Kisko
Kisko | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Salo |
|
sijainti |
|
Lääni | Länsi-Suomen lääni |
Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Seutukunta | Salon seutukunta |
Hallinnollinen keskus | Toija |
Perustettu | 1867 |
– emäpitäjä | Pohja |
Liitetty | 2009 |
– liitoskunnat |
Salo Halikko Kiikala Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Suomusjärvi Särkisalo Kisko |
– syntynyt kunta | Salo |
Pinta-ala |
284,42 km² [1] (1.1.2008) |
– maa | 251,85 km² |
– sisävesi | 32,57 km² |
Väkiluku |
1 828 [2] (31.12.2008) |
– väestötiheys | 7,26 as./km² (31.12.2008) |
Ikäjakauma | 2007 [3] |
– 0–14-v. | 15,7 % |
– 15–64-v. | 59,2 % |
– yli 64-v. | 25,1 % |
Kisko on Suomen entinen kunta ja nykyään osa Saloa. Kunta sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä ja sitä ennen Turun ja Porin läänissä. Se tunnettiin nyt jo hiipuneesta kaivosteollisuudestaan sekä kesämökkikuntana. Kiskon naapurikunnat olivat Karjalohja, Kiikala, Muurla, Perniö, Pertteli, Pohja, Suomusjärvi ja Tammisaari. Vuoteen 1993 saakka naapurikuntiin kuului Tammisaareen liitetty Tenhola.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kisko on mainittu Pohjan kappeliseurakuntana vuonna 1347. Se itsenäistyi 1550-luvulla. Vuoteen 1876 asti Kisko kuului kahteen lääniin: itäosa oli Uudenmaan lääniä ja länsiosa Turun ja Porin lääniä. Suomusjärvi oli Kiskon kappelina vuodesta 1678, itsenäistyen 1898. Kappeliseurakunnan nimenä oli aluksi Laidike.[4] Kiskon kunta perustettiin vuonna 1867.
Kiskon kunta lakkautettiin ja yhdistettiin yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen.[5]
Kaivokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiskon alueella ovat sijanneet Orijärven kaivos (kupari), Aijalan kaivos (kupari) ja Metsämontun kaivos (sinkki, kupari). Kaivokset ovat lopettaneet toimintansa. Kaivostoimintaa harjoitettiin 1600-luvulta 1900-luvulle.lähde?
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiskossa on viisi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemää valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Näitä ovat Haapaniemen linnanraunio[6], Kiskon kirkonkylä[7], Kärkelän ruukkiyhdyskunta[8], Mommolan kartano[9] ja Orijärven kaivos[10].
Kisko on saanut mainetta italialaisen Felice Vincin teoriasta, jonka mukaan Homeroksen Troija olisi sijainnut Kiskon Toijassa. Kisko-Seura ry on järjestänyt Vincin teorian inspiroimia tapahtumia.
Kiskon pitäjäruoaksi valittiin 1980-luvulla halstratut suolasilakat ja perunamuusi.[11]
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aijala, Hongisto, Honkapyöli, Jyly, Kajala, Kaukuri, Kavasto, Kiskon kirkonkylä, Kurkela, Lappi, Leilä, Liuhto, Marttila, Metsola, Orijärvi, Sammalo, Sillanpää, Sorttila, Tieksmäki, Toija, Viiari, Vilikkala, Ylötkylä.
Järvet ja muut vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahdistonjärvi, Ahvenlammi, Aneriojoki, Hirsijärvi, Iso-Kisko, Iso-Tahko, Kavastonjärvi, Kirkkojärvi, Kurkelanjoki, Kurkelanjärvi, Määrjärvi, Nikuli, Orijärvi, Riitjärvi, Vähä-Tahko.
Tunnettuja kiskolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rauno Saari, maaherra, syntyi Kiskossa
- Gabriel Wilhelm Sohlberg (1851–1913), suomalainen teollisuusyrittäjä, Oy G. W. Sohlberg Ab:n perustaja, syntyi Kiskossa
Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Koivisto, Riitta: Painavan historian köykäinen versio Salon seurakunta. Viitattu 28.11.2017.
- ↑ Valtioneuvoston päätös Salon kaupungin, Halikon kunnan, Kuusjoen kunnan, Perttelin kunnan, Muurlan kunnan, Perniön kunnan, Särkisalon kunnan, Kiskon kunnan, Kiikalan kunnan ja Suomusjärven kunnan lakkauttamisesta ja uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) finlex.fi. 22.11.2007. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.1.2012.
- ↑ Haapaniemen linnanraunio Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kiskon kirkonkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kärkelän ruukkiyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Mommolan kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Orijärven kaivosyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 21. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kisko Antsamedia Commonsissa