Pielavesi
Pielavesi | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
Seutukunta | Ylä-Savon seutukunta |
Kuntanumero | 595 |
Hallinnollinen keskus | Pielaveden kirkonkylä |
Perustettu | 1811[1] |
Kokonaispinta-ala |
1 406,51 km² 81:nneksi suurin 2022 [2] |
– maa | 1 153,23 km² |
– sisävesi | 253,28 km² |
Väkiluku |
4 214 190:nneksi suurin 30.6.2022 [3] |
– väestötiheys | 3,65 as./km² (30.6.2022) |
Ikäjakauma | 2020 [4] |
– 0–14-v. | 13,5 % |
– 15–64-v. | 48,9 % |
– yli 64-v. | 37,6 % |
Äidinkieli | 2020 [5] |
– suomenkielisiä | 98,1 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 1,8 % |
Kunnallisvero |
21,75 % 64:nneksi suurin 2022 [6] |
Kunnanjohtaja | Vilma Kröger |
Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
2017–2021[7] • Kesk. • Ps. • Vas. • Kok. • SDP • KD |
13 5 4 2 2 1 |
www.pielavesi.fi |
Pielavesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 4 214 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 1 406,51 km2, josta 253,28 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 3,65 asukasta/km2. Pielaveden yritykset kuuluvat Pielaveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.
Kunnassa sijaitsee myös Pielavesi-niminen, yli sadan neliökilometrin suuruinen järvi.
Pielavedellä sijaitsee presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti Lepikon torppa. Lisäksi Pielavesi on tunnettu lentopallojoukkueestaan, Pielaveden Sammosta. Kesäisin Pielavedellä järjestetään Muikkuvestivaalit -niminen tapahtuma.[8]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pielavesi sijaitsee Pohjois-Savossa. Sen naapurikunnat ovat Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Pihtipudas, Pyhäjärvi ja Tervo.[8]
Pielaveden korkeimpia mäkiä ovat Hirvivuori (217 m), Tommonmäki (188 m) ja Rinteenvuori (167 m merenpinnan yläpuolella).[9]
Pielaveden Natura-kohteita ovat Valkeiskylän ja Ventojoen vanhat luonnontilaiset metsät, Pangansuo, jossa kasvaa useita harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja, Koivujoki järvitaimenineen ja Hirvijärven lehto, jossa kasvaa harvinainen ukonhattu.[10]
Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinämäki, Jokijärvi, Joutsenniemi, Jylhä, Jylänki, Karjala, Koivujärvi, Kotaniemi, Kuivaniemi, Kurolanlahti, Lammassalo, Lampaanjärvi, Lappetelä, Laukkala, Leppämäki, Löytynjärvi, Löytynmäki, Niemisjärvi, Ohemäki, Pahkamäki, Pajumäki, Pajuskylä, Panka, Pappila, Pauha, Penttilänlahti, Pielavesi, Petäjäjärvi, Pukara, Ristinen, Saarela, Sulkava, Säviä, Taipale, Tallus, Tommonmäki, Tuovilanlahti, Vaaraslahti ja Venetmäki.
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Pielavedellä oli 4 624 asukasta, joista 1 974 asui taajamissa, 2 589 haja-asutusalueilla ja 61 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pielaveden taajama-aste on 43,3 %.[11] Pielaveden taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Pielaveden kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 974 asukasta.[12]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pielavesi oli 1600-luvulla Iisalmen ja Rautalammin emäseurakuntien harvaanasuttua rajaseutua. Se perustettiin Iisalmen kappeliseurakunnaksi vuonna 1683 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1811[1]. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Pielaveden Lammassaloon, myöhempään Kirkkosaareen vuonna 1692. Pitäjän asukkaat olivat järven rannoilla asuvia kalastajia ja kaskeajia.[13] Nykyinen lääninarkkitehti Ferdinand Öhmanin suunnittelema Pielaveden kirkko valmistui 1878, keskustaajamasta noin 30 kilometriä pohjoiseen rakennettiin Laukkalan kirkko vuonna 1939-1940.
