Kiinalainen kalenteri

Kiinalaiset käyttävät ajan määrittelyyn useita eri menetelmiä. Aurinkokalenteri, kuukalenteri ja niiden yhdistäminen niin sanottuun jiazi-ajanlaskumenetelmään tuotti 10 000 vuoden kalenterin, joka on yhä käytössä länsimaisen gregoriaanisen kalenterin rinnalla.

Aurinkokalenteri

Aurinkokalenteri perustuu maapallon kiertoon auringon ympäri tai kuten kiinalaiset sen näkivät, auringon kulkuun pitkin ”Keltaista polkua” eli ekliptikaa. Sen neljä kulmaa ovat talvipäivänseisaus, kevätpäiväntasaus, kesäpäivänseisaus ja syyspäiväntasaus. Näin saadut vuoden neljä osaa on jaettu kolmeen yhtä pitkää jaksoon ja tuloksena on 12 kuukautta.

Aurinkokalenterin kuukaudet on jaettu kahteen osaan. Kuun alkupuoli on jie 節 ja jälkipuoli qi 氣.

Aurinkojaksot (jieqi 節氣, kirjaimellisesti sään solmukohta) on edelleen jaettu kolmeen, n. viiden päivän mittaiseen osaan (hou 候). Vuodessa on 72 houta.

Teoriassa jokainen hou sisältää viisi päivää. Vuorokaudessa on 12 tuntia (shí 時). Viiden päivän jakso käsittää 60 shitä. Todellisuudessa se, että vuoden pituus on noin 365,25 päivää eikä 360 päivää, aiheuttaa sen, että jokainen aurinkokalenterin osa on hieman pidempi kuin teoreettinen ihanne.

Aurinkokalenteria on kutsuttu myös maanviljelijän kalenteriksi, koska se auttoi maanviljelijöitä ajoittamaan maatyöt.

Ekliptikan aste	Jieqi 節氣	Gregoriaaninen päivä (noin)	Käännös
315°	立春 lìchūn	4.2.	Kevään alku
330°	雨水 yǔshuǐ	19.2.	Sadevesi
345°	啓蟄 qǐzhé (驚蟄 jīngzhé)	5.3.	Hyönteiset heräävät
0°	春分 chūnfēn	21.3.	Kevätpäiväntasaus
15°	清明 qīngmíng	5.4.	Kirkas-kuulas
30°	穀雨 gǔyǔ (tai -yù)	20.4.	Viljasateet
45°	立夏 lìxià	6.5.	Kesän alku
60°	小滿 xiǎomǎn	21.5.	Pieni täyttyminen
75°	芒種 mángzhòng (tai -zhǒng)	6.6.	Vihneiden kasvu
90°	夏至 xiàzhì	21.6.	Kesäpäivänseisaus
105°	小暑 xiǎoshǔ	7.7.	Pieni helle
120°	大暑 dàshǔ	23.7.	Kova helle
135°	立秋 lìqiū	7.8.	Syksyn alku
150°	處暑 chùshǔ	23.8.	Helteen varasto
165°	白露 báilù	8.9.	Valkoinen kaste
180°	秋分 qiūfēn	23.9.	Syyspäiväntasaus
195°	寒露 hánlù	8.10.	Kylmä kaste
210°	霜降 shuāngjiàng	23.10.	Kuura laskeutuu
225°	立冬 lìdōng	7.11.	Talven alku
240°	小雪 xiǎoxuě	22.11.	Vähän lunta
255°	大雪 dàxuě	7.12.	Paljon lunta
270°	冬至 dōngzhì	22.12.	Talvipäivänseisaus
285°	小寒 xiǎohán	6.1.	Pikkupakkanen
300°	大寒 dàhán	20.1.	Kova pakkanen

Kuukalenteri

Kuukalenteri perustuu kuun vaiheisiin.

Kuukalenterin mukainen kuukausi on kahden uudenkuun välinen aika. Kuuvuoden alku on toinen uusikuu talvipäivänseisauksen jälkeen.

Kiinalaiset kuukalenterin mukaiset vuodet 1924-2044

Päivät ovat kiinalaisen aikavyöhykkeen (UTC+08:00) mukaan laskettuja. Joissakin tapauksissa tarkka uuden kuun aika saattaa osua Suomen aikavyöhykkeellä (UTC+02:00) edellisen vuorokauden puolelle.

5.2.1924 - 23.1.1925	2.2.1984 - 19.2.1985
24.1.1925 - 11.2.1926	20.2.1985 - 8.2.1986
12.2.1926 - 1.2.1927	9.2.1986 - 28.1.1987
2.2.1927 - 21.1.1928	29.1.1987 - 16.2.1988
22.2.1928 - 8.2.1929	17.2.1988 - 5.2.1989
9.2.1929 - 28.1.1930	6.2.1989 - 25.1.1990
29.1.1930 - 16.2.1931	26.1.1990 - 13.2.1991
17.2.1931 - 5.2.1932	14.2.1991 - 2.2.1992
6.2.1932 - 24.1.1933	3.2.1992 - 21.1.1993
25.1.1933 - 13.2.1934	22.1.1993 - 9.2.1994
14.2.1934 - 2.2.1935	10.2.1994 - 30.1.1995
3.2.1935 - 23.1.1936	31.1.1995 – 18.2.1996
24.1.1936 - 10.2.1937	19.2.1996 - 6.2.1997
11.2.1937 - 30.1.1938	7.2.1997 - 27.1.1998
31.1.1938 - 18.2.1939	28.1.1998 - 15.2.1999
19.2.1939 - 7.2.1940	16.2.1999 - 4.2.2000
8.2.1940 - 26.1.1941	5.2.2000 - 23.1.2001
27.1.1941 - 14.2.1942	24.1.2001 - 11.2.2002
15.2.1942 - 3.2.1943	12.2.2002 - 31.1.2003
4.2.1943 - 24.1.1944	1.2.2003 - 21.1.2004
25.1.1944 - 11.2.1945	22.1.2004 - 8.2.2005
12.2.1945 - 1.2.1946	9.2.2005 - 28.1.2006
2.2.1946 - 21.1.1947	29.1.2006 - 17.2.2007
22.1.1947 - 9.2.1948	18.2.2007 - 6.2.2008
10.2.1948 - 28 .1.1949	7.2.2008 - 25.1.2009
29.1.1949 - 15.2.1950	26.1.2009 - 13.2.2010
16.2.1950 - 5.2. 1951	14.2.2010 - 2.2.2011
6.2.1951 - 25.1.1952	3.2.2011 - 22.1.2012
26.1.1952 - 13.2.1953	23.1.2012 - 9.2.2013
14.2.1953 - 2.2.1954	10 .2.2013 - 30.1.2014
3.2.1954 - 23.1.1955	31 .1.2014 - 18.2.2015
24.1.1955 - 10.2.1956	19.2.2015 - 7.2.2016
11.2.1956 - 29.1.1957	8.2.2016 - 27.1.2017
30.1.1957 - 17.2.1958	28.1.2017 - 18.2.2018
18.2.1958 - 06.2.1959	19.2.2018 - 4.2.2019
7.2.1959 - 27.1.1960	5.2.2019 - 24.1.2020
28.1.1960 - 14.2.1961	25.1.2020 - 11.2.2021
15.2.1961 - 4.2.1962	11.2.2021 - 31.1.2022
5.2.1962 - 24.1.1963	1.2.2022 - 21.1.2023
25.1.1963 - 12.2.1964	22.1.2023 - 9.2.2024
13.2.1964 - 31.1.1965	10.2.2024 - 28.1.2025
1.2.1965 - 20.1.1966	29.1.2025 - 16.2.2026
21.1.1966 - 8 .2.1967	17.2.2026 - 5.2.2027
9.2.1967 - 29.1.1968	6.2.2027 - 25.1.2028
30.1.1968 - 15 .2.1969	26.1.2028 - 12.2.2029
16.2.1969 - 5 .2.1970	13.2.2029 - 2.2.2030
6.2.1970 - 25 .1971	3.2.2030 - 22.1.2031
26.1.1971 - 14.2.1972	23.1.2031 - 10.2.2032
15.2.1972 - 2.2.1973	11.2.2032 - 30.1.2033
3.2.1973 - 23 .1.1974	31.1.2033 - 18.2.2034
24.1.1974 - 10.2.1975	19.2.2034 - 7.2.2035
11.2.1975 - 30 .11976	08.2.2035 - 27.1.2036
31.1.1976 - 17 .2.1977	28.1.2036 - 14.2.2037
18.2.1977 - 6 .2.1978	15.2.2037 - 3.2.2038
7.2.1978 - 27.1.1979	4.2.2038 - 23.1.2039
28.1.1979 - 15.2.1980	24.1.2039 - 11.2.2040
16.2.1980 - 4.2. 1981	12.2.2040 - 31.1.2041
5.2.1981 - 24 .1.1982	1.2.2041 - 21.1.2042
25.1.1982 – 12.2.1983	22.1.2042 - 9.2.2043
13.2.1983 - 01.2.1984	10.2.2043 - 29.1.2044

