OP (finanssiryhmä)

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
OP-ryhmä
OP Financial Group.png
Perustettu 1902, 1997
Avainhenkilöt Timo Ritakallio (pääjohtaja)
Toimiala pankki, vakuutus, varainhoito
Henkilöstö Laskua 11 983 (2013)[1]
Kotisivu www.op.fi

OP-ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä.[2] OP:lla on Suomessa yli neljä miljoonaa asiakasta,[3] joista vuonna 2016 noin 1,7 miljoonaa on samalla Osuuspankkien omistaja-asiakkaita.[4] OP-ryhmän perustana ovat paikalliset osuuspankit, jotka omistavat ryhmän keskusyhteisön OP Osuuskunnan.

OP-ryhmän palveluksessa on yli 12 000 henkilöä. Ryhmän tase vuoden 2016 lopussa oli 133,7 miljardia euroa. Vuoden 2016 lopussa ryhmällä oli yhteensä 442 toimipaikkaa. Näistä 339 tarjoaa sekä pankki- että vahinkovakuutuspalveluja. Toimipaikkaverkkoa täydentää OP Vakuutuksen asiamiesverkosto. OP-Kiinteistökeskukset ovat osuuspankkien tytäryhtiöitä. Niillä on yhteensä 160 toimipistettä.

OP:n markkinaosuus kotitalouksien asuntolainoissa on 40 prosenttia.[5]

Ryhmä toimi aiemmin nimellä OP-Pohjola. Lokakuussa 2014 OP-Pohjola ilmoitti uudistavansa brändiään vuoden 2015 alusta alkaen, jolloin ryhmän nimeksi lyhentyi OP. Pohjola-tuotemerkistä ei kuitenkaan ole tarkoitus luopua.[6][7] 2018 OP kertoi aikeistaan nimetä vakuutusyhtiönsä Pohjola Vakuutukseksi ja samalla päivittää terveysliiketoiminnan nimeksi Pohjola Sairaala, luopuessaan pienempien paikkakuntien lääkäriasematoiminnoista.[8]

Vuonna 2017 OP-Pohjola oli liikevaihdolla mitattuna Suomen 12. suurin yritys[9].

Pääjohtaja Reijo Karhinen jäi eläkkeelle tammikuussa 2018, minkä jälkeen hänen seuraajanaan aloitti Timo Ritakallio maaliskuussa 2018.[10]

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP:n liiketoiminta on jaettu kolmeen alueeseen, jotka ovat pankkitoiminta, vahinkovakuutus ja varallisuudenhoito. OP on määrittänyt tavoitteekseen "muuttua puhtaasta finanssitoimijasta digitaalisen ajan monialaiseksi palveluyritykseksi ja laajentaa toimintaa asteittain uusille alueille, kuten terveys- ja hyvinvointipalveluihin sekä asumiseen ja liikkumiseen".[11]

Markkinaosuudella mitattuna OP-ryhmä Suomen suurin pankki tai pankkiryhmä. Sen osuus Suomen talletuksista oli 38 % ja lainoista 35 % vuonna 2016.[12]

OP ilmoitti vuonna 2014 perustavansa yksityissairaalayhtiön Pohjola Terveys Oy.[13] Ensimmäinen Pohjola Sairaala perustettiin Helsinkiin jo vuonna 2013 Omasairaala-nimellä. Nimi vaihtui Pohjola Sairaalaksi elokuussa 2016, kun Tampereen sairaala avasi ovensa.[14] Toukokuussa 2017 Pohjola Sairaala avattiin Ouluun[15] ja elokuussa 2017 Kuopioon[16] . Vuonna 2018 avataan Pohjola Sairaala myös Turkuun[14]. Pohjola Sairaala tarjoaa erikoislääkäripalveluita, kuvantamista ja kuntoutusta. Tarjoomaan kuuluvat myös työterveyspalvelut.[17]

Vakuutusalalla kilpaileva If epäili vuonna 2015, että OP väärinkäyttää määräävää markkina-asemaa.[18]

Vuonna 2019 OP kertoi myyvänsä Pohjola Terveyden työterveyspalvelut Mehiläiselle.[19] Työterveyspalveluliiketoiminta oli laajuudeltaan 800 asiakasyritystä ja se tuotti työterveyspalveluita niiden lähes 19 000 työntekijälle[20].

