Kemiönsaari
Kemiönsaari Kimitoön |
|
---|---|
sijainti |
|
Kemiön kirkko |
|
Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Seutukunta | Turunmaan seutukunta |
Kuntanumero | 322 |
Hallinnollinen keskus | Kemiön kirkonkylä |
Perustettu | 2009 |
Kuntaliitokset |
Dragsfjärd (2009) Kemiö (2009) Västanfjärd (2009) |
Pinta-ala ilman merialueita |
697,80 km² 142:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
2 800,97 km² 27:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 686,90 km² |
– sisävesi | 10,90 km² |
– meri | 2 103,17 km² |
Väkiluku |
6 638 139:nneksi suurin 30.6.2022 [2] |
– väestötiheys | 9,66 as./km² (30.6.2022) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 11,9 % |
– 15–64-v. | 53,3 % |
– yli 64-v. | 34,8 % |
Äidinkieli | 2020 [4] |
– suomenkielisiä | 29,2 % |
– ruotsinkielisiä | 67,5 % |
– muut | 3,3 % |
Kunnallisvero |
19,75 % 268:nneksi suurin 2022 [5] |
Työttömyysaste | 9,0 % (2013) [6] |
Kunnanjohtaja | Anneli Pahta |
Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
2017–2021[7] • RKP • Muut • SDP • Kesk. • Vas. • Vihr. |
13 6 3 2 2 1 |
www.kemionsaari.fi |
Kemiönsaari (ruots. Kimitoön) on Suomen kunta Varsinais-Suomessa. Kunta syntyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntaliitoksella vuonna 2009; sitä ennen vuonna 1969 oli Dragsfjärdiin liitetty Hiittinen. Kemiönsaaren kunta käsittää lähes koko Kemiönsaaren lukuun ottamatta entiseen Angelniemen kuntaan kuulunutta saaren pohjoiskärkeä, joka on vuodesta 2009 ollut osa Salon kaupunkia, sitä ennen vuodesta 1967 Halikon kuntaa.
Kemiönsaaressa asuu 6 638 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 2 800,97 km², josta 10,90 km² on sisävesiä ja 2 103,17 km² merialueita.[1] Väestötiheys on 9,66 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen, ja 29,2 % sen asukkaista puhuu suomea ja 67,5 % ruotsia äidinkielenään.[4]
Kunnassa on 12 peruskoulua, joista kolme on suomenkielisiä ja yhdeksän ruotsinkielisiä.[8]
Saaristokunnan nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Saaristomeren kansallispuisto, Bengtskärin majakka, Amos Andersonin kesähuvilana toiminut Söderlångvikin kartano, Sagalundin museo ja Taalintehtaan ruukin alue. Kirkkorakennuksia on kunnassa Kemiön kirkko, Dragsfjärdin kirkko, Taalintehtaan kirkko, Västanfjärdin vanha kirkko, Västanfjärdin uusi kirkko, Hiittisten kirkko ja Vänön kappeli.[9].
Laajahko alue Skinnarvikissä saaren länsilaidalla on puolustusvoimien hallinnassa, ja pääsy sinne on luvanvaraista.
