Luettelo Suomen liputuspäivistä
Tämä on luettelo Suomen liputuspäivistä. Suomessa liputuspäivät jaetaan virallisiin ja vakiintuneisiin päiviin. Suomen lipulla, Ahvenanmaan lipulla ja Saamen lipulla on omat viralliset liputuspäivänsä.
Liputuspäivät Suomen lipulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viralliset liputuspäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viralliset liputuspäivät luetellaan liputuksesta annetussa asetuksessa[1]. Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan. Virallisia liputuspäiviä ovat seitsemän kalenterijuhlapäivää sekä vaalipäivä ja tasavallan presidentin toimeenastumispäivä.
Viralliset liputuspäivät ovat:
- suomalaisen kulttuurin päivä, Kalevalan päivänä 28. helmikuuta
- suomalaisen työn päivä, vappuna 1. toukokuuta
- äitienpäivä, toukokuun toisena sunnuntaina
- puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Gustaf Mannerheimin päivänä 4. kesäkuuta
- Suomen lipun päivä, juhannuksena lauantaina 20.–26. kesäkuuta
- isänpäivä, marraskuun toisena sunnuntaina[2] (ennen vuotta 2019 vakiintunut liputuspäivä)
- itsenäisyyspäivä, 6. joulukuuta
- vaalipäivä, jolloin toimitetaan
- tasavallan presidentin toimeenastumispäivä (viimeksi 1. helmikuuta 2018)
Vakiintuneet liputuspäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Helsingin yliopisto ylläpitää listaa vakiintuneista liputuspäivistä ja julkaisee sen vuosittain Valtiokalenterissa. Sisäasiainministeriön ohjeistuksessa "hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä". Vakiintuneita liputuspäiviä on kolmetoista ja ne ovat kaikki kalenterijuhlapäiviä. Sekä viralliset että vakiintuneet liputuspäivät merkitään yleensä almanakkoihin pienellä Suomen lipun kuvalla.
Vakiintuneita liputuspäiviä ovat:
- J. L. Runebergin päivä, 5. helmikuuta
- tasa-arvon päivä, Minna Canthin päivänä 19. maaliskuuta
- suomen kielen päivä, Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin päivänä 9. huhtikuuta
- kansallinen veteraanipäivä, 27. huhtikuuta
- Eurooppa-päivä, 9. toukokuuta
- suomalaisuuden päivä, J. V. Snellmanin päivänä 12. toukokuuta
- kaatuneiden muistopäivä, toukokuun kolmantena sunnuntaina
- runon ja suven päivä, Eino Leinon päivänä 6. heinäkuuta
- suomalaisen kirjallisuuden päivä, Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta
- Yhdistyneiden kansakuntien päivä, 24. lokakuuta
- ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivänä 6. marraskuuta
- suomalaisen musiikin päivä, Jean Sibeliuksen päivänä 8. joulukuuta
Muut liputuspäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi.
Virallisten valtiovierailujen vuoksi voidaan suosittaa vierailupaikkakunnalla yleistä liputusta. Myös muiden merkittävien tapahtumien vuoksi voidaan suosittaa yleistä liputusta; esimerkiksi 13. maaliskuuta 2010 liputettiin yleisesti talvisodan päättymisen 70-vuotismuistopäivän vuoksi ja 1. lokakuuta 2016 ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään kunniaksi[3].
Vuodesta 1998 sisäministeriö on suosittanut yleistä liputusta 9. toukokuuta Eurooppa-päivän kunniaksi.
Uudenvuodenpäivänä liputettiin ensi kertaa vuonna 2000 Suomalaisuuden liiton ja Helsingin yliopiston aloitteesta. Ruotsissa ja Virossa uudenvuodenpäivä on liputuspäivä.[4]
Liputuspäivät Ahvenanmaan lipulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahvenanmaalla on kolme virallista liputuspäivää, jotka määrätään Ahvenanmaan lipusta annetussa maakuntalaissa:
- Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnin muistopäivä, 30. maaliskuuta
- Ahvenanmaan lipun päivä, huhtikuun viimeisenä sunnuntaina
- Ahvenanmaan itsehallintopäivä, 9. kesäkuuta
Liputuspäivät Saamen lipulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saamelaisilla on yksitoista omaa virallista liputuspäivää Suomessa, jolloin liputetaan Saamen lipulla:
- saamelaisten kansallispäivä, 6. helmikuuta
- Marian ilmestyspäivä, sunnuntaina 22.–28. maaliskuuta
- juhannus, lauantaina 20.–26. kesäkuuta
- kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä, 9. elokuuta
- Saamen lipun päivä, 15. elokuuta
- Isak Saban päivä, 15. marraskuuta
- toimielimen päivä, liittyen perustamisajankohtaan
- Suomen saamelaiskäräjien päivä, 2. maaliskuuta
- saamelaisvaltuuskunnan päivä, 9. marraskuuta (saamelaisten ensimmäinen itsehallintoelin toimi 1973–1996)
- Ruotsin saamelaiskäräjien päivä, 26. elokuuta
- Norjan saamelaiskäräjien päivä, 9. lokakuuta
- Suomen saamelaiskäräjien päivä, 2. maaliskuuta
- Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän saamelaisneuvoston päivä, 18. elokuuta
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Liputuspäivät Liputus, Sisäasiainministeriö
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asetus liputuksesta Suomen lipulla 26.5.1978/383 Finlex
- ↑ [1]. Sisäministeriö. Viitattu 14.03.2019.
- ↑ Lokakuun 1. päivän juhlaliputus Miina Sillanpäälle. Sisäministeriö. Viitattu 2.10.2016.
- ↑ Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.): Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä, s. 12. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28965-5.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 206-207. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
| Viralliset |
suomalaisen kulttuurin päivä · suomalaisen työn päivä · äitienpäivä · puolustusvoimain lippujuhlan päivä · Suomen lipun päivä · isänpäivä · itsenäisyyspäivä · vaalipäivä · tasavallan presidentin toimeenastumispäivä |
|---|---|
| Vakiintuneet |
J. L. Runebergin päivä · tasa-arvon päivä · suomen kielen päivä · kansallinen veteraanipäivä · Eurooppa-päivä · suomalaisuuden päivä · kaatuneitten muistopäivä · runon ja suven päivä · suomalaisen kirjallisuuden päivä · Yhdistyneiden kansakuntien päivä · ruotsalaisuuden päivä · suomalaisen musiikin päivä |