Neurologia
Neurologia eli hermotautioppi on lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa keskus- ja ääreishermoston sairauksia, poikkeavuuksia ja vammoja. Neurologisia sairauksia ja tiloja ovat muun muassa ADD, ADHD, aivohalvaus, Alzheimerin tauti, Angelmanin-, Aspergerin ja Downin oireyhtymät, elimellinen unihäiriö, epilepsia, krooninen väsymysoireyhtymä eli ME-tauti, migreeni, multippeliskleroosi eli MS-tauti, Parkinsonin tauti, päänsärky, Touretten oireyhtymä, varhaislapsuuden autismi sekä erilaiset aivo- ja selkäydinvammat. Myös fibromyalgiaa on alettu pitää neurologisena sairautena[1] muun muassa sen vuoksi, että siihen liittyy huomattavan nopeaa harmaan aivoaineen tuhoutumista.[2]
Neurologisia ja psykiatrisia potilaita tutkittiin ja hoidettiin ennen vuotta 1963 samoissa sairaaloissa, sillä hermo- ja mielitaudit kuuluivat samaan erikoistumisalaan.[3] Aivojen kuvantamistutkimusten myötä on havaittu, että jako neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin on keinotekoinen, koska useimpiin psykiatrisiin sairauksiin liittyy aivojen harmaan aineen katoa kullekin sairaudelle ominaisissa paikoissa.[4]
Neurologiset sairaudet ovat tyypillisesti parantumattomia pitkäaikaissairauksia. Moneen neurologiseen sairauteen kuten autismiin, Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin sekä MS-tautiin ja krooniseen väsymysoireyhtymään liittyy aivojen myeliinikatoa aiheuttava neuroinflammaatio eli aivojen krooninen matala-asteinen tulehdustila,[5][6][7][8] jota ei pystytä yleensä parantamaan. Osassa neurologisia sairauksia ei tunneta sairauden varsinaista perussyytä.[9] Moneen neurologiseen sairauteen on kuitenkin tarjolla oireita lievittäviä hoitoja, jotka saattavat helpottaa merkittävästi potilaan elämää.
Neurologisten sairauksien riski lisääntyy iän mukana, mutta niitä on alkanut esiintyä Suomessa yhä nuoremmilla potilailla,[10] ja jopa lapsilta saatetaan diagnosoida esimerkiksi ikäihmisten tautina pidettyä parkinsonia.[11]
Neurologisilla oireilla voidaan viitata sekä keskus- että ääreishermoston toiminnasta johtuviin oireisiin. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi kognitiiviset vaikeudet, epileptiset kohtaukset, tuntohäiriöt, tasapainovaikeudet, lihasheikkoudet, näköhäiriöt ja huimaus. Autonomisen hermoston toimintahäiriöihin eli dysautonomiohin voi liittyä uupumusta, sydänoireita, janon tunnetta, vatsavaivoja ja ortostaattista hypotensiota. Dystonioita eli lihasten aivoperäisiä kramppaavia tai nykiviä liikkeitä esiintyy usein niskan, kasvojen tai suun alueella.[12] Vuonna 2016 päättyneessä Paradise24fin-hankkeessa havaittiin, että epilepsiassa, migreenissä, MS- ja Parkinsonin taudissa, skitsofreniassa, aivoverenkiertohäiriöissä, dementiassa, masennuksessa ja päihderiippuvuuksissa esiintyy usein samoja arjen toimintakykyä heikentäviä kognitiivisia oireita kuten esimerkiksi muisti- ja keskittymisvaikeudet, hitaus, keskustelukyky- ja päätöksentekovaikeudet[13][14].
Neurologiaan läheisesti liittyviä aloja ovat neuropsykologia, neuropsykiatria, lastenneurologia, neurokirurgia, kliininen neurofysiologia ja neuroradiologia. Neurotieteeseen kuuluu kliinisten neurotieteiden lisäksi aivojen ja hermoston toimintaa, rakennetta ja kehitystä tutkivat perustieteen alat, kuten neurobiologia, neuroanatomia ja neurofysiologia.
Vuonna 1976 perustettu Neurologiset Vammaisjärjestöt NV on neurologisesti sairaita ja vammaisia edustavien potilasjärjestöjen katto-organisaatio.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Researchers discover brain signature that may help identify fibromyalgia patients. News-medical.net 17.10.2016.
- ↑ Accelerated Brain Gray Matter Loss in Fibromyalgia Patients: Premature Aging of the Brain? Anil Kuchinad, Petra Schweinhardt, David A. Seminowicz, Patrick B. Wood, Boris A. Chizh, M. Catherine Bushnell. The Journal of Neuroscience, 11.4.2007, 27(15): sivut 4004-4007.lähde tarkemmin?
- ↑ Ettehän te nyt mikään hullu ole!. Satu Salonen, Potilaan lääkärilehti 25.04.2016.
- ↑ Psykiatrisille sairauksille yhteistä aivomuutosta etsimässä. Tero Taiminen: Potilaan lääkärilehti 25.5.2015.
- ↑ Martha R. Herbert. Large Brains in Autism: The Challenge of Pervasive Abnormality. The Neuroscientist. Volume 11, Number 5/2005. Sivu 417. http://www.marthaherbert.org/library/herbert-largebrains1.pdf
- ↑ Meraz-Rios, Marco (August 2013). "Inflammatory process in Alzheimer's Disease". Frontiers in Integrative Neuroscience.
- ↑ Tansey, Malu (May 2012). "Neuroinflammation and Non-motor Symptoms: The Dark Passenger of Parkinson’s Disease?". Curr Neurol Neurosci Rep
- ↑ Nakatomi Y. et. al: Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An 11C-(R)-PK11195 PET Study. Journal of Nucl Med. 2014 Mar 24;55(6):945-950. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24665088
- ↑ http://www2.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/hyvinkaan-sairaala/Poliklinikat/Neurologian-poliklinikka/Sivut/default.aspx
- ↑ Katja Pulkkinen: Epigenetiikka linkittää ympäristön ja sairaudet. Kemia-lehti, sivut 12-16. 4/2013. http://www.elom.fi/ymparistosairaudet.pdf
- ↑ Parkinsonin tautiin sairastuu yhä useammin myös nuoria. Yle-uutiset 12.4.2012. https://yle.fi/uutiset/3-5742708
- ↑ Maija Haavisto: Hankala sairaus vai hankala potilas. Tietoa huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista. Finn Lectura 2011.
- ↑ Psykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin. Arjen toimintakyky. PARADISE24fin-kysely.
- ↑ Psykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin. https://paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/mieliala/psykososiaaliset-vaikeudet-paradise24fin
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Churchland, Patricia Smith: Neurofilosofia. (Alkuteos: Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-81-X.
- Gazzaniga, Michael S.: Eettiset aivot. (Alkuteos: The ethical brain, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2006. ISBN 952-5202-97-6.
- Järvilehto, Timo: Missä sielu sijaitsee?: Psyykkisen toiminnan hermostollinen perusta. Prometheus-sarja. Oulu: Pohjoinen, 1987. ISBN 951-749-180-8.
- LeDoux, Joseph: Synaptinen itse: Miten aivot tekevät minusta minut. (Synaptic self: How our brains become who we are, 2002). Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2003. ISBN 952-5202-57-7.
- Schacter, Daniel L.: Muistin seitsemän syntiä: Miten aivot muistavat ja unohtavat. (Alkuteos: The seven sins of memory: How the mind forgets and remembers, 2001.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002. ISBN 952-5202-64-X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neurologia Antsamedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta