Planeetta
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan sanoista αστήρ πλανήτης (astēr planētēs), jotka tarkoittavat ”vaeltavaa tähteä”.[1][2][3] Yleensä planeetan pyörimisliike akselinsa ympäri aiheuttaa jonkin verran litistymistä. Koska kappaleen massa vaikuttaa suoraan sen keskustassa vallitsevaan paineeseen ja lämpötilaan, massan ollessa tarpeeksi suuri ja kemiallisen koostumuksen ollessa sopiva ”planeetan” sisällä käynnistyy ydinfuusio. Tällöin kappaletta kutsutaan tähdeksi. Planeetat heijastavat tähtensä valoa. Tähti ja sitä kiertävät planeetat sekä muut pienemmät kappaleet muodostavat aurinkokunnan.
Planeetan määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Planeetan määritelmä
Kysymys siitä, milloin jokin taivaankappale on planeetta, on jossakin määrin sopimuksenvarainen, eikä mitään yksikäsitteistä rajaa suurikokoisen asteroidin tai suuren jäätyneen komeettamaisen kappaleen ja pienen planeetan tai toisaalta pienen ruskeaksi kääpiöksi jääneen tähden ja jättiläisplaneetan välillä ole. Tämä epätarkkuus johtuu planeetan määritelmän historiallisesta alkuperästä: muinoin taivaankappaleet jaettiin liikkumattomiin kiintotähtiin ja liikkuviin planeettoihin. Nykyisellä havaintotekniikalla tämä jako ei kuitenkaan enää ole riittävä, sillä toisaalta tähtien liikkeitä pystytään mittaamaan ja toisaalta tunnetaan paljon pienkappaleita, joiden kutsuminen planeetoiksi ei ole mielekästä.
Vuonna 2006 pidetyssä Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin kokouksessa planeetalle päätettiin uusi määritelmä, jonka mukaan planeetaksi kutsutaan taivaankappaletta, joka kiertää järjestelmän tähteä, jolla on riittävästi massaa luhistua oman painovoimansa vaikutuksesta lähelle pyöreätä muotoa ja joka hallitsee omaa kiertorataansa. Aiemmin planeetaksi luettu Pluto menetti uuden määritelmän myötä statuksensa, sillä se ei täytä kolmatta ehtoa: noin 20 vuotta kiertoajastaan se kulkee Neptunuksen radan sisäpuolella, jolloin Neptunus on sen alueella kiertoradan hallitseva osapuoli. Lisäksi Pluto on vain yksi monista Kuiperin vyöhykkeen kohteista, jotka kiertävät Aurinkoa keskimäärin Neptunusta kauempana. Täten Pluto ei myöskään hallitse rataansa, sillä muiden Kuiperin vyöhykkeen kohteiden yhteenlaskettu massa ylittää Pluton massan.[4][5] Myös ensimmäiset löydetyt asteroidit Vesta, Juno, Ceres ja Pallas oli luokiteltu planeetoiksi ennen 1850–1860-lukuja, jolloin uusien asteroidien löytyminen sai astronomit ymmärtämään niiden olevan vain ensimmäiset löydetyt kohteet asteroidivyöhykkeellä.[6][7]
Planeettojen luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Planeettojen luokittelu perustuu oman aurinkokuntamme planeettoihin. Muiden tähtien ympäriltä tunnetaan tämän luokittelun kannalta ongelmallisia kappaleita.
Jättiläisplaneetat (esimerkiksi Jupiter) koostuvat kaasuista ja nesteestä. Kaasukehän valtava paine aiheuttaa kaasujen muuttumisen nesteeksi syvemmällä ilmakehässä; paksun nestekerroksen alla on pieni kiinteä ydin. Jättiläisplaneetat ovat varsin massiivisia.
Maankaltaiset planeetat (esimerkiksi Maa) koostuvat lähinnä piioksidin ja metallien muodostamista yhdisteistä. Ne ovat jättiläisplaneettoihin verrattuna melko pienimassaisia. Kiviplaneetalla voi olla sula ydin.
Aurinkokunnan planeetat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Taulukoita Aurinkokunnan planeetoista
| Planeettojen ominaisuudet | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimi | Symboli | Päiväntasaajan läpimitta Maan läpimittaa |
Massa Maan massaa |
Keskietäisyys Auringosta (AU) |
Kiertoaika (vuotta) |
Radan kaltevuus auringon päiväntasaajaa vastaan (°) |
Radan soikeus |
Pyörähdysaika (päivää) |
Kuita | Renkaita | Kaasukehä |
| Maankaltaiset planeetat | |||||||||||
| Merkurius | Tiedosto:Mercury symbol.svg | 0,39 | 0,06 | 0,39 | 0,24 | 3,38 | 0,206 | 58,64 | ei | ei | minimaalinen |
| Venus | Tiedosto:Venus symbol.svg | 0,95 | 0,82 | 0,72 | 0,62 | 3,86 | 0,007 | <243,02 | ei | ei | CO2, N2 |
| Maa | Tiedosto:Earth symbol.svg | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 7,25 | 0,017 | 0,997 | 1 | ei | N2, O2 |
| Mars | Tiedosto:Mars symbol.svg | 0,53 | 0,11 | 1,52 | 1,88 | 5,65 | 0,093 | 1,03 | 2 | ei | CO2, N2 |
| Jättiläisplaneetat | |||||||||||
| Jupiter | Tiedosto:Jupiter symbol.svg | 11,21 | 317,8 | 5,20 | 11,86 | 6,09 | 0,048 | 0,41 | 63 | on | H2, He |
| Saturnus | Tiedosto:Saturn symbol.svg | 9,41 | 95,2 | 9,54 | 29,46 | 5,51 | 0,054 | 0,43 | 56 | on | H2, He |
| Uranus | Tiedosto:Uranus symbol.svg | 3,98 | 14,6 | 19,22 | 84,01 | 6,48 | 0,047 | <0,72 | 27 | on | H2, He |
| Neptunus | Tiedosto:Neptune symbol.svg | 3,81 | 17,2 | 30,06 | 164,8 | 6,43 | 0,009 | 0,67 | 13 | on | H2, He |
Plutoa ei lueta enää planeetaksi, vaan se on saanut uuden luokituksen: kääpiöplaneetta ja plutoidi.
