Lakialoite

Lakialoite tarkoittaa ehdotusta uudeksi laiksi tai ehdotusta jo olemassa olevan lain muuttamisesta. Lakialoitteeita koskevasta aloiteoikeudesta ja niiden käsittelystä on säädetty valtion perustuslaissa tai muussa, oikeushierarkiassa vastaavalla tasolla olevassa laissa.

Kuka voi tehdä lakialoitteen

Oikeus lakialoitteen tekemiseen on yleensä parlamentaarikoilla ja hallituksella kuten mm. Suomessa ja Isossa-Britanniassa. Valtioiden välillä on kuitenkin eroja, esimerkiksi Chilessä lakialoitteen voi tehdä ainoastaan presidentti, ja Venäjällä lakialoitteen voi tehdä presidentti, hallitus, federaationeuvosto, duuma sekä muutamat erityisryhmät.^lähde?

Lakialoitteen käsittely Suomessa

Jos lakialoite koskee muita lakeja kuin perustuslakia

Lakialoite ohjataan asiaa valmistelevan valiokunnan käsittelyyn, joka antaa siitä mietintönsä eduskunnan kahteen täysistuntoon. Ensimmäisessä käsittelyssä esitellään mietintö, käydään keskustelua ja päätetään varsinaisen lakiehdotuksen sisältö. Tätä kutsutaan lähetekeskusteluksi. Lakialoite voidaan ensimmäisessä käsittelyssä myös lähettää suuren valiokunnan käsittelyyn. Toisessa käsittelyssä päätetään lakialoitteen hylkäämisestä tai hyväksymisestä.

Jos lakialoite koskee perustuslakia

Mikäli lakialoitteella halutaan muuttaa perustuslakia, ensimmäinen ja toinen vaihe etenevät samalla tavalla kuin alempiarvoisia lakeja koskeva lakialoite. Toisessa käsittelyssä kuitenkin päätetään siitä, hylätäänkö ehdotus vai jätetäänkö se odottamaan ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Muutoksen perustuslakiin vahvistaa siis vasta seuraava eduskunta. Uusi eduskunta vahvistaa päätöksen 2/3:n enemmistöllä annetuista äänistä yhdessä käsittelyssä.

Lakimuutos perustuslakiin voidaan kuitenkin julkistaa kiireelliseksi vähintään viidellä kuudesosalla annetuista äänistä. Tällöin ehdotus ei jää lepäämään, vaan se voidaan hyväksyä 2/3:n enemmistöllä.

Katso myös

• Valtiosääntöoikeus