Kuukausia kutsutaan normaalisti niiden järjestysnumeroilla: ensimmäinen kuukausi, toinen kuukausi jne.

Kuukausi	Käännös
正月 zhēngyuè	pääkuukausi
二月 èryuè	toinen kuukausi
三月 sānyuè	kolmas kuukausi
四月 sìyuè	neljäs kuukausi
五月 wǔyuè	viides kuukausi
六月 liùyuè	kuudes kuukausi
七月 qīyuè	seitsemäs kuukausi
八月 bāyuè	kahdeksas kuukausi
九月 jiǔyuè	yhdeksäs kuukausi
十月 shíyuè	kymmenes kuukausi
十一月 shíyīyuè	yhdestoista kuukausi
十二月 shíèryuè	kahdestoista kuukausi

Kiinalaiset ovat nimenneet vuosituhansien saatossa kuukausia myös luonnon kiertokulun mukaan. Tässä on esimerkkinä yksi nimilista.

Kk.	Nimi	Käännös
1	正月 zhēngyuè	pääkuukausi
2	杏月 xìngyuè	aprikoosikuukausi
3	桃月 táoyuè	persikkakuukausi
4	梅月 méiyuè	luumukuukausi
5	榴月 liúyuè	granaattiomenakuukausi
6	荷月 héyuè	lootuskuukausi
7	蘭月 lányuè	orkideakuukausi
8	桂月 guìyuè	kassiakanelikuukausi
9	菊月 júyuè	krysanteemikuukausi
10	良月 liángyuè	hyvä kuukausi
11	冬月 dōngyuè	talvikuukausi
12	臘月 làyuè	viimeinen kuukausi

Suurin osa perinteisistä kiinalaisista juhlista vietetään kuukalenterin mukaan.

Kalenterien yhdistäminen

Koska auringon ja kuun kierrot ovat eri pituiset, kaikki kansat, jotka käyttivät molempia ajan laskemiseen, joutuivat luomaan menetelmän, joka ajoittain synkronisoi niille pohjautuvat ajanlaskut keskenään. Kiinalaisilla on vuosituhansien aikana ollut useampia erilaisia sääntöjä asiasta. Nykyään 19 vuoden jakson (Metonin jakson) kuluessa kuukalenteriin lisätään yhteensä 7 lisäkuukautta, jotta se pysyisi tahdissa aurinkokalenterin kanssa.

Varsinainen käytössä oleva kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistelmä. Sitä nimitetään mm. maanviljelyskalenteriksi (農历 nónglì) tai vanhaksi kalenteriksi (舊历 jiùli) erona uuteen länsimaiseen kalenteriin (西历 xīlì). Nykyisin gregoriaaninen kalenteri on virallinen kalenteri, mutta alkuperäisellä kiinalaisella kalenterilla on yhä suuri merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä Itä-Aasiassa.

Vuosi

Aurinkokalenterin vuosi (岁 suì) alkaa jiellä Kevään alku (立春 lìchūn), joka on aina helmikuun 3., 4. tai 5. päivä. Kevään alku aloittaa yín (寅)-kuukauden, joka on vuoden ensimmäinen kuukausi.

Kuukalenterin vuoden (年 nián) alku on toinen uusikuu talvipäivänseisauksen jälkeen. Sen päivämäärä gregoriaanisessa kalenterissa vaihtelee tammi-helmikuun puitteissa. Kuukalenterin vuodenvaihde on virallisen uudenvuodenjuhlan aika. Vuoden ensimmäinen kuukausi on ensimmäinen kuukausi eli pääkuukausi (正月 zhēngyuè).