On arveltu, että Aurinkoa kiertää hyvin kaukaisella kiertoradalla "Planeetta yhdeksän", kymmenen kertaa Maata painavampi planeetta, joka vaikuttaa plutoidien kiertoratoihin. Sen olemassaoloa ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu.[8]
Aurinkokunnan ulkopuoliset planeetat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Auringon lisäksi monilla muillakin tähdillä on planeettoja. Aurinkokunnan ulkopuolelta löydettyjä planeettoja kutsutaan eksoplaneetoiksi.[9] Ensimmäinen varmistettu eksoplaneetta löydettiin vuonna 1992, ja 29. maaliskuuta 2019 löydettyjen eksoplaneettojen määrä oli jo 4 023.[10]
Eksoplaneetalla ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää, joten arviot planeetoiksi laskettavien aurinkokunnan ulkopuolisten kappaleiden määristä vaihtelevat.[11] Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan Linnunradassa sijaitsevilla tähdillä on kiertolaisinaan keskimäärin 1,6 planeettaa. Lisäksi Linnunradassa saattaa olla jopa 100 000 kertaa enemmän tähtienvälisiä planeettoja kuin galaksissa on pääsarjan tähtiä. Nämä vapaat planeetat eivät ole gravitaationaalisesti sidottuja muihin kohteisiin.[12][13]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Todellisuuden rakenne, s. 59. Viitattu 4.11.2010.
- ↑ IAU 2006 General Assembly: Result of the IAU Resolution votes 2006. International Astronomical Union. Viitattu 24.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Working Group on Extrasolar Planets (WGESP) of the International Astronomical Union 2001. IAU. Viitattu 24.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Paukku, Timo: Astronomit pudottivat Pluton planeettojen joukosta Helsingin Sanomat. 24.8.2006. Viitattu 19.6.2013.
- ↑ Neil, deGrasse Tyson: The Pluto files: the rise and fall of America's favorite planet, s. 118. W.W. Norton, 2009. ISBN 0393065200. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ James L. Hilton: When did the asteroids become minor planets? The United States Naval Observatory. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Frances Barbara Burton: ”Introduction; Fifth, sixth, seventh & eighth planets. Vesta, Juno, Ceres and Pallas”, Astronomy simplified, s. 17, 41. , 1838. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.4.2014). (englanniksi)
- ↑ Suominen, Mikko & Pekkola, Marko: Tietokonemallin kova ennuste - aurinkokunnassa on yhdeksäs planeetta Tähdet ja avaruus. 20.01.2016. Viitattu 29.9.2018.
- ↑ The Extrasolar Planet Encyclopaedia – Catalog Listing Exoplanet.eu. Viitattu 5.10.2018 (englanniksi).
- ↑ http://exoplanet.eu/catalog/
- ↑ Exoplanet Criteria for Inclusion in the Exoplanet Archive NASA Exoplanet Archive. Nasa. Viitattu 26.8.2012. (englanniksi)
- ↑ A. Cassan, et al.: One or more bound planets per Milky Way star from microlensing observations. Nature, 12.1.2012, 481. vsk, s. 167–169. doi:10.1038/nature10684. arXiv:1202.0903v1 Viitattu 29.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Louis E. Strigari, Matteo Barnabe, Philip J. Marshall, Roger D. Blandford: Nomads of the Galaxy. Mon.Not.Roy.Astron.Soc., 12.1.2012, 423. vsk, s. 1856–1865. arXiv:1201.2687. arXiv:1201.2687 Viitattu 29.8.2012. (englanniksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Krauss, Lawrence M.: Atomi: Matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen. (Alkuteos: Atom: An Odyssey from the Big Bang to Life on Earth...and Beyond, 2001.) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002. ISBN 952-5202-51-8.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taivaalla tapahtuu - Planeetat URSA. Viitattu 5.10.2018.
- Kemppi, Emilia: Planeetat ja Pluto Yle - Oppiminen. 3.9.2012. Viitattu 5.10.2018.
- Krautsuk, Satu: Puolet aurinkokunnan planeetoista näkyy nyt taivaalla paljain silmin – "En ole ikinä kokenut tällaista" Yle - Uutiset. 28.10.2015. Viitattu 5.10.2018.