Mielenterveyden häiriö

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mielenterveyden häiriöllä tarkoitetaan yleensä mielenterveyden poikkeamista tavanomaisesta sellaisella tavalla, että siitä aiheutuu haittaa itselle tai muille. Mielenterveyden häiriöillä viitataan toisinaan kaikkiin psykiatrisiin häiriöihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa käytetty Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen diagnoosiluokitus DSM on nimeltään mielenterveyshäiriöiden luokitus, vaikka se sisältää myös elimelliset unihäiriöt, motoriset häiriöt, seksuaalitoimintojen häiriöt, lukihäiriön, ADHD:n, autismikirjon häiriön ja älyllisen kehitysvammaisuuden kaltaiset aivojen kehitykselliset häiriöt.

Vakavimmat mielenterveyshäiriöt saattavat vammauttaa ihmisen lähes kokonaan ja sulkea hänet työelämän, yhteiskunnan toimintojen ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Joihinkin mielenterveyden häiriöihin saattaa liittyä esimerkiksi psykoosien aikana esiintyvää sairaudentunnottomuutta.

Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Mielenterveysseuran mukaan joka toinen suomalainen kokee mielenterveyden häiriön jossain elämänsä vaiheessa[1]. Mielenterveyden häiriöt ovat siten yleisempiä kuin esimerkiksi syöpä[2] tai diabetes[3].

Yhdysvalloissa yli 26 prosenttia täysi-ikäisistä täyttää mielenterveyden häiriön kriteerit, ja vakava mielenterveyden häiriö on seitsemällä prosentilla.[4] Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisin mielenterveyden häiriö: 18 prosenttia aikuisväestöstä kärsii ahdistuneisuushäiriöstä. Noin puolet heistä jotka diagnosoidaan ahdistuksesta kärsiviksi diagnosoidaan myös masennuksesta kärsiviksi. Masennuksesta kärsii 6,7 prosenttia yhdysvaltalaisista ja se on johtava työkyvyttömyyden syy 15–44,3-vuotiaiden keskuudessa.[5] Alkoholismi ja mielenterveysongelmat liittyvät usein toisiinsa eli alkoholismin taustalta paljastuu mielenterveysongelma.[6]

Edward Schieffelin tutkimusten mukaan Kaluli-alkuperäisasukasheimon keskuudessa masennusta esiintyy yhdellä kahdestatuhannesta.[7][8] Mielenterveyden häiriöitä on kuusi kertaa enemmän ihmisillä, jotka kuuluvat matalimpaan sosioekonomiseen luokkaan verrattuna ylimpään sosioekonomiseen luokkaan[9].

Syyt ja riskitekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minkään yksittäisen tekijän ei katsota aiheuttavan mielenterveyden häiriöitä, vaan kyse on useista tekijöistä, jotka voi jäsentää seuraaviin pääluokkiin: yksinäisyydet, mallioppimiset, stressit, rangaistus-pettymyselämykset, menetykset, tietyt välttelymahdollisuudet ja kokijalle merkitykselliset elämänmuutokset.[10] Jokin stressitekijä on useimmiten laukaisemassa mielenterveydellisen häiriön, jonka puhkeamiselle muut tekijät ovat jo aiemmin luoneet pohjaa. Merkittäviä stressitekijöitä ovat seuraavat:

Äidin ja lapsen kiintymyksen puute ilman rintaruokintaa yms.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintaruokinnalla on monipuolisia positiivisia vaikutuksia lapsen psykologiseen hyvinvointiin. Rintaruokinta saattaa suojata lasta myöhemmältä masennukselta ja ahdistuneisuudelta.[11][12]

Ympäristösaasteet kuten myrkylliset raskasmetallit ja ilman pienhiukkaset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristön raskasmetallit lyijy ja kadmium on yhdistetty skitsofrenian ilmenemiseen.[13] Lyijylle ja kadmiumille lapset altistuvat erityisesti alueilla joilla kaivetaan kivihiiltä[14]. Nykyään lyijyaltistuksen suurin lähde on hiilivoimaloiden päästämät ilmakehän hiukkaset[15].

