Narsissikasvit

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Narsissikasvit
Keltanarsissi 'King Alfred'
Keltanarsissi 'King Alfred'
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Angiospermae (Magnoliophytina)
Luokka: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae (Liliopsida)
Lahko: Asparagales
Heimo: Narsissikasvit Amaryllidaceae
J.St-Hil.
Synonyymit
  • Agapanthaceae F. Voigt
  • Alliaceae Borkhausen, nom. cons.
  • Brunsvigiaceae Horaninow
  • Cepaceae Salisbury
  • Crinaceae Vest
  • Cyrtanthaceae Salisbury
  • Galanthaceae G. Meyer
  • Gethyllidaceae Rafinesque
  • Gilliesiaceae Lindley
  • Haemanthaceae Salisbury
  • Leucojaceae Borkhausen
  • Milulaceae Traub
  • Narcissaceae Jussieu
  • Oporanthaceae Salisbury
  • Pancratiaceae Horaninow
  • Strumariaceae Salisbury
  • Tulbaghiaceae Salisbury
  • Zephyranthaceae Salisbury[1]
Katso myös
Valkonarsissi Narcissus poëticus

Narsissikasvit (Amaryllidaceae) on Asparagales-lahkoon kuuluva heimo, joka on aiemmin luettu liljamaisten kasvien (Liliales) lahkoon.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narsissikasvit eroavat liljakasveista siinä, että sikiäin on kehänpäällinen. Narsissikasvit ovat monivuotisia sipulikasveja. Lehdet ovat yleensä kapeita, tasasoukkia ja tylpähköjä sekä sijaitsevat kahdessa rivissä. Kukinto on vanallinen, sarjamainen tai viuhkomainen, ja siinä on kaksi tai useampi suojuslehti, suojukset ovat kalvomaisia. Kukkaperät ovat nivelettömiä. Kehälehdet muodostavat tavallisesti yhteen kasvaneen putken, heteet sen sijaan ovat tavallisesti erillisiä. Emiön vartalo on pitkä. Siemenessä on endospermi, alkiosta puuttuu alkeisvarsi (hypokotyyli).[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narsissikasveja on noin 73 sukua ja 1605 lajia[3]. Narsissien suvun lisäksi heimoon kuuluvat mm. puistolumikello (Galanthus nivalis), kevätlumipisara (Leucojum vernum), tupsukit (Haemanthus), jaakopinlilja (Sprekelia formosissima), amatsoninlilja (Eucharis amazonica) sekä isopunasarja (Clivia miniata).[4]

Asparagales-lahkon evoluutiopuussa narsissikasvit ovat parsakasvien (Asparagaceae sensu lato = laajassa mielessä) rinnakkaishaara eli heimot muodostavat yhteisen kladin.

Narsissikasvien heimo jaetaan kolmeen alaheimoon, joista kaksi useaan tribukseen. Alaheimoja on aiemmin pidetty omina heimoinaan. [5]