Osuuspankit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP-ryhmän pääkonttori Helsingin Vallilassa.

Osuuspankit ovat alueellista vähittäispankkitoimintaa harjoittavia talletuspankkeja. Aiempi nimitys ennen vuotta 1970 oli Osuuskassa. Osuuspankissa harjoitetaan osuuskuntamuotoista luottolaitostoimintaa. Sen päätöksenteon perusarvoihin kuuluu ”jäsen ja ääni” -periaate. Osuuspankin omistajajäseneksi voi liittyä maksamalla osuusmaksun. Jäsenkunta, joka muodostuu valtaosin yksityishenkilöistä, valitsee keskuudestaan oman pankkinsa edustajistojen/hallintoneuvostojen ja hallitusten jäsenet.

Pääkaupunkiseudulla toiminut Suur-Helsingin Osuuspankki muutettiin 1990-luvulla liikepankiksi, joka toimi OP:n tytäryhtiönä. Liikepankkina sen nimi oli aluksi Okopankki Oyj, myöhemmin Helsingin OP Pankki Oy. Vuonna 2016 se muutettiin takaisin osuuspankiksi, jolloin se sai nykyisen nimensä, Helsingin Seudun Osuuspankki.

Suomi jakaantuu alueellisesti 16 OP-liittoon, jotka ovat Osuuspankkien maakunnallisia yhteistoimintaelimiä. Ne nimeävät alueensa ehdokkaat OP:n hallintoneuvostoon. Osuuspankkeja oli vuonna 2017 noin 168.[21] Lukumäärä on ollut osuuspankkifuusioiden vuoksi voimakkaassa laskussa. Vielä vuonna 2010 Osuuspankkeja oli 213.[22]

OP Osuuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP Osuuskunta (ent. OP-Pohjola osk, OP-Keskus[23]) toimii koko pankkiryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuskunnan omistajina ovat 100 %:sti OP:n osuuspankit. Perustehtävänä on luoda edellytykset ryhmän yhteisten strategisten tavoitteiden toteutumiselle. Päämääränä on olla toimialan osaavin ja tehokkain kehittämis- ja palvelukeskus.

OP:n tytäryhtiöt:

