Mannerjäätikkö

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Grönlannin mannerjäätikkö on suurin valkea alue satelliittikuvassa.

Mannerjäätiköt ovat yli 50 000 km²:n laajuisia, poikkileikkaukseltaan litteitä jäätiköitä. Mannerjäätiköitä on nykyään vain Grönlannissa ja Etelämantereella, mutta jääkaudella suuria mannerjäätiköitä oli myös Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian päällä. Nykyisten mannerjäätiköiden keskipaksuus on yli kilometrin ja ne sitovat 90 % Maapallon makeasta vedestä. Niiden sulaminen nostaisi merenpintaa 63,9 metriä[1]. Valtavat jäämassat litistävät maankuorta jonkin verran alapuoleltaan.

Cscr-featured.jpgTämä artikkeli on suositeltu artikkeli.
Artikkelin suositellut artikkelit -äänestys on arkistoitu.

Etelämantereen mannerjäätikkö on suurin maapallolla oleva yhtenäinen jäämassa. Se sisältää noin 25 miljoonaa kuutiokilometriä jäätä 12,3 miljoonan neliökilometrin alueella. Transantarktinen vuoristo jakaa sen suurempaan itäiseen ja pienempään läntiseen osaan. Grönlannin mannerjäätikkö on selvästi pienempi: sen tilavuus on noin kolme miljoonaa kuutiokilometriä ja pinta-ala 1,7 miljoonaa km².[1]

Mannerjäätiköt virtaavat[2][3][4] hitaasti mereen, koska niiden alustassa on suuren paineen ja jäätikön virtauskitkan takia sulanutta vettä ja koska jää on suuressa mitassa, pitkällä aikavälillä ja suurissa paineissa muovautuvaa. Jäätä poistuu mannerjäätiköiltä virtauksen mukana ja sulamalla. Pinnalle sataa kuitenkin uutta lunta, joka lopulta puristuu jääksi päälle satavien lumikerrosten painosta, ja näin jäätikön tasapaino säilyy.

Mannerjäätiköiden arvellaankenen mukaan? syntyneen vuoristojäätiköistä, jotka ovat ilmaston kylmettyä valuneet alas laaksoon vuorenjuurijäätiköiksi ja paksuuntuneet. Tämän logiikan mukaan kaikkien mannerjäätiköiden sisällä on vuoristoja, joiden rinteiden osia näkyykin monien mannerjäätiköiden reunoilla.

Mannerjäätikön pinnalla liikkumista vaikeuttavat monesti kylmyys, myrskyt, ohut ilma ja railot.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]