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pielaveden kunnanjohtajana toimii yhteiskuntatieteiden maisteri Vilma Kröger, joka on ollut kunnassa töissä vuodesta 2012.[14] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pielaveden kunnassa elinkeinorakenne on alkutuotanto 26,7 %, palvelut 61,5 % ja jalostus 11,8 %.[15]
Pohjois-Pielaveden suurin elinkeinoryhmä on maa- ja metsätalous, etenkin lypsykarja ja kasvinvijely. 23 viljelijän yhtiö on rakennuttanut Suomen suurimman yksityisen viljankuivurin ja varaston kunnan pohjoisosaan.[16]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maatalous-Rauta Raatikainen, henkilöstöpalveluille yritysksille tarjoava Kairest ja Metsäkuljetus Hyväriset.[17]
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pielavedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]
Seurakunta kuuluu Ylä-Savon seurakuntayhtymään.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pielaveden alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.[20]
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pielavedellä on yksi Suomen tunnetuimmista lentopallojoukkueista, Pielaveden Sampo. KuPS-Volleyn konkurssin jälkeen SM-liigassa savolaista lentopalloperinnettä menestyksekkäästi jatkanut Sampo on liigan suurimpia seuroja. Suomen mestaruuden Pielaveden Sampo on voittanut vuosina 2004, 2005 ja 2009. SM-hopeaa joukkue on voittanut vuosina 2001, 2007, 2008 ja 2010. Pielaveden Sampo on yleisseura jolla on myös muita urheilulajeja, mm. keihäänheittäjä Antti Ruuskanen edustaa seuraa.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koivujärven kylän pohjoisosassa sijaitsee puolustusvoimien Itä-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva Koivujärven varasto-osasto.[21] Alue kuului aikaisemmin Kuopion Asevarikon kokoonpanoon. Alueella on myös oma sotilaspalokunta.
Pelastus ja ensihoitopalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelastuspalvelut Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon pelastuslaitos.Pelastuslaitoksella on Pielavedellä pelastusyksikkö RPS 461, säiliöyksikkö 463, ensivasteyksikkö 467 sekä mönkijä ja vene. Ensihoitopalveluja Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri, KYS Ensihoitokeskus. EPS 323 (Ennen EPS 335 ja PV 191) on hoitotasoinen ensihoitoyksikkö.selvennä
Tunnettuja pielaveteläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paavo Castren, professori, kirjailija
- Urho Kekkonen, presidentti
- Lauri Kokkonen, näytelmäkirjailija
- Joonas Kokkonen, akateemikko, pielavetistä sukua, kesäasukas
- Juha Laukkanen, keihäänheittäjä
- Leo (Leo Makkonen), arkkipiispa
- Tuure Niskanen, mestaripelimanni
- Tapio Nousiainen, kirjailija
- Antti Ruuskanen, keihäänheittäjä
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Pielaveden perinneruoaksi valittiin maitoliemeen tehty kalakeitto, jossa on myös kananmunanlohkoja.[22]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antsadata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö), s. 9076. Helsinki: Otava, 1983.
- ↑ 2,0 2,1 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ 3,0 3,1 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ 7,0 7,1 Kuntavaalit 2017, Pielavesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ 8,0 8,1 Pielavesi-info. Viitattu 25.12.2014.
- ↑ Luonto ja rakennettu ympäristö Pohjois-Pielavesi. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Pielaveden Kirkkosaari (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Vilma Kröger Pielaveden kunnanjohtajaksi Savonsanomat.fi. Viitattu 27.1.2016.
- ↑ Pielavesi-info Pielavesi. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ Elinkeinot Pohjois-Pielavesi. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kuopion-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Puolustusvoimien varikko- ja varastotoimintojen kehittäminen (FI.PLM.7006, 1008/4610/2004, s. 33)
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pielavesi Antsamedia Commonsissa
|