Kivikausi Suomessa

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paltamosta Kainuusta löytynyt kivikautinen karhunpäänuija. Karhunpääesineet ovat mahdollisesti kuvanneet klaanien toteemieläimiä.[1][2]

Suomen kivikausi on esihistorian ajanjakso, jolloin ei vielä hyödynnetty metalleja. Se vallitsi Suomessa noin vuosina 8600–1500 eaa.[3]

Suomen ensimmäiset asuttajat saapuivat maahan ehkä jo 8600 eaa. paikkeilla eläen ensin hylkeen- ja peuranpyynnillä, myöhemmin hylkeen- ja hirvenpyynnillä.[4] Varhaisimmat metsästäjä-keräilijäasukkaat keräilivät myös marjoja ja sieniä. Tältä varhaiselta ajalta on löydetty ennen kaikkea kivityökaluja, kuten kirveitä, talttoja ja pallonuijia. Ajanjaksolla myös orgaanisten aineiden, kuten puun, luun, sarven ja nahkan käyttö on ollut yleistä, mutta näitä löytyy harvoin arkeologisista löydöistä.[5] Orgaanisiin jäänteisiin kuuluu muun muassa luutuuria, katiskoja ja maailman vanhimpiin lukeutuva verkko Antreasta (myöhemmin Vuoksenranta, Karjalankannas).

Noin 5000–4200 eaa. Suomeen saapuivat saviastiat,[6], joilla säilytettäviä ruoka-aineita voitiin suojata tuholaisilta – syntyi kampakeraaminen kulttuuri. Vuosien 2500–2000 eaa. tienoilla Suomeen taas saapui Etelä-Baltiasta ja Koillis-Puolasta nuorakeraaminen kulttuuri[7][8], joka myös harjoitti karja- ja maitotaloutta.[9][10]

Suomen kivikautiset asuttajat metsästivät grönlanninhylkeen sukupuuttoon Itämerestä.[11]

Kierikissä Oulussa sijaitseva rekonstruktio kivikautisesta asuinpaikasta.

Pian tämän jälkeen ilmestyi rannikolle noin 2000 eaa. Kiukaisten kulttuuri.[12] Läntiset vaikutteet jakoivat maan läntiseen rannikon kulttuuriin ja itäiseen kulttuuriin. Näiden välillä oli yhteyksiä, mutta kulttuurit eivät sekoittuneet toisiinsa. Noin 1500 eaa. saapui pronssiesineitä Suomeen aloittaen pronssikauden[13]. Mahdollisesti näihin aikoihin suomalais-ugrilaiset kielet (saamelaiskielet ja itämerensuomalaiset kielet kuten suomi) ovat levittäytyneet nykyisen Suomen alueelle. Kiviesineistöä käytettiin yleisesti vielä pronssikaudellakin, mutta kivenkäsittelytaito taantui jonkin verran huomion kiinnittyessä pronssiin.

Suomen kivikauden perusjako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. 8. painos. Otava, 2004. ISBN 951-1-13753-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 109. Gaudeamus, 2015.
  2. eläinpääase; karhunpäänuija www.finna.fi. Viitattu 30.11.2017.
  3. Kivikausi Museovirasto. Viitattu 29.7.2013.
  4. Jääkauden jälkeinen asutus Museovirasto. Viitattu 29.7.2013.
  5. Huurre 2004, s. 17.
  6. Kampakeraaminen kulttuuri Museovirasto. Viitattu 29.7.2013.
  7. Nuorakeraaminen kulttuuri Museovirasto. Viitattu 29.7.2012.
  8. Suomen vasarakirveskulttuurin aika 1998. Kouvolan Tietopalvelut. Viitattu 6.8.2014. (suomeksi)
  9. Maitoa tuotettiin Etelä-Suomessa jo 4500 vuotta sitten STT > Info. 30.7.2014. Viitattu 6.8.2014.
  10. Cramp, Lucy J. E. & Evershed, Richrd P. & Lavento, Mika & Halinen, Petri & Mannermaa, Kristiina & Oinonen, Markku & Kettunen, Johannes & Perola, Markus & Onkamo, Päivi & Heyd, Volker: Neolithic dairy farming at the extreme of agriculture in northern Europe Proceedings of the Royal Society: Biological Sciences. 30.7.2014. Viitattu 6.8.2014. (englanniksi)
  11. Suomen historian pikkujättiläinen, s. 23.
  12. Kiukaisten kulttuuri Museovirasto. Viitattu 29.7.2013.
  13. Pronssikausi Museovirasto. Viitattu 29.7.2013.
  14. Susiluola Museovirasto. Viitattu 29.7.2013.