Kontiolahti

Kontiolahti
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°46′N, 029°51′E
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Joensuun seutukunta
Kuntanumero	276
Hallinnollinen keskus	Kontiolahden kirkonkylä
Perustettu	1873
Kokonaispinta-ala	1 029,82 km² 112:nneksi suurin 2022
– maa	799,64 km²
– sisävesi	230,18 km²
Väkiluku	15 123 76:nneksi suurin 30.6.2022
– väestötiheys	18,91 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	21,1 %
– 15–64-v.	61,0 %
– yli 64-v.	17,9 %
Äidinkieli	2020
– suomenkielisiä	97,7 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,2 %
Kunnallisvero	20,50 % 225:nneksi suurin 2022
Kunnanjohtaja	Jere Penttilä
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2017–2021  • SDP  • Kesk.  • Kok.  • Ps.  • Vihr.	12 12 6 3 2
www.kontiolahti.fi
Infobox OK

Kontiolahti (epäv. ruots. Kontiolax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 15 123 henkilöä, ja sen pinta-ala on 1 029,82 km², josta 230,18 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 18,9 asukasta/km². Valtatie 6 kulkee Kontiolahden kuntakeskuksen kautta, josta on sitä pitkin naapurikaupunki Joensuuhun matkaa noin 20 kilometriä. Kontiolahti on jo usean vuoden ajan ollut asukaslukuunsa nähden väestöltään yksi Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen nopeimmin kasvavia kuntia. Kasvua selittää pitkälti Joensuun kaupungin läheisyys ja sijainti päätien varrella.

Kontiolahdella oli Kontiorannan varuskunta 31.12.2013 asti sekä Pohjois-Karjalan rajavartiosto Onttolassa.

Kontiolahti valittiin vuonna 2003 Suomen luovimmaksi kunnaksi.

Maantiede

Kontiolahden naapurikunnat ovat Joensuu, Juuka, Lieksa, Liperi ja Polvijärvi.

Kontiolahdella on 183 järveä, ja vesistöjä on kunnan pinta-alasta on 22,3 prosenttia (230 km²). Suurimpia niistä ovat Höytiäinen, Kangasvesi ja Herajärvi.

Kontiolahdella sijaitsee kokonaan tai osittain 11 Natura-kohdetta: Teerisaari-Sisuslahti, Soikkelin metsä, Pöllönvaara-Kruununkangas, Paiholan metsä, Kolvananuuro ja lähialueet, Kolin kansallispuisto, Jouhteninen, Huurunlampi-Sammakkolampi-Huurunrinne, Huuhkajanvaara ja Heinävaaran-Kyykänlammet.

Nähtävyydet

• Kolvananuuro on maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti erittäin arvokas rotkolaakso.
• Kontiolahti on tunnettu ampumahiihtokeskuksestaan. Siellä pidettiin vuoden 1999 ja 2015 ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut ja vuosittain se toimii ampumahiihdon maailmancupin osakilpailupaikkana. Ampumahiihtokeskuksessa on pitkä jäähdytetty latu, joka otetaan vuosittain käyttöön jo lokakuun alussa. Vuonna 2010 siellä aloitti kesäteatteri.
• Kotiseutukeskus
• Jouhtenisen saaren luonnonsuojelualue trombituhoineen
• Höytiäisen saarten trombituhoalueet
• Vierevänniemen ranta-alue kirkonkylässä
• Jakokosken museokanava
• Mönnin 341-metrinen silta vihittiin 9. lokakuuta 2006. Pielisjoen yli johtava silta korvasi samalla Mönnin lossin. (Katso: Pielisjoen sillat)
• Mönnin-Selkien maisematie
• Kontiolahden satama

Kyliä

Harivaara, Herajärvi, Iiksi, Jakokoski, Kontiolahti, Kontioniemi, Kulho, Kunnasniemi, Kupluskylä, Kylmäoja, Lehmo, Mönni, Onttola, Paihola, Puntarikoski, Puso, Pyytivaara, Rantakylä, Romppala, Selkie, Varparanta ja Venejoki

Paiholan kylässä on Pohjois-Karjalan alueen psykiatrinen sairaala ja pakolaisten vastaanottokeskus.