Vuonna 2004 on löydetty tulos, että sikiöaikainen lyijyaltistus ja skitsofrenia myöhemmin elämässä liittyvät toisiinsa.[16][17][18] Vuonna 2009 teoriaa on kehitetty pidemmälle[19]. Vuonna 2013 on julkaistu tutkimus jonka mukaan sikiöaikainen lyijyaltistus altistaa skitsofrenialle myöhemmin elämässä. Lyijyaltistus ei ole itsessään riittävä, vaan lyijyn on estettävä N-metyyli-D-aspartaattireseptori (NMDAR), joka vaikuttaa aivojen kehitykseen, oppimiseen ja muistiin.[20][21][22]

Ilmansaasteista pienhiukkasten (alle 2.5 μm) on todettu vahingoittavan kehittyvien hiirten aivojen osaa joka on keskeinen skitsofreniassa. Pienhiukkaset saavat aivojen osan tulehtumaan ja se häiritsee valkoisen aineen kehittymistä.[23]

Lapsuuden infektiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuudessa koetut vuodeosastohoitoa vaatineet infektiot ja immuunipuolustus liittyvät mielenterveyden häiriöiden etiologioihin. Erityisen korkeita todennäköisyyksiä mielenterveyden häiriön kehittymiseen myöhemmässä elämässä ovat yhteydessä kun infektion on ollut niin vakava että sen hoitamiseen on jouduttu käyttämään anti-infektiivisiä lääkkeitä, erityisesti antibiootteja.[24] Rintaruokinnan on todettu vähentävän vauvan infektioita, erityisesti korva-, kurkku- ja sinus-infektioita.[25][26] Lehmänmaitoa sisältävän äidinmaidonkorvikkeen proteiinin on havaittu aiheuttavan vauvalle heikentyneen immuunireaktion.[27] Lehmänmaidossa on beta-laktoglobuliinia jota ei ole äidinmaidossa. Beta-laktoglobuliini muistuttaa ihmisen glykodeliini-proteiinia, joka kontrolloi ihmisen T-imusolujen tuotantoa.[28] Rintaruokinnan edut verrattuna äidinmaidonkorvikkeisiin ovat selvät kehitysmaissa, joissa on huonotasoinen hygienia.[29] Rintaruokinnan on todettu vähentävän skitsofreniaan ilmaantuvuutta.[30][31]

Köyhyys, vaikeat elämänolosuhteet ja yhteiskunnalliset ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liverpoolin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että köyhyys lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöihin lapsilla 40 prosenttia ja äideillä 44 prosenttia[32].

Lasten kokemat vanhempien avioerot ja isän puuttuminen liittyvät mielenterveyden häiriöihin aikuisuudessa.[33] Erityisesti tämä liittyy tyttöjen masennukseen 14-vuotiaana.[34]

Mielenterveyden häiriöiden alkulähde löytyy YK:n vuonna 2016 julkaiseman erikoisraportin mukaan usein yksilön vaikeista elämänolosuhteista ja yhteiskunnallisista ongelmista[35][36]. Myös traumaattiset kokemukset lisäävät mielenterveyden häiriön riskiä. On esimerkiksi arvioitu, että jopa puolet turvapaikanhakijoista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä kuten post-traumaattisesta stressihäiriäöstä, masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä. Arviolta kolme neljästä turvapaikanhakijasta on kokenut tai nähnyt väkivaltaisen tapahtuman kuten fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, vangitsemista, kidutusta ja kuolemaa. Pakolaistrauma voi näkyä myös kiintymyssuhteiden häiriöinä, syyllisyytenä turvaan pääsemisestä, heikentyneenä keskittymiskykynä, luottamuksen puutteena ja yksinäisyytenä.[37]