  • Alaheimo 1. Agapanthoideae (sinisarjakasvit). Alaheimossa on vain yksi suku, jossa on yhdeksän eteläafrikkalaista lajia.
  • Alaheimo 2. Allioideae (laukkakasvit). Alaheimo käsittää 13 sukua ja 795 lajia, jotka kasvavat pääasiassa Etelä-Amerikassa. Laukkojen suku (Allium) on puolestaan levinnyt laajalle erityisesti Euraasian temperaattiseen osaan.
    • Tribus 2.1. Allieae. Tribuksen muodostaa pelkästään laukkoja suku, jonka lajimääräarviot vaihtelevat 260–850. Suku kasvaa pohjoisessa lauhkeassa eli temperaattisessa vyöhykkeessä usein ympäristöissä, joissa on kuiva kausi. Erityisesti laukkoja on Välimerenmaista Keski-Aasiaan ulottuvalla alueella, Pohjois-Amerikan länsiosassa ja siellä täällä Afrikassa.
    • Tribus 2.2. Tulbaghieae. Tribuksessa on vain yksi eteläisessä Afrikassa kasvava suku: kuvernöörinkukat (Tulbaghia). Siinä on 22 lajia.
    • Tribus 2.3. Gilliesieae. Tribus on amerikkalainen; sen kymmenen sukua ja 80 lajia kasvaa Yhdysvaltojen eteläpuoliskosta Etelä-Amerikan länsiosiin ulottuvalla alueella. Runsaiten lajeja (22) on laukkioiden suvussa (Nothoscordum).
  • Alaheimo 3. Amaryllidoideae (varsinaiset narsissikasvit). Sukuja alaheimossa on 59, lajeja ainakin 800 pääasiassa tropiikissa. Monimuotoisuuskeskuksia on Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Välimerenmaissa.
    • Tribus 3.1. Amaryllideae. Sukuja on 11, lajeja 146 Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa, erityisesti Etelä-Afrikassa; 65-lajinen kriinumien suku (Crinum) on levinnyt kaikkialle tropiikkiin.
      • Amaryllis belladonna – amaryllis eli aitoamaryllis
    • Tribus 3.2. Calostemmateae. Tribuksessa on kaksi sukua, joissa on neljä Australiassa ja Malesiassa kasvavaa lajia.
    • Tribus 3.3. Cyrtantheae. Tribuksen muodostaa vain 50-lajinen kaarililjojen suku (Cyrtanthus), joka kasvaa Afrikassa, erityisesti eteläosissa.
    • Tribus 3.4. Haemantheae. Sukuja on kuusi, lajeja 80 trooppisessa Afrikassa, erityisesti eteläosassa. Runsaslajisin suku on Gethyllis (32 lajia), tupsukkeja (Haemanthus) on 22 lajia.
    • Tribus 3.5. Lycorideae. Tribuksen kaksi sukua ja 26 lajia kasvaa Iranista Itä-Aasiaan lauhkeilla ja subtrooppisilla alueilla. Suvussa Lycoris on 20 lajia.
    • Tribus 3.6. Galantheae. Sukuja 8, lajeja 31. Tribus kasvaa Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Eniten lajeja, 17, on lumikellojen suvussa (Galanthus).
    • Tribus 3.7. Pancratieae. Tribuksessa on vain yksi 20-lajinen suku, joka kasvaa Välimerenmaissa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa Saharan eteläpuolella.
    • Tribus 3.8. Narcisseae. Sukuja on kaksi, lajeja 58, joista suurin osa, 50 lajia, on narsisseja (Narcissus). Tribuksen lajit kasvavat Euroopassa, Länsi-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa.
    • Tribus 3.9. Hippeastreae. Tribuksen 11 sukua ja 218 lajia kasvaa Yhdysvaltojen kaakkois- ja lounaisosissa, Karibialla, Keski- ja Etelä-Amerikassa. Runsaslajisimmat suvut ovat ritarinkukat (Hippeastrum, 55 lajia), heinäliljat (Zephyranthes, 50 lajia) ja länsituulenkukat (Habranthus, 50 lajia).
    • Tribus 3.10. Eustephieae. Tribus käsittää kolme sukua, joissa on 15 lajia Perun, Bolivian ja Argentiinan Andeilla.
    • Tribus 3.11. Hymenocallideae. Sukuja kolme, niissä lajeja 65, joista 50 lukinliljojen suvussa (Hymenocallis). Tribus kasvaa Yhdysvaltojen kaakkoisosassa, Antilleilla ja Keski-Amerikasta Boliviaan ulottuvalla alueella.
    • Tribus 3.12. Stenomesseae. Sukuja kahdeksan, lajeja 62, joista 35 suvussa Stenomesson. Tribus on levinnyt Etelä-Amerikan Andien alueelle Boliviaan asti etelässä; yksi laji kasvaa Costa Ricassa.
    • Tribus 3.13. Eucharideae. Tribus koostuu neljästä suvusta ja 28 lajista, joista 17 kuuluu amatsoninliljoihin (Eucharis). Tribus kasvaa Keski-Amerikassa ja Andeilla Boliviaan asti etelässä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hay, Roy ja Synge, Patrick M.: Puutarhan ja kodin koristekasvit. Wsoy. 1976, s. 467-468. ISBN 951-0-07457-8.
  • Schauer, Thomas ja Caspari, Claus: Luonnonkasvit: Suuri maastokäsikirja(suomeksi toim. Arto Kurtto). Weilin+Göös. 1991, s. 138. ISBN 951-35-3886-9.
  • Stevens, P. F. 2001-: Angiosperm Phylogeny Website

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://antsawiki.shoutwiki.com/w/index.php?title=Narsissikasvit&oldid=10030”