Kari Enqvist
Kari-Pekka Enqvist (s. 16. helmikuuta 1954 Lahti)[1] on Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen teoreettisen fysiikan professori. Enqvist väitteli vuonna 1983 teoreettisesta fysiikasta filosofian tohtoriksi.
Enqvist on toiminut kosmologian professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2001. Enqvist on ollut myös Skepsis ry:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen akatemiaprofessorin virkaan. Enqvist jäi eläkkeelle Helsingin yliopistosta vuonna 2019.[2]
Enqvist on Suomen tunnetuimpia luonnontieteellisen maailmankuvan selittäjiä ja tieteen popularisoijia. Hän on kirjoittanut yhdeksän luonnontieteitä kansantajuistavaa kirjaa ja lukuisia artikkeleita. Kirjallisen työn ohella Enqvist on pitänyt yleistajuisia esitelmiä ja ollut usein mukana radion ja television tiedeohjelmissa. Hän on esiintynyt monissa tieteidenvälisissä seminaareissa ja on vakioesiintyjä Tieteen päivillä.[3]
Tuomari Nurmion kappaleessa ”Punainen planeetta” mainittu ”Eno” on Kari Enqvist. Eno oli Nurmion ystäväpiiriin kuuluneen Enqvistin opiskeluaikainen lempinimi.[4]
Enqvist valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2004.[5]
Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Kulttuurirahasto myönsi Enqvistille Yrjö Koskisen stipendin hänen kirjoitettuaan ylioppilaaksi Lahden lyseosta keväällä 1973.[6]
- Hiukkasfysiikkaa ja kosmologiaa koskevista ansioista Enqvistille myönnettiin 1997 Magnus Ehrnrooth -säätiön palkinto.
- Vuonna 1999 Enqvist sai Tieto-Finlandia-palkinnon teoksellaan Olemisen porteilla. Palkinnon jaosta päättänyt genetiikan professori Leena Palotie perusteli valintaansa sillä, että Enqvistin kirja ”haastaa lukijan pohtimaan tieteen totuuksia, itsestäänselvyyksiä ja näennäisiä ristiriitaisuuksia”. ”Vaikeasta tekstistä huolimatta Enqvistin teksti elää ja hengittää ja viettelee uuden maailmankäsityksen pohdintaan.”
- Vuonna 2004 Enqvist sai Vapaa-ajattelijain liiton Väinö Voipio -palkinnon tieteellisen todellisuuskäsityksen puolustamisesta.[7]
- Vuonna 2004 Enqvist sai myös tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksestaan Kosmoksen hahmo. Palkintoperustelujen mukaan Enqvist on määrätietoinen ja taitava tieteen kansantajuistaja, eikä hänen kirjansa voi olla herättämättä lukijan omaan maailmankuvaan liittyviä pohdintoja.
- Vuonna 2005 Enqvist sai Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnon.
- Enqvistille myönnettiin Helsingin yliopiston J. V. Snellman -palkinto 2007 ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä.[3]
- Sokrates-palkinto 2009.[8][9]
- Suomen Mensa ry luovutti vuoden 2012 Mensa-palkinnon professori ja kosmologi Kari Enqvistille.[10]
»Yhden lapsen päästöillä voisi siis lentää Thaimaahan ja takaisin kolmen viikon välein. Joka vuosi.»
(Enqvistin kolumni Ylen sivuilla 2018)
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tyhjästä syntynyt: Nykytieteen käsitys maailmankaikkeuden rakenteesta. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19289-9. (yhdessä Jukka Maalammen kanssa)
- Näkymätön todellisuus. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21363-2.
- Olemisen porteilla. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22915-6.
- Valo ja varjo. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25063-5.
- Kosmoksen hahmo. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27916-1.
- Vien rucolan takaisin. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29692-9.
- Suhteellisuusteoriaa runoilijoille. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30082-9.
- Monimutkaisuus: Elävän olemassaolomme perusta. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32679-4.
- Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35443-8.
- Johdatus suhteellisuusteoriaan. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2011. ISBN 978-952-532-997-1.
- Uskomaton matka uskovien maailmaan. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-38972-0.
- Ensimmäinen sekunti: Silminnäkijän kertomus. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40730-1.
Artikkeleita teoksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Usko: Hengellisyys valokuvassa. Näyttelykirja. Helsinki: Sari Poijärvi, 2005. ISBN 951-95372-2-8.
- Sarlin, Tommi (toim.): Hiljaisuutta etsimässä. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-329-8.
- Hanski, Ilkka & Niniluoto, Ilkka & Hetemäki, Ilari (toim.): Kaikki evoluutiosta. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-098-5.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 101. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Puttonen, Mikko: Opiskelu ei sujunut Kari Enqvistiltä – kunnes hän kohtasi kvanttimekaniikan Helsingin Sanomat. 1.3.2019. Viitattu 4.3.2019.
- ↑ 3,0 3,1 Helsingin yliopiston vuosipäivä 26.3. (Helsingin yliopiston tiedote 26.3.2007)
- ↑ Ahlroth, Jussi: Eno etsii elämän tarkoitusta Helsingin Sanomat. 24.12.2009. Viitattu 3.6.2010.
- ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1974, s. 55. Helsinki: Otava, 1973.
- ↑ Väinö Voipio -palkinto Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Sokrates-palkinnot kautta aikojen Skepsis ry. Viitattu 8.9.2011.
- ↑ Järvinen, Risto K.: ”Sokrates-palkinnon velvoittava polte” Skeptikko. 2/2010. Viitattu 8.9.2011.
- ↑ Mensa-palkinto Kari Enqvistille Lansi-savo.fi. 8.10.2012. Etelä-Savon Viestintä. Viitattu 9.10.2012.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kari Enqvist: Kotisivut.
- Kari Enqvist: Luonnontieteellistä sivistystä väheksytään.
- Esitelmä: Mitä oli ennen alkuräjähdystä?
- Esitelmä Kirkkonummella: Mitä oli ennen alkuräjähdystä?
- Esitelmä pimeästä energiasta.
- Risto K. Järvinen: Enqvist Puolimatkalle: Antakaa tieteen mennä menojaan! Skeptikko 4/2009.
- Kari Enqvistin alustus Johtaako tiede ateismiin? –keskustelutilaisuudessa.
- Kari Enqvist: ”Lapsikaste on kirkolta moraaliton käytäntö”. Helsingin Sanomat 21.3.2010.
- Sami Syrjämäki: Rajaton riemu eli tyhmä Einstein, tyhmä Einstein! Kommentti Kari Enqvistin käsityksiin filosofiasta ja historiasta. Filosofia.fi 28.10.2012
- Pauli Pylkön kritiikki Kari Enqvistin ajattelusta. Uunikustannus 2012.
- Haastattelut