Laskentatoimi

Laskentatoimi on toimintaa, jonka tehtävänä on kuvata rahaprosessia, kerätä, rekisteröidä ja analysoida yrityksen tai muun organisaation toimintaa kuvaavia taloudellisia laskelmia.

Laskentatoimi jakautuu tuotetun tiedon hyväksikäyttäjän mukaan rahoittajan laskentatoimeen ja johdon laskentatoimeen. Rahoittajan laskentatoimea kutsutaan myös ulkoiseksi laskentatoimeksi, ja se käsittää kirjanpidon sekä lakisääteisen raportoinnin yrityksen sidosryhmille. Johdon eli sisäisen laskentatoimen tehtävä taas on tuottaa yrityksen johdolle laskelmia päätöksenteon tueksi sekä parantaa yrityksen toiminnan johdettavuutta esimerkiksi toimintoperusteisella kustannuslaskennalla ja tasapainotetuilla mittaristoilla.

Historia

Pääartikkeli: Laskentatoimen historia

Ulkoinen laskentatoimi

Ulkoista laskentatoimea on tarvittu ja tarvitaan osoittamaan yrityksen jaettavan voiton määrä ja maksukyky yksityisille ja julkisille velkojille. Se on siksi myös kirjanpidon osalta lain velvoittamaan laskentatointa, jota Suomessa säätelee mm. kirjanpitolaki.

Sisäinen laskentatoimi

Johdon laskentatoimi on yrityksen tai yhteisön organisaation osa, jonka tehtävänä on tuottaa yrityksen johdon tueksi taloudellisia laskelmia päätöstilanteiden tueksi. Johdon laskentatointa kutsutaan myös sisäiseksi laskentatoimeksi, koska sen asiakkaat ovat yrityksen sisällä. Sen tuottamat laskelmat ovat luonteeltaan joko suunnitelma- tai tarkkailulaskelmia. Suunnittelulaskelmia ovat esimerkiksi investointilaskelmat, budjetit ja talousennusteet.

Johdon laskentatoimi käyttää osin samaa informaatiota kuin ulkoinen laskentatoimi. Näiden kahden eroja ovat:

• Normisidonnaisuus; ulkoinen laskentatoimi nojaa lakeihin ja asetuksiin kun taas johdon laskentoimen ratkaisut voivat olla yrityskohtaisia
• Aikajänne; johdon laskentatoimen laskelmat koskevat myös tulevaisuutta
• Laskennan kohde; johdon laskentatoimen laskennan kohde on yritys tai sen osa, jopa yksittäinen suorite, mutta ulkoisen laskentatoimen kohde on yritys juridisena yksikkönä

Laskentatoimi voidaan jakaa yleiseen laskentatoimeen eli rahoittajien laskentatoimeen (financial accounting) ja johdon laskentatoimeen (management accounting). Yleinen laskentatoimi muodostaa yrityksen perustietojärjestelmän, jolla kerätään ja rekisteröidään tietoa yrityksen taloudesta. Sen tuottamaa tietoa hyödyntävät erityisesti yrityksen omistajat vaikkapa voitonjaosta päättäessään. Nimensä mukaisesti rahoittajien laskentatoimi antaa tärkeää tietoa yrityksen tilasta myös muille rahoittajille ja yrityksen sidosryhmille. Yleistä laskentatoimea säätelevät suhteellisen tarkasti kansainvälisen oikeuden normit sekä kansalliset lait ja asetukset, kuten kirjanpitolaki.

Yleisen laskentatoimen lisäksi on olemassa johdon laskentatoimen tietojärjestelmä (management accounting), jonka tehtävä on avustaa yrityksen johtoa päätöksenteossa. Johdon laskentatoimi eli sisäinen laskentatoimi ei perustu normeihin, joten se voi olla erilaista eri yrityksissä. Luonnollisesti johdon laskentatoimi kuitenkin perustuu yleisen laskentatoimen tietojärjestelmään hyödyntäen sitä ja muokaten sen tuottamaa tietoa omiin tarpeisiinsa.

Johdon laskentatoimi suuntautuu tulevaisuuteen, sillä päätöksentekotilanteet koskevat tietysti aina tulevaa. Yritysjohdossa eteen tulevia päätöksentekotilanteita voivat olla esimerkiksi uuden toimipaikan avaaminen tai vanhan sulkeminen, uuden tuotteen tai palvelun lanseeraaminen tai vanhan lopettaminen sekä hinnoittelu- ja investointipäätökset.

Opetus Suomessa

Laskentatoimea voi Suomessa opiskella seuraavissa yliopistoissa:

• Aalto-yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Lappeenrannan teknillinen yliopisto
• Oulun yliopisto
• Svenska handelshögskolan
• Tampereen teknillinen yliopisto
• Tampereen yliopisto
• Turun kauppakorkeakoulu
• Vaasan yliopisto
• Åbo Akademi

Laskentatointa opiskellaan paljon myös ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusohjelmissa, esim.

• Saimaan ammattikorkeakoulu
• JAMK
• Metropolia
• Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
• Laurea-ammattikorkeakoulu
• TAMK

Katso myös

• Annuiteetti
• Annuiteettimenetelmä
• Investoinnin tuottoprosenttimenetelmä
• Kiinteä kustannus
• Korko
• Käyttöpääoma
• Muuttuva kustannus
• Nykyarvomenetelmä
• Sisäisen korkokannan menetelmä
• Takaisinmaksuajan menetelmä
• Tase