Palkka
Palkka on työnantajan työntekijälle työn tekemisestä maksama, tyypillisesti rahallinen korvaus.
Rahapalkan ohella tai sen sijaan voidaan palkkaa maksaa mm. luontoisetuna. Tällöin työntekijä saa esimerkiksi puhelin-, ateria-, asunto- tai autoedun. Palkkaa saatetaan maksaa myös osakkeina tai optioina.
Bruttopalkka on palkka, josta ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja. Kun ne vähennetään bruttopalkasta, saadaan nettopalkka.
Palkan suuruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palkka määräytyy työntekijän ja työnantajan välisen sopimuksen mukaan, jonka vähimmäisehdot määrää Suomessa työehtosopimus (TES). Aikapalkkaa maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella, esimerkiksi viikko-, kuukausi- tai tuntipalkkana. Urakkapalkaksi kutsutaan työn tulosten perusteella maksettua palkkaa.
YK:n Ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus kohtuulliseen palkkaan, joka takaa työntekijälle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon.[1]
Palkanmaksu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa palkka on työsopimuslain mukaan maksettava pankkitilille (ns. palkka pankkiin -järjestelmä). Käteisenä palkan saa maksaa enää vain pakottavasta syystä. Päivää, jolloin rahan on oltava tilillä, kutsutaan yleisesti palkkapäiväksi tai "tilipäiväksi". Mikäli palkanmaksupäivä osuu pyhäpäiväksi, maksetaan palkka yleensä pyhäpäivää edeltävänä arkipäivänä.
Palkka verotuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katso myös: Ansiotuloverotus
Suomen verotuksessa käsite palkka kattaa rahapalkan lisäksi eräitä muita palkanluontoisia eriä. Tällaisia ovat työ- tai virkasuhteessa saadut palkkiot, etuudet ja korvaukset. Palkkaa ovat myös luontoisedut, erilaiset palkanlisät, joulurahat, tantieemit, bonukset ja veronalaiset henkilökuntaedut.
Työ- tai virkasuhteen olemassaolo ei ole välttämätön edellytys suorituksen verottamiselle palkkana. Tietyissä tilanteissa palkaksi katsotaan eräät palkkiot ja korvaukset sekä avoimen yhtiön yhtiömiehen nostama palkka.[2]
Myös vaihtotyö katsotaan palkaksi, vaikka rahapalkkaa ei maksettaisikaan. Tällöin osapuolet ovat sopineet, että he tekevät työtä vastavuoroisesti toinen toisilleen. [3]
Palkka ja muut työvoimakustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palkka on työntekijälle keskeinen tulonlähde ja samalla se on työnantajalle merkittävä menoerä osana työvoimakustannuksia.[4]
Metalliteollisuudessa työvoimakustannukset muodostuvat
|
|
|
Työnantajan työvoimakustannus on noin 1,66 kertaa työajan tuntipalkka. 27 euron työvoimakustannuksissa on 16 euroa tuntipalkkaa ja 11 euroa muita työvoimakustannuksia.
Palkkavertailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työpaikkaa vaihtaessa oikeaa palkkatason voi katsastaa netistä. Esimerkiksi Payscale-, Wageindicator- tai Palkkalaskuri-palveluissa voi vertailla omaa palkkaansa vastaavaa työtä tekevien palkkaan. Tiedot perustuvat vertailujen yhteydessä ilmoitettuun omiin tietoihin. Palkkatietopalvelut antaa alan realistisen palkkatason, kun työehtosopimuksiin on kirjattu minimi [5].
Palkat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2011 kokoaikaisen palkansaajan keskipalkka oli 3 111 euroa kuussa ja mediaani 2 776, tuntiansioina 18,35 ja 16,17.[6]
Palkka vaihtelee suuresti muun muassa työtehtävän mukaan. Suomessa kaikkien palkansaajien keskiansio vuonna 2009 oli noin 2 964 euroa kuukaudessa. Palkkoja nostetaan usein vuosittain inflaation vastapainoksi.[7]
Vuonna 2007 työntekijän tuottavuus oli 35 €/tunti.[8].
Palkkatason nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa reaaliansiot kasvoivat kolminkertaisiksi vuosina 1960–2010.[9]
Palkat nousivat reaalisesti (eli hintoihin verrattuna) 3,5 % vuodessa 1960-luvulla, 1,8 % vuodessa 1970-luvulla, 2,3 % vuodessa 1980-luvulla, 1,3 % vuodessa 1990-luvulla ja 2,2 % vuodessa 2000-luvulla.[9]
| Vuosi | Kuukausipalkka |
|---|---|
| 1985 | 973 € |
| 1990 | 1 452 € |
| 1995 | 1 717 € |
| 2000 | 2 036 € |
| 2005 | 2 497 € |
| 2010 | 2 994 € |
| 2014 (arvio) | 3 305 € |
Palkkatietämys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että yksilö tuntee palkan määräytymisperusteet ja ymmärtää, miten oma työsuoritus vaikuttaa palkkaukseen. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan harva Suomessa ymmärtää, miten voisi vaikuttaa omaan palkkaansa tai miksi ylipäätään saa sellaista palkkaa kuin saa. Jopa puolet vastaajista ei tutkimuksessa tiennyt, miten heidän suorituksensa vaikuttaa heidän palkkaansa. Joka toisella ei myöskään ollut käsitystä, miten heidän on toimittava, jotta he voisivat saada palkankorotuksen. Palkkatietämys on parempi, jos palkka-asioita ei organisaatiossa salailla, vaan niistä viestitään avoimesti – esim. tiedot palkkatasojen määrittelyistä ovat kirjallisesti saatavilla.[11]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. United Nations Human Rights -sivusto. http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin
- ↑ Verohallinto: Palkka ja työkorvaus verotuksessa
- ↑ Mikä on palkkaa? Verohallinto. Päivitetty 1.3.2013
- ↑ Tulosta ja palkkaa 2014. Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen liitto ry. Archived by WebCite®
- ↑ * http://www.digitoday.fi/tyo-ja-ura/2008/08/04/nettipalvelu-paljastaa-palkkatason/200820051/66 Nettipalvelu paljastaa palkkatason
- ↑ Tässä on suomalaisen keskipalkka – tienaatko enemmän?, Iltasanomat, 19.10.2012.
- ↑ Tilastokeskus. Ansiotasoindeksi.[1]
- ↑ Elintaso on tullut tuottavuudesta Tilastokeskus. Elintaso on tullut tuottavuudesta.
- ↑ 9,0 9,1 Pääkaupunkiseudulla asumisen elintaso on pysynyt ennallaan kolme sukupolvea, Tilastokeskus, Taulukko 2. 1,03510 · 1,01810 · 1,02310 · 1,01310 · 1,02210 = 2,99392576 ≈ 3
- ↑ Taloustaito 12/2014, s. 56
- ↑ Ihmiset eivät ymmärrä palkkojaan, Työpiste-verkkolehti 20.11.2012.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- FINLEX ® – Valtion säädöstietopankki: Yleissitovat työehtosopimusratkaisut Edita Publishing Oy. Viitattu 27.5.2007.
- http://www.palkka.fi
- Findikaattori – suomalaisten keskiansioiden kehitys työnantajasektoreittain ja sukupuolittain (aikasarja neljänneksittäin vuodesta 2000 alkaen)
Antsadata-kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]