Eri vuosista käytetään eläinten nimiä, jotka toistuvat joka 12. vuosi seuraavasti (alkaen kiinalaisesta uudenvuodenpäivästä tammikuun lopulla tai helmikuussa) :

1900	1912	1924	1936	1948	1960	1972	1984	1996	2008	2020	2032	2044	2056	2068	2080	2092	Rotan vuosi
1901	1913	1925	1937	1949	1961	1973	1985	1997	2009	2021	2033	2045	2057	2069	2081	2093	Härän vuosi
1902	1914	1926	1938	1950	1962	1974	1986	1998	2010	2022	2034	2046	2058	2070	2082	2094	Tiikerin vuosi
1903	1915	1927	1939	1951	1963	1975	1987	1999	2011	2023	2035	2047	2059	2071	2083	2095	Jäniksen vuosi
1904	1916	1928	1940	1952	1964	1976	1988	2000	2012	2024	2036	2048	2060	2072	2084	2096	Lohikäärmeen vuosi
1905	1917	1929	1941	1953	1965	1977	1989	2001	2013	2025	2037	2049	2061	2073	2085	2097	Käärmeen vuosi
1906	1918	1930	1942	1954	1966	1978	1990	2002	2014	2026	2038	2050	2062	2074	2086	2098	Hevosen vuosi
1907	1919	1931	1943	1955	1967	1979	1991	2003	2015	2027	2039	2051	2063	2075	2087	2099	Vuohen vuosi
1908	1920	1932	1944	1956	1968	1980	1992	2004	2016	2028	2040	2052	2064	2076	2088	2100	Apinan vuosi
1909	1921	1933	1945	1957	1969	1981	1993	2005	2017	2029	2041	2053	2065	2077	2089	2101	Kukon vuosi
1910	1922	1934	1946	1958	1970	1982	1994	2006	2018	2030	2042	2054	2066	2078	2090	2102	Koiran vuosi
1911	1923	1935	1947	1959	1971	1983	1995	2007	2019	2031	2043	2055	2067	2079	2091	2103	Sian vuosi

Ganzhi

Gānzhīn (干支, runko-oksa) vanhin osa on ollut käytössä tuhansia vuosia. Se koostuu taivaallisista rungoista ja maallisista oksista. Se tunnetaan myös nimellä jiazi.

Taivaalliset rungot

Pääartikkeli: Taivaalliset rungot

Vanhimmat tunnetut ajan laskemiseen käytetyt merkit ovat 10 taivaallista runkoa (天干, pinyin: tiāngān). Niillä laskettiin 10-päiväisen viikon päiviä. 2000-luvun alkuvuosina tehdyt arkeologiset löydöt antavat ymmärtää, että näitä merkkejä on käytetty jo noin 7000 vuotta sitten. Shang-dynastian aikana ainakin kuninkaat nimettiin syntymäpäivänsä rungon nimellä.

Taivaalliset rungot edustavat viiden elementin yin- ja yang-vaiheita.

	Taivaalliset rungot	Pinyin	Yin-yang 阴阳	Wuxing 五行
1	甲	jiǎ	阳 (yang)	木 puu
2	乙	yǐ	阴 (yin)	木 puu
3	丙	bǐng	阳 (yang)	火 tuli
4	丁	dīng	阴 (yin)	火 tuli
5	戊	wù	阳 (yang)	土 maa
6	己	jǐ	阴 (yin)	土 maa
7	庚	gēng	阳 (yang)	金 metalli
8	辛	xīn	阴 (yin)	金 metalli
9	壬	rén	阳 (yang)	水 vesi
10	癸	guǐ	阴 (yin)	水 vesi

Maalliset oksat

Pääartikkeli: Maalliset oksat

12 maallista oksaa (地支, pinyin: dìzhī) ovat taivaallisia runkoja nuorempi ajanlaskumenetelmä. Oletetaan, että se on saanut alkunsa Jupiterin n. 12-vuotisen kierron vuosien laskemisesta. Jupiteria kutsutaan myös vuositähdeksi (歳星, pinyin: Suìxīng). Maalliset oksat ovat ns. vasta-Jupiter eli ne kulkevat päinvastaiseen suuntaan kuin Jupiter.