On myös todisteita sille, että mielenterveyteen vaikuttaa yhteiskunnan tai lähiympäristön nopeat muutokset, joihin yhteisöllä tai yksittäisellä ihmisellä ei ole ollut riittävästi aikaa sopeutua.[38]

Perinnölliset tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alussa psykiatrisia sairauksia pidettiin fysiologisina rap­peu­tu­mis­ilmiöinä, joihin joillakuilla ihmisillä on tavallista voimakkaampi pe­rin­nöllinen tai­pu­mus. Ulkoiset seikat korkeintaan laukaisevat fysiologisen tapahtumasarjan, joka on var­si­nai­nen sairaus. Emil Kraepelin edusti tätä ajattelutapaa, jossa psykiatriset sairaudet olivat perinnöllisiä ja biologisia toimintahäiriöitä.

Mielenterveyden häiriöihin liittyviä geenejä on löydetty. Esimerkiksi CACNC1-geeni liittyy kalsiumin hermosoluun kulun sääntelyyn ja hermoratoihin jotka liittyvät emootioon, ajatteluun, huomiokykyyn ja muistiin. CACNC1-geeni liittyy kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, skitsofreniaan ja masennukseen. Toinen kalsiumkanavageeni CACNB2 liittyy myös mielenterveyden häiriöihin.[39]

Mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien lapsilla on 2–3-kertainen riski sairastua, jos he eivät itse saa tukea. Tuen saaminen vähentää sairastumisriskiä lähes 50 prosenttia.[40]

Päihteiden käyttö realiteeteista pakenemisen näkökulmasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päihdyttävät aineet voivat aiheuttaa mielenterveyden häiriöitä.[41] Päihteen aiheuttama psykoosi, erityisesti kannabiksen aiheuttamana, kasvattaa skitsofreniaan tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastumisen riskiä.[42]

Seksuaalivähemmistöön tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homoseksuaalisuus ja biseksuaalisuus altistavat mielenterveyden häiriöille: homoseksuaaleilla ja biseksuaaleilla on heteroseksuaaleihin verrattuna merkittävästi kohonneet masennuksen ja ahdistuksen esiintyvyydet sekä kohonnut itsemurhariski. Masennuksen esiintyvyys on homomiehillä kolminkertainen kokonaisväestöön verrattuna.[43] Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 40 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista lukioikäisistä oli pohtinut itsemurhaa edeltävän vuoden aikana ja 25 prosenttia oli yrittänyt itsemurhaa.[44]

Transsukupuolisten hoitamaton sukupuoliristiriita altistaa masennukselle, ahdistuneisuudelle ja voi aiheuttaa esimerkiksi epätoivon tai riittämättömyyden tunnetta. Myös itsemurhariski on merkittävästi kohonnut ja kyselytutkimuksen mukaan 41 prosenttia transsukupuolisista on yrittänyt itsemurhaa.[45] Transsukupuolisten heikon mielenterveyden syitä ovat transsukupuolisuuden sijaan sosiaalinen hyljeksintä ja kohdattu väkivalta[46][47].

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden häiriöiden ja neurologisten sairauksien välinen raja on vaihdellut eri aikoina tyypillisesti siten, että mielenterveyden häiriöinä pidettyjen sairauksien on huomattu myöhemmin olevankin neurologisia sairauksia. Tallaisia sairauksia on esimerkiksi epilepsia, joka luokiteltiin psykiatriseksi sairaudeksi vielä 1950-luvulla[48].

Itsemurhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden häiriöiden on todettu liittyvän usein itsemurhaan. Tutkimusten perusteella on huomattu että jopa 93 prosenttia itsemurhan suorittaneista kärsi jonkin asteisesta mielenterveyden häiriöstä. Yleisin oli mielialahäiriöihin lukeutuva masennus, joka todettiin jonkinasteisena 66 prosentilla itsemurhan tehneistä. Vain kahdella prosentilla tutkituista ei todettu minkäänlaisia mielenterveydellisiä ongelmia. Kyseisessä tutkimuksessa viiden prosentin mielentilaa ei kyetty määrittämään. Muita huomattavia itsemurhariskin kasvattajia ovat skitsofrenia ja alkoholismi.[49] Myös ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat itsemurha-alttiutta.[50] Itselleen vaaraksi olevat potilaat saatetaan lain mukaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos henkilö on mielisairas ja muut keinot eivät sovellu käytettäväksi.[51]

Vankilaväestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa psykiatrisen laitoshoidon korvaaminen avohoidolla on johtanut vankilaväestön kasvamiseen. Monet mielenterveyshäiriöistä kärsivät ovat siis vankilassa aikaisemman psykiatrisen laitoshoidon sijaan. Yhdysvalloissa mielenterveyshäiriöistä kärsivät usein vangitaan hoitamisen sijaan. Yhdysvaltalaisissa vankiloissa on runsaasti psykoosista kärsiviä.[52]

Asunnottomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On arvioitu että noin kolmannes täysi-ikäisistä asunnottomista kärsii jonkinasteisesta mielenterveysongelmasta tai liikuntaesteestä. Aiemmin nämä ihmiset asuivat mielisairaaloissa. National Alliance for the Mentally Ill -instituution (NAMI) mukaan pelkästään Kaliforniassa Yhdysvalloissa oli 50 000 mielenterveysongelmista kärsivää koditonta, johtuen vuosien 1957 ja 1988 välisestä pakkohoidon vähentämisestä, kun avohoidon määrää ei samalla lisätty.[53] Asunnottomuus saattaa myös altistaa mielenterveysongelmille.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden häiriöiden hoidosta vastaavat psykiatrit ja psykologit. Häiriöitä hoidetaan terapioilla, kuntoutuksella ja lääkkeillä. Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan mukaan noin puolet mielenterveyden häiriöitä kohtaavista ei saa Suomessa tarvitsemaansa hoitoa[54].

Järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, -kuntoutujien ja läheisten etuja, esimerkiksi toimii asiantuntijana, parantaa palveluja ja tarjoaa vertaistukea. Se kokoaa jäsenyhdistyksiä eri puolilta Suomea.[55] Keskusliitto tarjoaa esimerkiksi kursseja, joihin kuuluu ryhmä- ja yksilötapaamisia, viikonlopputapaaminen koko perheelle ja ryhmätapaaminen mielenterveysongelmista kärsivien läheisille, sekä lapsiperheiden palvelutarpeen selvittäminen.[40]

Suomen mielenterveysseura tarjoaa tukea, apua ja tietoa sekä sivuillaan, julkaisemassaan lehdessä, että järjestämällä päivystävää kriisipuhelinta.[56]

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami kokoaa yhteen omaisille tarkoitettuja jäsenyhdistyksiä.[57] Toimintaan kuuluu myös sairastuneiden lapsille tarkoitettua tukea, vaikkapa tukihenkilö, jonka tehtävä on ehkäistä lapsen puhumattomuutta, yksinäisyyttä ja toivottomuutta.[58]

Luokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Broom icon.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Antsawikin laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Antsawikiä parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Luettelo kannattaisi tarkistaa, sillä sen on tuonut IP-osoite v. 2007 epämääräisellä muokkauksella ja luettelo sisälsi ainakin yhden virheen, joka on sittemmin poistettu: diff

Nykyisin paljon keskustelua herättävät muun muassa persoonallisuushäiriöt, koska raja persoonaallisuuden piirteiden ja diagnostiset kriteerit täyttävän häiriöksi luokiteltavan sairauden välillä on joskus häilyvä.

