Paikallisradio Suomessa

Paikallisradio on yhdellä tai useammalla paikkakunnalla ja niiden lähistöllä kuuluva analoginen radioasema. Suomessa paikallisradiotoiminta alkoi vuonna 1985, kun valtioneuvosto myönsi 22 ensimmäistä kokeilulupaa paikallisradiotoimiluvan hakijoille eri puolilla maata. Paikallisradioiden etujärjestöjä ovat sekä RadioMedia että Suomen Radio- ja Viestintäjärjestö.

Paikallisradioita ei pidä sekoittaa Ylen maakuntaradioihin eli alueradioihin. Nämä eroavat paikallisradioista muun muassa lähetyssisältönsä ja lähetintehonsa puolesta.Ensimmäisinä Yleisradion alueellisina radioina aloittivat toimintansa vuonna 1975 Ylen aikainen pääkaupunkiseudulla sekä ruotsinkielinen Radio Mellannyland.

Historiaa

Suomalainen kaupallinen ja yksityinen paikallisradiotoiminta alkoi vuonna 1985, kun Radio Lakeus aloitti toimintansa Nivalassa 27. huhtikuuta.

Radio Lakeuden jälkeen vappuna aloitti Helsingissä ehkä Suomen tunnetuimmaksi paikallisradioksi noussut Radio City. Lakeus lopetti toimintansa vuonna 1989, eikä Radio City saanut jatkettua toimilupaansa vuonna 2006. Vuonna 1985 aloittivat toimintansa myös ainakin kouvolalaiset radioasemat SBC-Radio ja Kouvolan ääni yhteisellä taajuudella, porilainen Radio Pori ja tamperelainen Radio 957. Jälkimmäisen toimiluvan haltija oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunta.

Useiden ensimmäisten radioiden taustalla oli kansalaisjärjestöjä. Vuonna 1987 "toisessa aallossa" aloitti suuri määrä vielä nykyisinkin toimivia radioita.

Luvanvaraisuus

Radiotoiminta on lailla säädeltyä ja luvanvaraista. Luvat myöntää määräajaksi valtioneuvosto liikenne ja viestintäministeriön esityksestä. Toimiluvassa on määräykset muun muassa lähetyspaikasta ja -tehosta sekä ohjelmiston sisällöstä. Koska radiotoiminta on luvanvaraista toimintaa, ei toimilupaa voi myydä eikä määräysvalta toimiluvalla toimivassa radiossa muuttua. Tällaisissa tapauksissa valtioneuvoston niin todetessa toimilupa raukeaa. Nykyinen radioiden kahdeksanvuotinen toimilupakausi käynnistyi 1.1.2012.

Tulonsa paikallisradiot saavat mainosajan myynnistä. Keskimäärin paikallisradion liikevaihto on pienehkö. Työntekijöitä on kymmenestä kahteenkymmeneen henkilöä.^lähde?

Ketjuuntuminen

Viime vuosina^milloin? paikallisradiomaisemassa on tapahtunut ketjuuntumista ja keskittymistä. Saksalaisomisteinen Bauer Media on vahvin toimija Suomen paikallisradiorintamalla. Se omistaa myös monia muita radiokanavia, kuten Radio Novan ja Kissin. Esimerkkinä ketjuuntuneista paikallisradioista voidaan mainita Bauer:n hallinnoima usealla paikkakunnalla kuuluvaa Iskelmä-ketju. Se toimii paikallisradioluvilla, joista osan omistaa Bauer, Pro Radio Oy, Kaimax Media Oy tai näiden omistamat tai osittain omistamat yhtiöt. Loput ketjun asemat toimivat kuin franchising-periaatteella. Toimilupayhtiö harjoittaa paikallisradiotoimintaa ja myy mainoksia yhdessä Bauer:n myyntiryhmän kanssa. Bauer toimittaa ja välittää ohjelman taajuudelle. Iskelmän studio sijaitsee Tampereella.

Tekniikka

Vielä 1990-luvun loppupuolelle asti suurin osa paikallisradioista sai lähettää ohjelmiaan pienillä 100-200 W ERP säteilyteholla.^lähde? 2000-luvun alusta lähtien monet radiot ovat saaneet luvan nostaa lähetystehonsa 1 kW ERP tuntumaan.^lähde? Teknisten sääntöjen noudattamista valvoo Viestintävirasto. Esimerkiksi Kouvolassa taajuudella 93,8 MHz toimi kaksi asemaa vuorotellen, Kouvolan Ääni ja SBC Radio.

Katso myös

• Kaupallinen radiotoiminta Suomessa
• Luettelo suomalaisista radioasemista

Lähteet

• Ylönen, Olli: Paikallisradioita Suomeen!. Tampere: Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos, 2002. ISBN 951-44-5572-X. Julkaisun pysyvä verkko-osoite (pdf) (viitattu 29.7.2013).

Kirjallisuutta

• Heikki Uimonen: Radiomusiikin rakennemuutos. Kaupallisten radioiden musiikki 1985 - 2005. Tampere University Press, 2011.