Kahdentoista luku on tehnyt oksista vuoden 12 kuukauden luonnollisen nimeäjän. Myös vuorokausi jaettiin 12 tuntiin (yhden tunnin kesto on kaksi länsimaista tuntia), joten myös ne oli helppo nimetä oksien mukaan.

Historiallisena aikana maalliset oksat ja ilmeisesti muilta kansoilta opittu 12 eläimen järjestelmä (dodekaoros) rinnastettiin niin, että zi vastaa rottaa, chou härkää jne.. Nämä eläimet ovat samat, joita käytetään myös vuosien niminä.

Maalliset oksat	Pinyin	Eläin	Wuxing 五行	Kuukausi	Kaksoistunti
子	zǐ	Rotta 鼠 shǔ	水 vesi	11. (talvipäivänseisaus)	23-1 (keskiyö)
丑	chǒu	Härkä 牛 niú	土 maa	12.	1-3
寅	yín	Tiikeri 虎 hǔ	木 puu	1.	3-5
卯	mǎo	Jänis 兔 tù	木 puu	2. (kevätpäiväntasaus)	5-7
辰	chén	Lohikäärme 龍 lóng	土 maa	3.	7-9
巳	sì	Käärme 蛇 shé	火 tuli	4.	9-11
午	wǔ	Hevonen 馬 mǎ	火 tuli	5. (kesäpäivänseisaus)	11-13 (keskipäivä)
未	wèi	Vuohi 羊 yáng	土 maa	6.	13-15
申	shēn	Apina 猴 hóu	金 metalli	7.	15-17
酉	yǒu	Kana 雞jī	金 metalli	8. (syyspäiväntasaus)	17-19
戌	xū	Koira 狗 gǒu	土 maa	9.	19-21
亥	hài	Sika 豬 zhū	水 vesi	10.	21-23

Jiazi-kalenteri

Jiǎzǐ (甲子) yhdistää taivaalliset rungot ja maalliset oksat. Ensimmäinen runko ja oksa yhdistetään, sitten toinen runko ja oksa, kolmas runko ja oksa jne. Kun on päästy 10 rungon loppuun, on vielä kaksi oksaa jäljellä. 11.oksalle annetaan pariksi ensimmäinen runko ja 12.oksalle toinen runko. Nyt oksat loppuvat, mutta runkoja on jäljellä 8. Niinpä aloitetaan taas oksien alusta. Tätä jatketaan, kunnes viimeinen runko tapaa viimeisen oksan. Tuloksena on 60 runko-oksa -paria eli pilaria.

Näillä 60 pilarilla nimetään vuodet, kuukaudet, päivät ja tunnit katkeamattomasti toistuvana kiertona. Sitä voidaan jatkaa loputtomasti eteen- tai taaksepäin, mistä johtuu kiinalaisen kalenterin nimi ”10 000 vuoden kalenteri”.

Jiazi-menetelmä on tärkeimpien kiinalaisen astrologian haarojen perusta.

Xia-kalenteri

Nimeä Xia-kalenteri (夏岁 käytetään sekavasti kiinalaisen ajanlaskun eri versioista. Toisten mukaan se on vuodenaikakalenteri eli noudattaa aurinkokalenteria yhdistettynä jiazi-menetelmään. Toisten mielestä se viittaa kuukalenterin ja aurinkokalenterin yhdistelmään. Sitä voidaan jopa käyttää kuukalenterin synonyyminä.

Nimi tulee Xià-dynastiasta (夏, noin 2100–1600 eaa.), jonka aikana kehitettiin ensimmäinen tunnettu virallinen kalenteri. Pohjoisen vakan (北斗 Běidǒu) eli Otavan avulla määriteltiin kuukaudet. Xia xiao zheng on meidän päiviimme säilynyt dokumentti Xia-kalenterista, joka esittää auringon, kuun ja tähtien liikkeet vuoden 12 kuun kauden aikana. Se näyttää eläintenkasvatuksen ja maanviljelyn kannalta tärkeät ajankohdat. Nykyiset Xia-kalentereiksi kutsutut kalenterit eroavat alkuperäisestä Xia-dynastian aikaisesta kalenterista.

