PISA
PISA tai Pisa[1] (Programme for International Student Assessment) on OECD-maiden joka kolmas vuosi toteuttama 15-vuotiaiden tulevaisuuden avaintaitoja mittaava tutkimus. Ensimmäistä kertaa oppilaiden taitoja mitattiin vuonna 2000, jolloin painopistealueena oli lukutaito. Sen jälkeen on vuorovuosina mitattu myös matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.
Tutkimuksen kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15–16-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Taitoja ja valmiuksia selvitetään mahdollisimman todenmukaisissa, arkielämän ja tulevaisuuden tarpeita muistuttavissa tilanteissa. Sen sijaan opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa ei tutkimuksessa suoranaisesti arvioida. PISA-tutkimuksessa tutkitaan myös nuorten opiskelutaitoja ja -valmiuksia lähinnä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.[2] Oppilas- ja koulukyselyillä selvitetään monipuolisesti opiskeluympäristöä kotona ja koulussa, kodin sosiaalista asemaa ja tukea opiskelulle, oppilaiden ajankäyttöä sekä heidän suhtautumistaan kouluun ja oppimiseen.
Matematiikan PISA-tutkimuksessa mitataan arkielämän matematiikan taitoja, joista raportissa käytetään nimitystä "matemaattinen lukutaito". Mukana ei ole sellaista matematiikkaa, jota tarvitaan esimerkiksi suomalaisissa lukio- ja ammattiopinnoissa. Vuonna 2005 julkaistujen esimerkkitehtävien joukossa ei esimerkiksi ollut juuri lainkaan algebraa tai geometriaa. Suomalaisten matematiikan professorien mukaan PISA-tutkimuksen perusteella ei siksi voida päätellä osaamista esimerkiksi murtoluvuilla laskennassa, yhtälön ratkaisussa, geometrisessa päättelyssä, kappaleiden tilavuuden laskennassa tai algebran lausekkeiden käsittelyssä.[3]
Toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PISA-tutkimuksia tehdään kolmen vuoden välein niin että kullakin kierroksella tutkimuksen pääarviointialue vaihtuu:[4]
- PISA 2000: lukutaito
- PISA 2003: matematiikka
- PISA 2006: luonnontieteet
- PISA 2009: lukutaito
- PISA 2012: matematiikka
- PISA 2015: luonnontieteet
Kukin PISA-tutkimus kestää neljä vuotta. Kolmannen vuoden aikana tehdään päätutkimus kouluissa ja neljäntenä vuonna analyysin tulokset julkistetaan. Kohderyhmänä ovat 15-vuotiaat nuoret, joista tavoitellaan mahdollisimman kattavaa otosta. Koulut poimitaan tutkimukseen satunnaisotannalla, ja kustakin koulusta tutkimukseen valitaan satunnaisesti 42 oppilasta. Suomesta kouluja on mukana vähintään 150 ja oppilaita 6300. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaavat henkilöt, jotka ovat tavallisimmin opinto-ohjaajia, koulutetaan tehtäväänsä. Kansainvälisen keskuksen palkkaama ulkopuolinen tarkkailija on seuraamassa koetilaisuuden toteutusta.[4]
PISA-tehtävät valitsee tutkimuksen toteutuksesta vastaava kansainvälinen konsortio. Tehtävät on käännetty huolellisesti verifioiden englannin- ja ranskankielisistä versioista. Vuoden 2015 tutkimus toteutettiin Suomessa tietokoneilla. Kullekin oppilaalle tehtäviä tulee kahden tunnin verran, mutta oppilaiden saamia tehtäväyhdistelmiä on useita. Pääarviointialueen lisäksi hiukan tehtäviä on myös muilta osa-alueilta. Yli puolet tehtävistä on avoimia tehtäviä. Koetehtävien lisäksi oppilaat vastaavat tutkimuksissa omaan opiskeluunsa liittyviin taustakyselyihin.[4]
Avointen tehtävien arvioijat eli pisteyttäjät koulutetaan tehtäväänsä. Eri pisteyttäjät arvioivat osan vastauksista useampaan eri kertaan, millä pyritään vamistamaan pisteytyksen luotettavuus.[4]
Eri maiden tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa oli mukana 34 OECD-maata ja 39 OECD:n ulkopuolista maata.[2] Maiden kymmenen parasta osa-alueittain:[5]
| Sijoitus | Matematiikka | Lukutaito | Luonnontieteet |
|---|---|---|---|
| 1. | Singapore | Singapore | Singapore |
| 2. | Hongkong | Hongkong | Japani |
| 3. | Macao | Kanada | Viro |
| 4. | Taiwan | Suomi | Taiwan |
| 5. | Japani | Irlanti | Suomi |
| 6. | Kiina | Viro | Macao |
| 7. | Etelä-Korea | Etelä-Korea | Kanada |