Kemiönsaaren naapurikunnat ovat Salo, Raasepori, Hanko, Parainen ja Sauvo.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemiönsaarella on runsaasti keskiaikaa edeltäviä muinaisraunioita. Keskiajalla alueelle saapui väestöä Ruotsin eri osista, jolloin alkuperäinen suomenkielinen väestö poistui tai pakeni paikalta. Tästä kertoo suomalaisperäisten paikannimien puuttuminen saaren keskiosista. Alueella on kuitenkin alun perin ollut suomalaista väestöä. Vaikka saarelta tunnetaan myöhempiä suomalaisia erisnimiä vuodelta 1378, on mahdollista että alkuperäisväestön ja tulokkaiden välillä on tapahtunut jonkinlainen konflikti, mikä johti suomenkielisen väestön poistumiseen alueelta. Toisaalta kylännimien Makila (Maakylä) ja Kalkila (Kalkkila) perusteella on ehdotettu, että Ruotsista tulleen muuttoliikkeen seurauksena myös uutta suomenkielistä väestöä olisi tullut saarelle Salon seudulta.[10]
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Kemiönsaaressa oli 6 793 asukasta, joista 3 472 asui taajamissa, 3 263 haja-asutusalueilla ja 58 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kemiönsaaren taajama-aste on 51,6 %.[12] Kemiönsaaren taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[13]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Kemiön kirkonkylä | 1 302 |
2 | Taalintehdas | 1 137 |
3 | Dragsfjärdin kirkonkylä (Kärra) | 608 |
4 | Lammala | 216 |
5 | Björkboda | 209 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kemiönsaaressa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]
- Kemiönsaaren seurakunta (ruots. Kimitoöns församling)
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemiönsaaren alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[15]
Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kemiönsaaren kunnan nykyisellä alueella.[14]
- Dragsfjärdin seurakunta (ruots. Dragsfjärds församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
- Hiittisten seurakunta (ruots. Hitis församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
- Kemiön seurakunta (ruots. Kimito församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
- Västanfjärdin seurakunta (ruots. Västanfjärds församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dragsfjärd[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Björkboda, Genböle, Dalen, Hammarsboda, Hertsböle, Kråkvik, Kulla, Kärra, Labbnäs, Lillfinnhova, Långnäs, Nordanå, Purunpää, Rosendal, Rövik, Skinnarvik, Smedskulla, Storfallan, Storfinnhova, Stusnäs, Sunnanå, Söderby, Söderlångvik, Söglö, Tynglax, Ytterölmos, Överölmos
Historiallisesta Ölmosin kylästä on muodostunut nykyiset Ytterölmosin, Överölmosin ja Hammarsbodan kylät.
Hiittinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bergö, Biskopsö, Bolax, Böle, Hiittinen (Hitis), Holma, Högsåra, Kakskiela (Kaxskäla), Kasnäs, Rosala, Stubbnäs, Tunhamn, Vänoxa, Vänö
Kemiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albrektsböle, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Branten, Brokärr, Båtkulla, Böle, Dalby, Dalkarlby, Degerdal, Ekniemi (Eknäs), Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gräsböle, Gundby, Gästerby, Helgeboda, Hova, Hulta, Högmo, Kalkkila (Kalkila), Kaskärr, Kiila (Kila), Kirkonkylä (Kyrkoby), Koddböle, Koivuranta, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kårkulla, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Länsiniemi (Västerudden), Lövböle, Mainiemi (Majniemi), Makila, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Måsa, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Pajböle, Pederså, Pungböle, Påvalsby, Reku, Rugnola, Santasaari (Sandö), Skarpböle, Skoböle, Skog, Skogsböle, Skålböle, Skäggböle, Smedaböle, Smedsböle, Småland, Stenmo, Strömma, Suomenkulma (Finnudden), Syvälahti (Sjölax), Tavasttrona, Tjuda, Tolfsnäs, Torsböle, Trotby, Träskö, Vestlahti[16] (Vestlax), Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta, Västankärr, Västermark, Östermark
Västanfjärd[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Billböle, Brännboda, Finsjö, Galtarby, Gräggnäs, Illo, Kobböle, Misskärr, Nivelax, Norrlammala, Pörtsnäs, Sirnäs, Södersundvik, Söderlammala, Tappo, Västanfjärd, Östanå
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemiönsaaren ilmastotilastoa
|
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Baltic jazz
- Kemiönsaaren musiikkijuhlat
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Björkboda träsk
- Dragsfjärden
- Kemiönsaaren musiikkijuhlat
- Luettelo Kemiönsaaren julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
- Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukka
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ 2,0 2,1 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ 4,0 4,1 Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Kemiönsaari Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Koulutus Kemiönsaaren kunta. Viitattu 6.8.2009.
- ↑ Kemiönsaaren seurakunta
- ↑ Kari Tarkiainen: Ruosin itämaa, s. 114–115. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ 14,0 14,1 Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Genealogia.fi
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kunnan kotisivu
- Tilastokeskus – Kemiönsaaren avainluvut
- Yle Elävä arkisto/Arkivet: Pargas och Kimitoön – när åtta kommuner blev två