Mielenterveyden häiriöitä (ICD-10 F-luokitus) ovat esimerkiksi:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kansansairaus rassaa jopa miljoonaa – ”70 prosenttia salaa diagnoosin”. 1.5.2015. https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/283409-kansansairaus-rassaa-jopa-miljoonaa-70-prosenttia-salaa-diagnoosin
  2. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-7014338
  3. ↑ IKÄÄNTYNEEN DIABETEKSEN HOITO. Sivu 6. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/73353/Salmi%20Pia.pdf?sequence=1
  4. ↑ National Institute of Mental Health, 2011
  5. ↑ http://www.adaa.org/about-adaa/press-room/facts-statistics
  6. ↑ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paihdeasiantuntija--alkoholismiin-yhdistyy-useimmiten-mielenterveysongelma-/1894940
  7. ↑ Ilardi, Stepehen. The Depression Cure: The 6-Step Program to Beat Depression without Drugs
  8. ↑ http://tlc.ku.edu
  9. ↑ A.A. Baumeister. Mental Retardation and Mental Health: Classification, Diagnosis, Treatment. s. 76.
  10. ↑ Heiska, J. (2016) Better Mental Health with 7x4-field. Saarbrücken Lambert Academic Publishing
  11. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6096620/
  12. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3916850/
  13. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27720315
  14. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17120535
  15. ↑ "Lead in Children’s Blood Is Mainly Caused by Coal-Fired Ash after Phasing out of Leaded Gasoline in Shanghai" (15 June 2010). Environmental Science & Technology 44 (12): 4760–4765. doi:10.1021/es9039665. 
  16. ↑ Prenatal lead exposure linked to schizophrenia newscientist.com.
  17. ↑ "Prenatal lead exposure, delta-aminolevulinic acid, and schizophrenia" (1 April 2004). Environmental Health Perspectives 112 (5): 548–552. doi:10.1289/ehp.6777. PMID 15064159. PMC:PMC1241919. 
  18. ↑ Guilarte, Tomás R. (1 September 2004). "Prenatal Lead Exposure and Schizophrenia: A Plausible Neurobiologic Connection". Environmental Health Perspectives 112 (13): A724. PMID 15345353. PMC:PMC1247541. 
  19. ↑ Guilarte, Tomás R. (1 May 2009). "Prenatal Lead Exposure and Schizophrenia: Further Evidence and More Neurobiological Connections". Environmental Health Perspectives 117 (5): A190–A191. doi:10.1289/ehp.0800484. PMID 19478978. PMC:PMC2685858. 
  20. ↑ Lead Acts to Trigger Schizophrenia - Columbia University Mailman School of Public Health mailman.columbia.edu.
  21. ↑ Toxic Metals: Lead Exposure Can Incite Schizophrenia medicaldaily.com. 31 May 2013.
  22. ↑ "Chronic Exposure of Mutant DISC1 Mice to Lead Produces Sex-Dependent Abnormalities Consistent With Schizophrenia and Related Mental Disorders: A Gene-Environment Interaction Study" (28 May 2013). Schizophrenia Bulletin 40 (3): 575–584. doi:10.1093/schbul/sbt071. 
  23. ↑ https://www.independent.co.uk/news/science/air-pollution-linked-to-autism-and-schizophrenia-9524414.html
  24. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30516814
  25. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11550600
  26. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4258846/
  27. ↑ https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(95)70229-6/fulltext
  28. ↑ https://www.sciencedaily.com/releases/2008/05/080505093047.htm
  29. ↑ https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/ovatko-aidinmaidonkorvikkeet-jo-optimaalisia/
  30. ↑ McCreadie, R. G. (1997) The Nithsdale Schizophrenia Surveys 16. Breast-feeding and schizophrenia: preliminary results and hypotheses. British Journal of Psychiatry, 170, 334-337.
  31. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15952942