  • OP Yrityspankki Oyj (v:een 2008 OKO Pankki Oyj, kevääseen 2016 Pohjola Pankki Oyj) on liikepankki, joka toimii OP-ryhmän keskuspankkina ja vastaa ryhmän maksuvalmiudesta sekä hoitaa ryhmän kansainvälisen liiketoiminnan.
  • OP-Palvelut Oy tuottaa, kehittää ja ylläpitää OP-ryhmään kuuluvien yritysten tarvitsemia palveluja.
  • OP-Henkivakuutus Oy:öön on keskitetty ryhmän henki- ja eläkevakuutusliiketoiminta ja sen kehittäminen. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat henki-, eläke-, sijoitus- ja riskivakuutuspalvelut.
  • OP-Rahastoyhtiö Oy hallinnoi OP-ryhmän sijoitusrahastoja. Yhtiö käyttää rahasto-osuuksien myynnissä osuuspankkien palveluverkostoa sekä OP:n verkkopalveluita.
  • OP-Asuntoluottopankki Oyj myöntää osuuspankkien kautta pitkäaikaisia asuntoluottoja turvaavia vakuuksia vastaan. Asuntoluottopankki vastaa OP-ryhmän kiinteistövakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja.
  • OP-Korttiyhtiö Oyj keskittyy vakuudettomien kulutusluottojen myyntiin ja hallinnointiin. Pankin keskeisiä tuotteita ovat OP-ryhmän kortteihin liitettävät luotot.
  • OP-Eläkekassa ja OP-Eläkesäätiö toimivat OP-ryhmän työeläkkeen ja etuusperäisen lisäeläketurvan eläkelaitoksina.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Henkilöstö op.fi. OP Ryhmä. Viitattu 20.2.2016.
  2. ↑ Markkinaosuus luotoista 34 % ja talletuksista 36 % vuonna 2012. Lähde: Pohjola, Finanssialan keskusliitto, artikkelissa Matti Kankare: Suuret lahtaavat konttoreita, pienet perustavat. Talouselämä, 18 / 2013, s. 7. Talentum Oyj.
  3. ↑ OP Ryhmä lyhyesti – OP Vuosi 2016 op-year2016.fi. Viitattu 25.9.2017.
  4. ↑ OP:n vuosi 2016. Omistaja-asiakkaan etu ohjaa toimintaamme
  5. ↑ https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006072146.html
  6. ↑ OP-Pohjolan nimi lyhentyy: Jatkossa pelkkä OP 6.10.2014. Yle. Viitattu 21.10.2014.
  7. ↑ OP-Pohjola uudistaa brändiään: OP-Pohjolasta OP (OP-Pohjolan tiedote) 6.10.2014. OP-Pohjola -ryhmä. Viitattu 21.10.2014.
  8. ↑ OP:n Pohjola Terveys vetäytyy lääkärikeskustoiminnasta 31.10.2018. Arvopaperi. Viitattu 25.01.2019.
  9. ↑ Talouselämä 21/2018
  10. ↑ Yle uutiset
  11. ↑ OP Ryhmä lyhyesti – OP Vuosi 2016 op-year2016.fi. Viitattu 25.9.2017.
  12. ↑ FK: Suomen rahalaitosten taseissa olevat lainat ja talletukset pankeittain/pankkiryhmittäin, 31.12.2016
  13. ↑ OP rakentaa Suomeen uuden sairaalaverkoston Pohjola-nimellä
  14. ↑ 14,0 14,1 Pohjola Sairaala – Liiketoiminta-alueet – Kirjautumattoman sivusto uusi.op.fi. Viitattu 25.9.2017.
  15. ↑ Oulun Pohjola Sairaala on avattu! | Pinnalla | Pohjola Sairaala www.pohjolasairaala.fi. Viitattu 25.9.2017.
  16. ↑ Alisa Vänttinen: Pohjola-sairaalan avajaisissa 1 230 kävijää – Ihmiset jopa jonottivat sisäänpääsyä savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 25.9.2017.
  17. ↑ Pohjola Sairaala | Pohjola Sairaala www.pohjolasairaala.fi. Viitattu 25.9.2017.
  18. ↑ http://yle.fi/uutiset/vakuutusyhtio_if_vaittaa_op_kayttaa_markkina-asemaa_vaarin/8528124
  19. ↑ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/op-karsii-edelleen-myy-pohjola-terveyden-tyoterveyspalvelut-mehilaiselle/76df8a47-b060-4298-bbb8-1702e5f5e4fd
  20. ↑ https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006074421.html
  21. ↑ OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2017
  22. ↑ OP-­Pohjola-­ryhmän toimintakertomus 2010
  23. ↑ OP-Keskuksen ylimääräisen osuuskunnan kokouksen päätökset Osuuspankki

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Y. Blomstedt: Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977. Helsinki 1978.
  • Päivi Härkönen: Ahkerampaa rahaa. OPR:n historia 1974–2002. OKO pankki 2006. ISBN 9789518630299.
  • V. Hyvönen: Suomen Osuuskassajärjestö vv. 1903–1953. Helsinki 1953.
  • Jatkuvan kasvun voima. Osuuspankkien Keskusliitto ry 50 vuotta. 1979.
  • Antti Kuusterä: Lähellä ihmistä – osuuspankkitoiminta 100 vuotta. Otava 2002. ISBN 9789511179924.
  • Heikki Valkama: Mallioppilas. Maakiinteistöpankista OKO-Investointiluottopankiksi 1917–2000. Edita 2003. ISBN 9789513739515.
  • J. Vänttinen: Maa- ja Teollisuuskiinteistöpankki Oy 1931–61. Helsinki 1961.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset pankit
Suomalaiset vakuutusyhtiöt
Vahinkovakuutus

Alandia • Fennia • If • LähiTapiola • OP • Pohjantähti • Suomen Vahinkovakuutus • Turva • Ömsen

Henkivakuutus

Aktia • Alandia • Sp-Henkivakuutusyhtiö • Fennia • Kaleva • LähiTapiola • Mandatum Life • Nordea • OP

Eläkevakuutus

Elo • Ilmarinen • Varma • Veritas

Erityisvakuutus

A-Vakuutus • Eurooppalainen • Garantia

Noudettu kohteesta ”https://antsawiki.shoutwiki.com/w/index.php?title=OP_(finanssiryhmä)&oldid=7219”