Historia

Kontiolahti kuului aluksi Liperin kirkkopitäjään. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1873. Höytiäisen järven tulvahaitat ja toive vesijättömaasta innostivat asukkaat yrittämään kanavan rakentamista vedenpinnan laskua varten. Pato murtui halitsemattomasti vuonna 1859, ja maisema muuttui dramaattisesti.

Kontiolahteen sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen Ruskealan siirtoväkeä.

Kunnanvaltuusto päätti 10.9.2007 äänin 21–14, että kunta ei osallistu kuntaliitosselvitykseen Joensuun seudun kuntien kanssa.

Hallinto ja kunnallispolitiikka

Kontiolahden kunnanjohtaja on Jere Penttilä. Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista suurimpina valtuustoryhminä SDP:llä ja Keskustalla kummallakin 12 paikkaa kaudella 2017–2021.

Tammikuussa 2013 Kontiolahti nousi otsikoihin kunnanvaltuuston jäsenen rasististen kirjoitusten vuoksi .

Talous

Vuonna 2015 kunnassa oli 3417 työpaikkaa. Niistä 4,4% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65% palveluissa ja 28% jalostuksessa.

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Rakentaja M. Laukkanen, rakennusalalla toimiva Master yhtiöt, Paiholan yhteismetsä ja alumiinin ja sinkin painevaluun erikoistunut Alsiva Oy.

Kauppa- ja teollisuusministeriö KTM teki päätöksen uraanivaltauksesta Enon ja Kontiolahden rajalle 10. lokakuuta 2006. Päätös antaa ranskalaiselle Cogemna-yhtiölle (Compagnic Générale des Matières Nucléaires, nykyisin Areva) oikeuden uraanin ja muiden malmien etsintään. Vuonna 2015 Skandinavian Uranium sai jatkoluvan. Uraanikaivoksia vastustaa alueella kansanliike.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kontiolahden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			8 351
1985			9 213
1990			10 450
1995			10 831
2000			11 517
2005			12 768
2010			13 722
2015			14 827
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kontiolahdella oli 14 830 asukasta, joista 10 496 asui taajamissa, 4 234 haja-asutusalueilla ja 100 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kontiolahden taajama-aste on 71,3 %. Kontiolahden taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Joensuun keskustaajama*	6 188
2	Kontiolahden kirkonkylä	3 442
3	Kulho*	633
4	Paihola	233

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lehmo ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Joensuun keskustaajamaa, joka sijaitsee pääosin Joensuun kaupungin ja osittain myös Liperin kunnan alueella. Kulhon taajama sijaitsee pääosin Kontiolahdella, mutta pieneltä osin myös Joensuussa.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kontiolahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kontiolahden seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kontiolahden alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.

Kulttuuri

Tunnettuja kontiolahtelaisia kulttuurihenkilöitä ennen ja nyt:

• Jenna Bågeberg, tangokuningatar
• Sami Hopponen, harmonikansoittaja, Kultaisen Harmonikan voittaja 2007
• Janne Kinnunen, näyttelijä
• Ilkka Kortesniemi, sanoittaja
• Aleppo Kutvonen, kirjailija
• J. F. Lagervall, näytelmäkirjailija
• Arvid Lydecken, runoilija
• Jukka Nevalainen, muusikko
• Leena Nylander, taidegraafikko, videotaiteilija
• Veronica Pimenoff, kirjailija
• Antti Puhakka, talonpoikaisrunoilija
• Jouko Puhakka, kirjailija
• Markku Pölönen, elokuvaohjaaja
• Eino Säisä, kirjailija
• Liisa Tallgrén, kirjailija
• Tarvo Merkällinen, taiteilija/muusikko

Ruokakulttuuri

Kontiolahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinpaisti eli muikkutirri ja kapakalakeitto.

Urheiluseurat

Budoseura Tokumakai, Höytiäisen Pursiseura, Kontiolahden Kajastus, Kontiolahden Urheilijat, Kontiolahden Isku, Kontio-Veljet, Kulhon Kunto, Lehmon Pallo -77, Lehmo Balls-96, Kontiolahden Avantouimarit, Mönnin Veto.

Katso myös

• Luettelo Kontiolahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kontiolahti Antsamedia Commonsissa

• Kontiolahden kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Kontiolahden avainluvut