääkielet | tanska | suomi ja ruotsi | islanti | norja | ruotsi |
Pääuskonnot | 79 % kristinusko 16 % Uskonnottomuus 4 % muut uskonnot |
70,8 % kristinusko 27,4 % Uskonnottomuus 1,7 % muut uskonnot[1] |
76,8 % kristinusko 7,8 % Uskonnottomuus 15,4 % muut uskonnot[2] |
76,8 % kristinusko 19,2 % Uskonnottomuus 4,1 % muut uskonnot[3][4][5] |
53 % – 66 %[6] kristinusko 43 % Uskonnottomuus 4 % muut uskonnot |
BKT (normaali) | 336,7 miljardia USD | 267,3 miljardia USD | 13,6 miljardia USD | 522,3 miljardia USD | 579,7 miljardia USD |
BKT (reaalimuutos) per capita | 59 921 USD | 49 265 USD | 45 416 USD | 103 586 USD | 60 566 USD |
BKT (PPP) | 240,9 miljardia USD | 218,3 miljardia USD | 13,2 miljardia USD | 328,0 miljardia USD | 418,2 miljardia USD |
BKT (PPP) per capita | 43 080 USD | 40 045 USD | 41 001 USD | 64 363 USD | 43 407 USD |
BKT kasvu (normaali) | 0,1% | -0,6% | 1,9% | 1,6% | 0,9% |
Sotilasbudjetti (BKT) | 1,41% BKT:sta | 1,47% BKT:sta | 0,13% BKT:sta | 1,4% BKT:sta | 1,18% BKT:sta |
Asevoimien (joukkojen) vahvuuslähde? | 12 135 (sotilasta) | 365 000 (sotilasta) | 130 (sotilasta) | 39 700 (sotilasta) | 50 000 (sotilasta) |
Työvoima määrä | 2 795 000 | 2 685 000 | 181 100 | 2 707 000 | 5 107 000 |
Suurimmat kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa on lueteltu kunkin Pohjoismaan 10 suurinta kuntaa. Tanskan lähdetiedoissa eivät ole mukana Färsaarten ja Grönlannin tiedot.
Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa on lueteltu kunkin Pohjoismaan 10 suurinta taajamaa. Tanskan lähdetiedoissa eivät ole mukana Färsaarten ja Grönlannin tiedot.
|
|
|
|
|
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Väestörakenne Tilastokeskus
- ↑ Populations by religious and life stance organizations 1998–2019 Statistics Iceland.
- ↑ Church of Norway 14.5.2019 Statistics Norway
- ↑ Members of Christian communities outside the Church of Norway. 3.12.2019 Statistics Norway
- ↑ Members of religious and life stance communities outside the Church of Norway, by religion/life stance. 3.12.2019 Statistics Norway
- ↑ Svenska kyrkan i siffror Svenska kyrkan
- ↑ Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.2.2016. (ruotsiksi)
- ↑ FOLK1: Folketal den 1. i kvartalet efter kommune, køn, alder, civilstand, herkomst, oprindelsesland og statsborgerskab Danmarks Statistik. Viitattu 28.2.2016. (tanskaksi)
- ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 Tilastokeskus. Viitattu 13.4.2018.
- ↑ Folkemengde, etter kjønn og ettårig alder. 1. januar (K) Statistisk sentralbyrå. Viitattu 28.2.2016. (norjaksi)
- ↑ Population by municipalities, sex and age 1 January 1998-2015 - Current municipalities Statistics Iceland. Viitattu 28.2.2016. (englanniksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.2.2016. (ruotsiksi)
- ↑ BY1: Folketal 1. januar efter byområde, alder og køn Danmarks Statistik. Viitattu 28.2.2016. (tanskaksi)
- ↑ Tarkoittaa Kööpenhaminan ympärille kasvanutta taajamaa. Lähteessä nimellä "Hovedstadsområdet", jonka väkiluku on ilmoitettu myös kunnittain.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 28.2.2016.
- ↑ Tettsteder. Folkemengde og areal, etter kommune. 1.januar 2015 Statistisk sentralbyrå. Viitattu 28.2.2016. (norjaksi)
- ↑ Population by locality, age and sex 1 January 2011-2015 Statistics Iceland. Viitattu 28.2.2016. (englanniksi)
- ↑ Englanninkielisessä lähteessä "Greater Reykjavík"
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pohjola-Norden – Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto
- Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto
- Haloo Pohjola – Pohjoismaiden ministerineuvoston tietopalvelu yrityksille ja yksityishenkilöille
- www.norden.org - Pohjoismaiden neuvosto
- The Nordic social model: Sustainable prosperity and welfare?
Antsadata-kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]