  32. ↑ Köyhyys vaarantaa lapsen tulevaisuuden. 03.04.2017. Antti Vanas. https://lapsenmaailma.fi/palstat/tutkittua-tietoa/koyhyys-vaarantaa-lapsen-tulevaisuuden/
  33. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3904543/
  34. ↑ https://www.cambridge.org/core/journals/psychological-medicine/article/father-absence-and-depressive-symptoms-in-adolescence-findings-from-a-uk-cohort/4E039EFA52486C698B17948633083254
  35. ↑ UN report points to power imbalances. Hard-hitting stuff from the Special Rapporteur. The psychlogist September 2017, Vol.30 (pp.15). https://thepsychologist.bps.org.uk/volume-30/september-2017/un-report-points-power-imbalances
  36. ↑ World needs “revolution” in mental health care – UN rights expert. https://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=21689
  37. ↑ Hoidon tarpeessa. 24.10.2018. Iso Nro. http://www.isonumero.fi/hoidon-tarpeessa/
  38. ↑ https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-health-strengthening-our-response
  39. ↑ https://www.nih.gov/news-events/nih-research-matters/common-genetic-factors-found-5-mental-disorders
  40. ↑ 40,0 40,1 Periytyviä mielenterveysongelmia voidaan ehkäistä – Kuopiossa uudenlaista kuntoutusta lapsiperheille Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2016.
  41. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK64178/
  42. ↑ https://www.medscape.com/viewarticle/889799
  43. ↑ "Depression and Suicidality in Gay Men: Implications for Health Care Providers" (19 January 2017). American Journal of Men's Health 11 (4): 910–919. doi:10.1177/1557988316685492. PMID 28103765. PMC:PMC5675322. 
  44. ↑ https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2666491
  45. ↑ National Center for Transgender Equality: National Transgender Discrimination Survey Report on health and health care thetaskforce.org. Lokakuu 2010. Viitattu 12.2.2017. (englanniksi)
  46. ↑ Is Being Transgender a Mental Disorder? time.com.
  47. ↑ http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(16)30165-1/abstract
  48. ↑ Anu Rissanen: TYÖTÄ, SOKKEJA, LÄÄKKEITÄ. Siilinjärven piirimielisairaala ja potilaiden hoitomuodot vuosina 1926-1959. Liite 2. Sivu 116. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37823/URN:NBN:fi:jyu-201205131643.pdf?sequence=1
  49. ↑ Jouko Lönnqvist: Itsemurha on epätoivoisen ratkaisu (Julkaistu alun perin Mielenterveys-lehdessä) alli.fi. Viitattu 15.11.2006.
  50. ↑ Ahdistuneisuushäiriöt usein yhteydessä itsemurha-alttiuteen (Uutispalvelu Duodecim) 18.11.2005. hyvis.fi. Viitattu 23.3.2007.
  51. ↑ Mielenterveyslaki 1.1.1991. Finlex. Viitattu 12.3.2007.
  52. ↑ https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2015/04/30/a-shocking-number-of-mentally-ill-americans-end-up-in-prisons-instead-of-psychiatric-hospitals/
  53. ↑ http://content.healthaffairs.org/cgi/content/full/hlthaff.w5.212/DC1
  54. ↑ Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Noin puolet mielenterveyden häiriöitä kohtaavista ei saa tarvitsemaansa hoitoa Suomessa. 06.09.2018. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201809062201183810_u0.shtml
  55. ↑ Mitä teemme? | Mielenterveyden keskusliitto mtkl.fi. Viitattu 24.3.2016.
  56. ↑ Suomen Mielenterveysseura www.mielenterveysseura.fi. Viitattu 24.3.2016.
  57. ↑ Jäsenyhdistykset tarjoavat tukea, keskusliitto valvoo etuja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami. Viitattu 24.3.2016. fi-FI
  58. ↑ Vanhemman mielenterveysongelma kipeä asia lapselle – "Odotin koko ajan että joku kysyisi" Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://antsawiki.shoutwiki.com/w/index.php?title=Mielenterveyden_häiriö&oldid=279”