Aikakaudet

Aika jaetaan isompiin jaksoihin usealla tavalla. Yleisimmin käytössä olevia menetelmiä on kaksi:

• Sanyuan, jiuyun 三元九運 eli kolme aikakautta, yhdeksän ajanjaksoa
• Yiyuan, bayun 二元八運 eli kaksi aikakautta, kahdeksan ajanjaksoa

Molempien perustana on 180 vuoden jakso, joka jaetaan eri tavoin aikakausiin ja ajanjaksoihin.

Kolme aikakautta, yhdeksän ajanjaksoa

Sanyuan, jiuyun (三元九運 sānyuán jiǔyùn)

180 vuotta sisältää kolme 60 vuoden aikakautta: yläkausi, keskikausi ja alakausi. Aikakausi sisältää kolme 20 vuoden ajanjaksoa, jotka on numeroitu yhdestä yhdeksään. Aikakaudet ja ajanjaksot esitetään seuraavasti:

Yläkausi	1	2	3
Keskikausi	4	5	6
Alakausi	7	8	9

Aikakausien toisiaan vastaavilla ajanjaksoilla 1-4-7, 2-5-8 ja 3-6-9 on keskenään erityissuhde, jota monessa yhteydessä kutsutaan nimellä sanbangua (三般卦 kolmen ryhmän guat eli trigrammit).

Ajanjakso	Vuodet
1	1864-1884
2	1884-1904
3	1904-1924
4	1924-1944
5	1944-1964
6	1964-1984
7	1984-2004
8	2004-2024
9	2024-2044

Ajanjaksot vaihtuvat aurinkokalenterin mukaisesti "Kevään alussa".

Kaksi aikakautta, kahdeksan ajanjaksoa

Eryuan, bayun (二元八運 èryuán bāyùn)

Menetelmän perustana ovat Yijingin kahdeksan trigrammia. 180 vuotta sisältää kaksi aikakautta, yläkauden ja alakauden. Aikakausi sisältää neljä ajanjaksoa, jotka on numeroitu yhdestä neljään ja kuudesta yhdeksään. Koska trigrammeja on vain kahdeksan, numero 5 (keskusta, maa) jätetään huomiotta. Aikakaudet ja ajanjaksot esitetään seuraavasti:

Yläkausi	1	2	3	4
Alakausi	6	7	8	9

Ajanjaksojen pituus määritetään antamalla arvot niiden yin- ja yang-viivoille. Näin päädytään keskenään eripituisiin ajanjaksoihin:

Ajanjakso	Vuodet
1	1864-1882
2	1882-1906
3	1906-1930
4	1930-1954
6	1954-1975
7	1975-1996
8	1996-2017
9	2017-2044

Ajanjaksot vaihtuvat aurinkokalenterin mukaisesti "Kevään alussa" tai "Talvipäivänseisauksena", koulukunnasta riippuen.

28 xiuta

Pääartikkeli: 28 xiuta

28 xiuta (二十八宿, pinyin: èrshíbā xiù) ovat ekliptikan tuntumassa sijaitsevia kiinalaisia tähtikuvioita. Ne ovat myös taivaankannen sektoreita, joita lännessä kutsutaan kuunhuoneiksi. Näin siksi, että kuun vaiheita seuraamalla pystyttiin määrittelemään auringon kulloinenkin asema taivaalla. Kuun kausi on noin 28 päivää, joten ekliptika jaettiin 28 osaan. Tähdet, jotka olivat kullakin sektorilla, muodostivat tähtikuvion, jonka mukaan sektori nimettiin.

Kuun katsottiin hallitsevan päiviä 28 xiun luonteiden mukaisesti.

Xiut kattavat länsimaisen kalenterin mukaan tasan neljä viikkoa. Täten samat neljä xiuta osuvat aina samalle viikonpäivälle. Kiinalaisen astrologian mukaan syntymän viikonpäivä eli xiu, jossa kuu sijaitsee syntymän hetkellä, vaikuttaa ihmisen luonteeseen ja elämään. Jokainen xiu hallitsee jotain ihmistoiminnan osa-aluetta. Kyseiset toiminnat ovat omana päivänään suotuisimmat. Xiu on yhä käytössä oleva päivänvalintamenetelmä.

Kirjallisuutta

• Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 59-62. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.4.2010).

Aiheesta muualla

• Kiinalainen kalenteri suomeksi.
• Western-Chinese Calendar Converter. (englanniksi)