Kontekstomia
Kontekstomia (engl. context = asiayhteys, -tomy = lääketieteessä pois leikkaava operaatio)[1] eli asiayhteydestä irrottaminen on argumentointivirhe, jossa lainataan argumentoinnin tueksi lähdettä mahdollisesti sanantarkasti oikein mutta kuitenkin irti asiayhteydestä siten, että viesti ymmärretään eri tavoin kuin koko asiayhteydestä voi päätellä, jopa päinvastoin. Kontekstomialla voidaan käyttää jotain auktoriteettia perustelemaan sellaista viestiä, mitä se ei todellisuudessa kannata. Sillä voidaan myös tuottaa perätöntä ennakkoluuloa henkilöä tai lähdettä kohtaan.[2]
Muun muassa tästä syystä on tärkeää vaatia tarkkaa lähteiden ilmoittamista, jotta asiayhteys voidaan tarkistaa. Samasta syystä tulee pyrkiä viittaamaan aina alkuperäisiin lähteisiin, ettei syyllistytä tahattomaan kontekstomiaan.
Kuten useimpiin argumentointivirheisiin, myös kontekstomiaan voi vedota perusteetta puolustuskeinona. Kontekstomiasta syytettäessä on siksi vaadittava osoittamaan tarkoitettu oikea konteksti.
Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä artikkeli tai sen osa on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja käännös on keskeneräinen. Voit auttaa Antsawikiä tekemällä käännöksen loppuun. Tarkennus: Pitkät englanninkieliset sitaatit pitäisi kääntää tai ainakin referoida suomeksi. |
Charles Darwin ja silmän evoluutio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uskontoväittelyissä uskovaiset lainaavat joskus Darwinia väittäen, että hän ei itsekään uskonut omaan teoriaansa. Hän sanoin muun muassa, ettei silmän kehittymisessä evoluution kautta ole mitään järkeä:
"To suppose that the eye with all its inimitable contrivances for adjusting the focus to different distances, for admitting different amounts of light, and for the correction of spherical and chromatic aberration, could have been formed by natural selection, seems, I freely confess, absurd in the highest degree."
...pois jätetään välittömästi jatkuva teksti, jossa Darwin mainitsee miten todisteiden valossa asian on silti oltava niin, vaikkei ihmisen mielikuvitus siihen venyisikään:
"When it was first said that the sun stood still and the world turned round, the common sense of mankind declared the doctrine false; but the old saying of Vox populi, vox Dei, as every philosopher knows, cannot be trusted in science. Reason tells me, that if numerous gradations from a simple and imperfect eye to one complex and perfect can be shown to exist, each grade being useful to its possessor, as is certainly the case; if further, the eye ever varies and the variations be inherited, as is likewise certainly the case; and if such variations should be useful to any animal under changing conditions of life, then the difficulty of believing that a perfect and complex eye could be formed by natural selection, though insuperable by our imagination, should not be considered as subversive of the theory. How a nerve comes to be sensitive to light, hardly concerns us more than how life itself originated; but I may remark that, as some of the lowest organisms, in which nerves cannot be detected, are capable of perceiving light, it does not seem impossible that certain sensitive elements in their sarcode should become aggregated and developed into nerves, endowed with this special sensibility." [3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ -tomy, The Free Dictionary. Viitattu 18.11.2014.
- ↑ McGlone, M. S. 2005. Quoted Out of Context: Contextomy and Its Consequences. Journal of Communication 55 (2), 330–346. doi: 10.1111/j.1460-2466.2005.tb02675.xtiivistelmä(englanniksi)
- ↑ Darwin, C. 1872. The Origin Of Species: By Means Of Natural Selection, Or The Preservation Of Favoured Races In The Struggle For Life. 6. sivut 143–144. Lontoo: John Murray sivut 143–144(englanniksi)