| 8. | Sveitsi | Japani | Vietnam |
| 9. | Viro | Norja | Hongkong |
| 10. | Kanada | Uusi-Seelanti | Kiina |
| 13. Suomi |
Suomen tulokset kaikkina vuosina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2000 Suomi oli 32 maan joukossa ykkönen lukutaidossa, kolmonen luonnontieteissä ja nelonen matematiikassa.[6]
Vuonna 2003 suomalaisoppilaat sijoittuivat 41 maan joukossa ensimmäiselle sijalle lukutaidossa ja luonnontieteissä sekä toiselle sijalle matematiikassa ja ongelmaratkaisussa.[6]
Vuonna 2006 Suomi sijoittui 56 maan joukossa ykköseksi luonnontieteissä sekä kakkoseksi matematiikassa ja lukutaidossa.[6]
Vuonna 2009 Suomen sijoitukset olivat hiukan heikentyneet, ja Suomi oli 65 maan joukossa kakkonen luonnontieteissä, kolmonen lukutaidossa ja kuutonen matematiikassa.[6]
Vuonna 2012 Suomi ei enää ollut OECD:n ykkösmaa yhdelläkään osa-alueella. Kaikkiaan 65 maan joukossa Suomi oli luonnontieteissä 5:s, lukutaidossa 6:s, ongelmaratkaisussa 9:s ja matematiikassa 12:s.[6] Tulokset osoittivat suomalaisten oppilaiden taitojen heikenneen. Vertailuun oli kuitenkin tullut Aasiasta mukaan uusia maita, jotka sijoittuivat vertailussa kärkeen, joten Suomen putoamínen oli ennakoitavissa. Lukutaidon ja luonnontieteiden osalta Suomi oli Euroopan maista paras.[7]
Vuonna 2015 Suomi oli 73 maan joukossa lukutaidossa 4:s, luonnontieteissä 5:s ja matematiikassa 13:s.[6] Viro nousi Euroopan ykköseksi vuoden 2015 Pisa-kokeissa.[8] Suomalaisten oppilaiden lukutaitotulokset ovat pääsääntöisesti laskeneet vuodesta 2006 saakka.[9]
Analyysiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopistotutkija Arto Ahosen mukaan Suomessa koulua ei enää nähdä keinona menestykseen kuten Virossa, joka on ohittanut Suomen.[10] Perheiden sosiaaliset erot eivät selitä suomalaisten nuorten Pisa-menestyksen eroja merkittävästi mutta motivaation ja asenteiden erot selittävät. Pisa-tutkimushankkeen koordinaattorin, professori Jouni Välijärven mukaan suomalaistytöillä on poikia enemmän uskoa tulevaisuuteen ja siten motivaatiota opiskella. Pojille kaukana kotiseudun ulkopuolella oleva työelämä tuntuu kovin vieraalta.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lyhenneluettelo: P Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 6.9.2017.
- ↑ 2,0 2,1 Pisa lyhyesti Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 5.9.2017.
- ↑ Kari Astala, Simo K. Kivelä, Pekka Koskela, Olli Martio, Marjatta Näätänen, Kyösti Tarvainen et al.: PISA-tutkimus vain osatotuus suomalaisten matematiikan taidoista Solmu. 1/2005. Viitattu 5.9.2017.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 Toteutus Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 5.9.2017.
- ↑ Abby Jackson & Andy Kiersz: The latest ranking of top countries in math, reading, and science is out — and the US didn't crack the top 10 Business Insider. 6.12.2016. Viitattu 6.9.2017.
- ↑ 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 PISA tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista (tiedot vasemman laidan linkkien takana olevilta sivuilta) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 6.9.2017.
- ↑ Liiten, Marjukka: Suomella kova lasku matematiikassa Pisa-vertailussa HS.fi. 3.12.2013. Viitattu 3.12.2013.
- ↑ Luonnontieteiden uudet ihmepojat tulevat Virosta – Katso, mitä Pisa-testi kysyi koululaisilta meteoroideista Helsingin Sanomat. 12.12.2016.
- ↑ Miten saada lapset ja nuoret lukemaan? 2,5 miljoonan euron opettajien koulutusohjelmalla haetaan uusia keinoja Yle Uutiset. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Näissäkin asioissa Viro on Suomen edellä – ”Jotain on Suomen kouluissa pielessä”, pohtii yliopistotutkija Helsingin Sanomat. 24.2.2018.
- ↑ Pohjoisen pojat ahdistuvat yläkoulussa - tulevaisuus on muualla Yle Uutiset. 12.3.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virallinen sivusto
- National IQ means transformed from PISA Scores
- PISA Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto.